Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Helsingin yliopiston (HY) Lammin biologinen asema (LBA) ovat ainoat korkeakouluyksiköt Kanta-Hämeessä, joten juuri näiden toimijoiden tulisi olla luontevia kumppaneita koulutuksessa ja oppimisympäristöjen yhteiskäytössä. Vuosien mittaan monenlaista yhteistyötä onkin tehty niin tutkimuksessa kuin koulutuksessa.
LUO-verkoston puitteissa aiempaa yhteistyötä on tehty näkyvämmäksi ja keskinäistä yhteistyötä on pyritty lisäämään. Koska HAMK on korkeakouluna monitieteinen, mutta LBA yliopiston osana on lähinnä luonnontieteisiin keskittynyt yksikkö, oppimisympäristöjen yhteiskäyttö on rajoittunut LBA:n omimmille aloille. Näitä aloja lähinnä HAMKin koulutusohjelmissa ovat metsätalous ja kestävä kehitys, joiden kanssa on ollut eniten yhteistyötä. LBA ei ole tutkintoja myöntävä yksikkö eikä sillä näin muodoin ole omia opiskelijoita, vaan yksikkö toimii tutkimuksen ja opetuksen tukena. Yliopiston opiskelijat tulevat LBA:lle viikon-parin mittaisille kursseille, muutaman päivän seminaareihin tai tekemään opinnäytetöitään. Huolimatta näistä rajoitteista oppimisympäristöjen yhteiskäyttö on kehittynyt LUO-hankkeen aikana, kuten alla olevat esimerkit osoittavat.
Yhteiset kurssit
Hankkeen aikana Lammin biologisella asemalla on järjestetty kolme kurssia, jotka ovat olleet avoimia sekä HY:n että HAMKin opiskelijoille: ”Introduction of UAVs in ecological research”, ”Jatkuvatoimiset mittalaitteet ympäristön seurannassa” ja ”Game and wildlife habitat management”. Kaksi kursseista on ollut englanninkielisiä ja niille on osallistunut myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Osallistujista oli HAMKin opiskelijoita 20–50 %. Kahdella jälkimmäisellä kurssilla kurssiopettajina oli ulkopuolisten lisäksi sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston edustajia. Kaikille kursseille on suunniteltu jatkoa.
Muu vastavuoroinen oppimisympäristöjen käyttö
Kautta aikojen yliopiston ja ammattikorkeakoulun kurssit ovat vierailleet Lammin aseman ja Evon metsäopiston lähiympäristöissä, missä erilaiset luonnonkohteet ovat toimineet merkittävinä oppimisympäristöinä. Yhteisten kurssien ulkopuolisesta oppimisympäristöjen yhteiskäytöstä esimerkkeinä ovat HAMKin metsätalouden koulutusohjelman opiskelijoiden tutustuminen LBA:n puiston arboretumiin ja sen eksoottisiin puulajeihin sekä kestävän kehityksen koulutusohjelman kurssin ”Tutkimusmenetelmät tutuiksi – ymmärrystä ympäristön seurantaan” vierailut LBA:lle, jossa opiskelijat ovat tehneet pienimuotoisia seurantatutkimuksia aseman alueella ottaen huomioon aseman omat tutkimusintressit. Uusimpana yhteistyömuotona voidaan mainita Lammin aseman toteuttama vesistökuormituksen seuranta HAMKin hallinnoimassa, maatalouden ravinteiden kierrätystä selvittelevässä Ravinneresurssi-hankkeessa, jossa maatilan läpi kulkeva ja automaattisin mittalaittein ja datanseurantajärjestelmin varustettu oja toimii HAMKin Mustialan toimipisteen opiskelijoille oppimisympäristönä.
Useiden LBA:lla pidettävien HY:n kenttäkurssien opiskelijat käyvät tutustumassa ja tekevät kurssitöitä HAMKin Evon toimipisteen opetusmetsän alueella. Kokonaisuudessaankin Evon alue, josta on löydettävissä mm. monimuotoista metsäluontoa ja kymmeniä erilaisia järviä ja jokia, on tärkeä opetus- ja tutkimuskohde LBA:lle. Valkea‑Kotisen tutkimusalue on tässä suhteessa erinomainen esimerkki, sillä siellä vuodesta 1987 alkaen toteutetut pitkäaikaistutkimukset ovat perustuneet valtion tutkimuslaitosten (mm. SYKE, RKTL, METLA, IL, GTK) ja Helsingin yliopiston yhteistyöhön sekä HAMKin henkilökunnan ja opiskelijoiden monipuoliseen ja pitkäaikaiseen apuun. Samalla tutkimusalue on tarjonnut tärkeän opetuskohteen sekä yliopiston että HAMKin opiskelijoille.
LBA:n jatko‑opiskelijoita ja henkilöstöä on osallistunut HAMKin Evolla järjestämään paikkatietokoulutukseen. Paikkatietokoulutusta on tarjolla myös Helsingin yliopiston Helsingin kampuksilla, mutta Evon sijainti mahdollistaa tehokkaamman opiskelun ja paikkaan sidotut kurssityöt.
Muu koulutusyhteistyö
Vuosittain yhdestä kahteen HAMKin opiskelijaa tekee opinnäytetyötään LBA:lla ja/tai LBA:n henkilöstön ohjauksessa. Vastavuoroiset yksittäiset vierailuluennot ovat myös olleet verrattain yleisiä. Tulevissa yhteisissä tutkimus‑ ja kehittämishankkeissa HAMKin opiskelijoille on kaavailtu suurempaa roolia esim. tutkimuksessa tarvittavien mittalaitteiden kehittämisessä, mikä onnistuessaan avaa ovia myös yrityselämän puolelle.
Yhteenvetona voi todeta, että yhteistyö oppimisympäristöjen yhteiskäytössä on sujunut hyvin, ja hankkeen puitteissa sitä on myös pystytty lisäämään. Mitä enemmän yhteistyötä tehdään, sitä paremmin opitaan tuntemaan kumppani ja sitä helpompi on löytää uusia yhteistyön muotoja myös tulevaisuudessa. Kurssipalautteen perusteella yhteiset kurssit voivat parhaimmillaan antaa ammattikorkeakouluopiskelijoille arvokasta uutta tietoa tutkimuksesta ja olla kimmoke jatkaa opiskelua yliopistossa. Toisaalta yliopisto‑opiskelijat voivat saada kokemusta siitä, miten tutkimustuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi yritysmaailman tarpeisiin. Henkilökohtaiset verkostot, joita esimerkiksi LUO-hankkeen puitteissa on luotu, ovat avainasemassa myös oppimisympäristöjen yhteiskäytössä ja uusien yhteisten hankkeiden valmistelussa.
Teksti on julkaistu aiemmin kokoelmajulkaisussa A. Horila (toim.) LUO Luonnovara-alan verkoston yhteistyön käynnistäminen ja yhteistyön tuloksia. HAMKin e-julkaisuja 3/2016. Saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-776-6
[accordion title=”Kirjoittaja” close=”0″]Janne Sundell on Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman johtaja. [/accordion]
Viittausohje:
Sundell, J. (2016). Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö. HAMK Unlimited: Magazine 10.6.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/oppimisymparistojen-yhteiskaytto
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111991955
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
[button href=”http://www.hamk.fi/hakijalle/metsatalous/Sivut/default.aspx” target=”_blank” bg_color=”#FF0066″ text_color=”#ffffff”]metsätalouden koulutus »[/button]
