Lintukantojen muutoksia seurataan


Viime aikoina keskusteluun on noussut maatalousalueilla pesivien lintukantojen aleneminen Keski-Euroopassa. Suomessa lintukantojen häviäminen ei Birdlife Suomen tutkimusjohtaja Lehtiniemen (2018) mukaan ole yhtä dramaattista kuin esimerkiksi Ranskassa. Pienentymistä on kuitenkin havaittu Suomessakin, mutta se on tapahtunut suo- ja kosteikkolinnustossa (emt). Maatalousympäristön linnusto kehittyi myönteisesti 2000-luvulla osin maatalouden ympäristöohjelmien, osin ilmastovaiheen suotuisten vaikutusten ansiosta (Tiainen ym. 2014; Tiainen ym. 2012). Ympäristöohjelmien kesannointivelvoite ja suojakaistat ja -vyöhykkeet kompensoivat niitä elinympäristömenetyksiä, joita karjataloudesta yksipuolisempaan viljanviljelyyn oli aiheuttanut. Leudot talvet suosivat Euroopassa talvehtivia lintuja, ja kesät olivat suotuisia pesinnän onnistumiselle. Maatalouden ympäristötukeen on sisällytetty kosteikkojen rakentaminen. Jo pientenkin kosteikkojen on havaittu houkuttelevan tavallisimpia vesilintuja, esimerkiksi sorsalintuja. Isommat kosteikot monimuotoistavat lajistoa paremmin ja houkuttelevat jopa uhanalaisia lajeja (Tiainen ym. 2010).

Neonikotinoidien käyttöturvallisuutta tutkitaan

Yhtenä syynä Keski-Euroopan lintukantojen pienentymiseen pidetään erästä tuhohyönteisten torjuntaan käytettyä kasvinsuojeluaineryhmää, neonikotinoideja. Sen lisäksi, että ne tappavat lintujen ruokanaan käyttämiä hyönteisiä, ne ovat erittäin pysyviä ympäristössä, etenkin maaperässä (Efsa 2018, 80–81). Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (Efsa) rajoitti neonikotinoidien käyttöä jo vuonna 2013. Sitä ei ole saanut käyttää lehdistökäsittelynä eikä peittaamiseen mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla avomaalla (emt).

Vuosittaisen poikkeusluvin turvin Suomessa rypsin ja rapsin siemenen peittaus on ollut mahdollista vuoden 2013 jälkeenkin (Tukes 2018). Peitatun siemenen käyttö on ollut sallittua Suomessa, koska peittausmenetelmä eroaa Keski-Euroopassa käytetystä. Keski-Euroopassa peittaus tehdään kylvön yhteydessä ja se nostaa peittausainetta ilmaan sekä kosketuksiin hyönteisten kanssa. Efsa on keväällä 2018 varmistanut neonikotinoidien vaarallisuuden mehiläisille, ja niiden käyttö ulkona kielletään kokonaan (European Commission 2018).

Torjunta-aineet vai maatalousalueen rakenne

Tuhoeläinten torjunta-aineiden käytön riskien arviointi on monisyistä, koska hyönteispopulaatioon vaikuttavat torjunta-aineen myrkyllisyyden lisäksi viljeltävä kasvi, maatalousalueen vallitsevuus, pientareiden olemassaolo, peltojen kasvilajit, luontaiset viholliset (petoselkärangattomat, linnut) sekä koko maatalousmaiseman yhtenäisyys tai mosaiikkimaisuus. Voitaisiinkin olettaa, että hyönteisten kannalta haitallisin on laaja ja yhtenäinen yhtä kasvia kasvava tavanomainen tuotantoalue. Parhain olisi silloin mosaiikkimainen tai vähintään pientareita tai suoja-aitoja sisältävä maatalousalue, jonka lohkoilla tuotetaan eri kasveja luonnonmukaisin keinoin.

Suomessa on tutkittu (Piha ym. 2007) luomun vaikutusta maatalousalueen linnustoon. Tutkimuksessa todettiin maankäytön ja maiseman rakenteen vaikutuksen lintukantoihin olleen suurempi kuin luomun vaikutuksen. Tällä tarkoitetaan sitä, että tavanomaisessa tuotannossa sallitut kemialliset torjunta-aineet eivät merkittävästi alentaneet lintukantoja. Tutkimus tehtiin melko pienellä otannalla Etelä-Suomessa, jossa pellon osuus maapinta-alasta Suomen oloissa on korkeimmillaan, keskimäärin noin 30 prosenttia maapinta-alasta.

On kuitenkin oletettavaa, että siellä missä maatalousmaa on vallitsevana maankäytön muotona, torjunta-aineiden käytöllä olisi ratkaisevampi vaikutus. Hollantilaisessa tutkimuksessa (Hallmann ym. 2014) todettiin maaveden neonikotinoidipitoisuuden olleen yhteydessä lintukantojen alenemisen kanssa silloinkin, kun maankäytön muutokset oli otettu huomioon. Tutkimus (emt.) vahvistaa käsitystä tuhohyönteisten torjunta-aineen käytön ja lintukatojen yhteydestä maatalousmaavaltaisella alueella ja etenkin silloin, kun torjunta-aineita käytetään runsaasti (vrt. Europa 2018).

Hallmannin ym. (2014) tutkimustulos on ristiriitainen Pihan ym. (2007) tulosten kanssa. Ristiriidan syynä lienee se, että Suomessa tavanomaisessa tuotannossa käytetyt tuhohyönteisten torjunta-ainemäärät ovat huomattavasti pienemmät ja peittaus suoritetaan toisella tavalla kuin Hollannissa (vrt. Europa 2018). Lisäksi Suomessa maatalousalueet ovat mosaiikkimaisia, jossa hyönteisten turvapaikkoja peltojen reunoilla on suhteellisesti enemmän kuin esimerkiksi Hollannissa tai Ranskassa, jossa peltoalueet ovat laajoja ja yhtenäisiä.

Lintukantoja tutkitaan

Osana Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja opetusmaatilan luomuun siirtymistä aiotaan kartoittaa lintukantoja Mustialan peltoalueella sekä läheisellä hakamaana käytetyllä metsäalueella. Seurantatutkimuksia tehdään tarpeen mukaan luomutuotannon käynnistyttyä kunnolla. Kartoitusten tavoitteena on seurata laajoja ja paikallisia ympäristömuutoksia. Laaja ympäristömuutos on esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ja paikallinen tilan siirtyminen luomuun.

Tilalla ei ole kartoitettu lintukantoja aikaisemmin. Kesän 2018 kartoituksen oletetaan kuitenkin osoittavan kohtuullisen hyvin tavanomaista tuotantotilannetta, koska vielä edellisenä vuonna tilalla on käytetty kemiallisia torjunta-aineita, esimerkiksi neonikotinoidilla peitattua rapsin siementä.

Lähteet

Efsa (2018). Peer review of the pesticide risk assessment for bees for the active substance clothianidin considering the uses as seed treatments and granules. Haettu 29.3.2018 osoitteesta https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5177

Europa (2018). Sales of pesticides by type of pesticide. Haettu 21.4.2018 osoitteesta http://ec.europa.eu/eurostat/data/database

European Commission (2018). Protecting bees: EU set to completely ban outdoor use of pesticides harmful to bees. Haettu 23.5.2018 osoitteesta http://europa.eu/rapid/press-release_MEX-18-3583_en.htm

Hallmann, C., Foppen, R., van Turnhout, C., de Kroon, H., & Jongejans, E. (2014). Declines in insectivorous birds are associated with high neonicotinoid concentrations. Nature 511(7509), 341–343.

Lehtiniemi, T. (2018). O. Seurin haastattelu Radion Ykkösaamussa 26.3.2018. Radio-ohjelma. Helsinki: Yle. Haettu 1.4.2018 osoitteesta https://areena.yle.fi/1-4361152?autoplay=true

Piha, M., Tiainen, J., Holopainen, J., & Vepsäläinen, V. (2007). Effects of land-use and landscape characteristics on avian diversity and abundance in a boreal agricultural landscape with organic and conventional farms. Biological Conservation 140, 50–61.

Tiainen, J., Pitkänen, J., Rintala, J., & Seimola, T. (2010). Maatalousympäristön kosteikkojen merkitys vesilinnustolle. Teoksessa J. Aakkula, T. Manninen, & M. Nurro (toim.), Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS3). Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2010, 90–94.

Tiainen, J., Seimola, T., & Rintala, J. (2014): Maatalousympäristön pesimälinnusto. Teoksessa J. Aakkula, & J. Leppänen (toim.), Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) – loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2014, 106–132.

Tiainen, J., Seimola, T., Rintala, J., & Holmström, H. (2012). Maatalousympäristön linnuston muutos Suomessa 2001–2011 (Changes in farmland bird populations in Finland in 2001–2011). – Linnut vuosikirja 2011, 38–47.

Tukes (2018). Neonikotinoidit voivat aiheuttaa riskejä pölyttäjille. Haettu 23.4.2018 osoitteesta http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Neonikotinoidit-voivat-aiheuttaa-riskeja-polyttajille

Kirjoittaja

Eeva-Liisa Juvonen toimii yliopettajana maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Mustialan kampuksella.

Viittausohje:
Juvonen, E-L. (2018). Lintukantojen muutoksia seurataan. HAMK Unlimited Professional 19.6.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/lintukantojen-muutoksia-seurataan/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mustiala »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  hyönteiset lintukannat pelto torjunta-aineet

Bookmark and Share




Previous Post
Muotoiluajattelulla takkeja, taidetta ja jalkineita yrityksille
Next Post
Digitaaliset työkalut - ratkaisu kieltenopetuksen haasteisiin?




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Muotoiluajattelulla takkeja, taidetta ja jalkineita yrityksille
Tuntuu hienolta nähdä oma kädenjälki tuotteessa, joka on käynyt läpi perusteellisen ja valikoivan prosessin ennen tuotantoon...