Cleantech-alalla mahdollisuuksia maailmalla


HAMKissa piloitoitiin puolentoista vuoden ajan kantahämäläisten cleantech-alan pk-yritysten kansainvälistymisen edistämistä. CleanExport -artikkelikokoelmassa kerromme, kuinka alueellisia puhtaan teknologian yrityksiä voidaan tuetusti ja tehostetusti auttaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Käytännön esimerkit ovat CleanExport -hankkeesta, jonka tavoitteena oli tutkia ja kehittää kantahämäläisten pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia. Varsinainen kansainvälistymisen käynnistäminen on pitkä prosessi ja vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Pieniä askeleita ja oppia kuitenkin saatiin aikaan.

Ympäristöosaaminen matkalippuna maailmalle

Kestävä kehitys ja ympäristön tila ovat nousseet tärkeiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi kaikkialla. Jokainen tuote tulisi käyttää kymmeneen kertaan eri muodoissa, jotta kulutus olisi kestävää (Pietikäinen 2017). Ympäristöosaamisella on kasvava kysyntä. Suomen ympäristöalan yrityksillä puolestaan on merkittäviä tuote- ja palveluinnovaatioita, jotka tarjoavat ratkaisuja moniin ympäristökysymyksiin ja joilla on enenevässä määrin kysyntää kehittyvissä maissa kuten Intiassa, Kiinassa, Brasiliassa ja myös Venäjällä, mutta myös Pohjois-Euroopassa ja lähialueilla. Näillä yrityksillä on myös halua kasvaa ja kansainvälistyä.

Cleantech eli “puhdas teknologia” tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ehkäisevät tai vähentävät kielteisiä ympäristövaikutuksia (Jokinen 2014, 2). Etenkin kehittyvissä maissa cleantech-teknologia tarjoaa nopeita ja edullisia ratkaisuja ympäristöongelmiin, sillä näissä maissa jo pienilläkin teknologisilla ratkaisuilla voidaan saada merkittäviä muutoksia aikaan. Cleantech voi olla esimerkiksi ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta, kestäviä ratkaisuja, raaka-aineita, kestävää taloutta, vihreää kasvua, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä tai kestävää hyvinvointia (Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 2014).

Pk-yritykset kuitenkin tarvitsevat tukea kansainvälistymisessään. Kansainvälistyminen vaatii yrityksiltä resursointia, vientiosaamisen kasvattamista ja erityisesti kohdemaiden lainsäädännön, yhteiskuntarakenteen ja toiminta- sekä bisneskulttuurin tuntemusta.

Hankkeen tavoitteet nousivat yritysten tarpeista

CleanExport -hankkeen tavoitteena oli pilotoida cleantech-alan pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksien edistämistä Kanta-Hämeessä. Hankkeen alussa alan yrityksien tarpeita selvitettiin haastattelemalla niitä viennin näkökulmasta. Myös Riihimäen ja Forssan seudun elinkeinoasiamiesten kanssa tavattiin noin kymmenen yritystä ja keskusteltiin niiden tarpeista ja vientisuunnitelmista.

Haastatteluissa yritysten erityistarpeiksi nousivat kansainvälinen digimarkkinointi sekä kansainvälisten kuljetusten yhteissuunnittelu siten, että myös paluukuljetukset kulkisivat täysinä. Kuljetusten yhteissuunnittelu nähtiin erityisen tärkeänä kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden edistämisessä. Alkuhaastatteluissa kartoitettiin myös yrityksiä kiinnostavia markkina-alueita. Suunniteltuja toimenpiteitä olivat ympäristö- ja kansainvälistymistyöpajat, yritysten yhteisideointi, maakartoitukset, virtuaaliset messut sekä yritysverkostotyöpajat.

Pieniä askeleita viennin tueksi

CleanExport -hanke oli pilotti, jossa alun perin oli tarkoitus tarjota kansainvälistymispaketti: työpajakokonaisuus, maakartoitukset ja messut yrityksille. Yritykset kuitenkin valitsivat itselleen sopivia kokonaisuuksia palvelutarjonnasta omien lähtökohtiensa ja tarpeidensa mukaan, mikä muovasi hankkeen toimintaa yrityslähtöisemmäksi ja yrityksille helpommin lähestyttäväksi. Muun muassa seuraavia tuloksia saatiin aikaan. Osa hankkeen tuloksista esitellään tarkemmin tämän artikkelikokoelman muissa artikkeleissa.

Yritysten toiveiden mukaan järjestettiin työpajoja kansainvälisen digimarkkinoinnin teemalla: Hämeenlinnassa kolme työpajaa ja Forssassa kolme. Riihimäellä puolestaan järjestettiin kansainväliset kuljetuspajat, joissa suunniteltiin kuljetusyhteistyötä.

Hankkeeseen osallistuvista yrityksistä toteutettiin yksi ympäristöalan yritysverkosto. Toista verkostoa suunniteltiin, mutta sen toteutuminen ei onnistunut.

Yritysten kansainvälistymissuunnitelmia tuettiin maakartoituksilla, joita tehtiin hankkeen aikana kuusi. Maakartoituksissa selvitettiin kierrätettävien ja muunneltavien moduuleiden hyödyntämistä Arabiemiraateissa, energia- ja energiatehokkaiden led-valojen markkinoita Baltiassa, erikoiskassapöytien markkinoita Ruotsissa, ympäristöystävällisten perälevyjen markkinoita Saksassa ja kierrätysromumetallin erottelua Kiinassa.

Hankkeessa toteutettiin yksi palvelukokonaisuus, varastopörssi. Varastopörssi tehostaa yritysten logistiikkaa ja osaltaan vähentää päästöjä, jos varastotila löytyy läheltä kuljetusreittiä tai kohdetta.

Virtuaalimessuportaali rakennettiin ja sitä pilotoitiin pienellä joukolla yrityksiä. Sitä voidaan pitää kiertotalousalan yritysten verkostoitumispaikkana, jossa kantahämäläiset alan yritykset voivat markkinoida tuotteitaan, lanseerata kampanjoita sekä kirjoittaa ajankohtaisista tuotteistaan ja palveluistaan. Virtuaaliset messut vähentävät päästöjä, kun messupaikalle ei tarvitse matkustaa, vaan tuotteitaan ja palveluitaan voi esitellä ja niistä voidaan neuvotella internetpohjaisesti.

Lisäksi tuotettiin yritysten esittelyvideoita ja tämä artikkelikokoelma. Artikkelien aihepiireiksi valittiin samat, joista yritykset olivat toivoneet lisäkoulutusta ja infopaketteja hankkeen aikana. Kirjoittajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun asiantuntijat, ja apuna toimi myös muutamia opiskelijaryhmiä, jotka hakivat tietoa useista eri tietolähteistä osana tutkimusmenetelmien opintojaan.

Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja Hämeen liitosta vuosina 2016–2017. Myös Hämeenlinnan ja Forssan kaupungit sekä Riihimäen tilat ja kehitys oy osarahoittivat HAMKin koordinoimaa hanketta.

Lähteet

Jokinen, J. (2014). Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö. Valtioneuvosto: EditaPrima.

Pietikäinen, S. (2017). Kiertotalous – kohti jätteetöntä Eurooppaa. CleanExport-hankkeen päätöstilaisuus. Luento 28.11.2017. Hämeen ammattikorkeakoulu: Hämeenlinna.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2014). Cleantechin strateginen ohjelma. Lupaukset vihreän kasvun edistämiseksi. TEM raportteja 9/2014. Haettu 5.12.2017 osoitteesta https://tem.fi/documents/1410877/2871099/Cleantechin+strateginen+ohjelma+25022014.pdf

Kirjoittajat

Minna Palos HAMKista työskenteli projektipäällikkönä CleanExport-hankkeessa 1.8.2016–31.12.2017 tehtävänään vastata hankkeesta, koordinoida osa-alueita sekä järjestää hankkeen tapahtumat.

Tapani Pöykön tehtäviin hankkeessa kuuluivat verkostot ja alueellinen yhteistyö.

Viittausohje:
Palos, M. & Pöykkö, T. (2018).  Cleantech-alalla mahdollisuuksia maailmalla. HAMK Unlimited Professional 12.2.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/cleantech-alalla-mahdollisuuksia-maailmalla

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

CleanExport -hanke »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  cleantech kansainvälistyminen markkinointi myynti

Bookmark and Share




Previous Post
Olio-ohjelmoinnin perusteet käänteisen opetuksen menetelmällä
Next Post
Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Olio-ohjelmoinnin perusteet käänteisen opetuksen menetelmällä
Vuosittain noin 90 HAMKin tietojenkäsittelyn koulutuksen aloittavaa opiskelijaa opiskelee syksyn aikana ohjelmoinnin perusteita...