TTS:n DIGILOIKKA – Askelmerkkejä kohti verkossa tapahtuvaa opinto-ohjausta


Opinto-ohjauksen siirtäminen verkkoon, digiloikka, edeltää ja edellyttää ajan ilmiöiden havainnointia, ajatusten kypsyttelyä, keskeneräisyyden sietämistä ja organisaation johtoryhmän taustatukea.

Perinteiset opintojen ohjauksen ja neuvonnan menetelmät perustuvat kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Verkossa tapahtuva opintojen ohjaus kuten myöskään verkossa tapahtuva opetus eivät käynnisty hetkessä, vaan ajattelutavan avartamisena ajan ilmiöitä havainnoidessa. Se on pidempiaikaista ajatusten kypsyttelyä, omakohtaista kokemuksellisuutta verkkotyöskentelyssä sekä organisaation johtoryhmän tekemien valintojen tuotosta. Ajatusten kypsymiseksi tarvitaan sekä verkossa taitavien että ohjauksen osaajien välistä reflektiivistä, kollegiaalista ja toisiaan kunnioittavaa vuoropuhelua. Asiat edistyvät, kun kehittäjillä on konkreettinen tavoite, joka hyödyttää omaa työtä. Lähtökohtana on siis ohjaajan oma oppimisprosessi. Keskeneräisyyden sietäminen on ison oppimisen paikka.

Kouluasteet ja koko yhteiskunta ovat murrosvaiheessa ja sen yksilöt omissa oppimisprosesseissaan. Työn tekemisen kulttuuri on muuttumassa moninaisemmaksi: asiantuntijatyössä hyödynnetään jo valtavasti sosiaalista mediaa sekä tiedonlähteenä että tiedonjakamisessa, ja palavereja pidetään verkkoyhteyden välityksellä. Oppimisen väyliä on jo useassa oppilaitoksessa monimuotoistettu, ja etäopiskelua tai verkossa työskentelyä pidetään rutiinina. Monimuoto-opiskelijoille sekä hakeutumisvaiheen asiakkaille tulisi pystyä tarjoamaan yhtäläiset mahdolliset ohjaukseen ja neuvontaan välimatkasta tai elämäntilanteesta riippumatta. Entisellä mallilla ei voi oppimaan ohjaamista jatkaa, mutta ohjaajalta ei välttämättä löydy omasta takaa innovaatioita, joille uudistamista voisi pohjata.

Digiajan ohjaajan vuorovaikutustaidot

Millaisia valmiuksia tulevaisuuden työtehtävissä tarvitaan? Miten niitä taitoja ohjataan? Millä tavoin ohjaaminen verkossa tulisi järjestää? Tietoa on saatavissa entistä helpommin, mutta haaste on, miten tiedosta kehittyy käytännön ammattitaito. Aluksi ihminen oppii malleista (vanhemmilta, isommilta sisaruksilta jne.), jonka jälkeen oman ajattelun merkitys kasvaa ja oppiminen tapahtuu itse koettujen tapausten kautta. Oppiminen muuttuu ajan myötä konstruktivistisemmaksi, ja siinä korostuu oppijan oma aktiivinen rooli tiedon ja osaamisen rakentajana sekä oppimisen sosiaalinen luonne.

Sosiaalisella vuorovaikutuksella on siis iso rooli sekä oppimisessa että nykyajan työelämässä uuden kehittämisessä. Yksin tekeminen on menneen ajan toimintaa; kukaan ei kehity yksin omien ajatustensa kanssa. Koska olemme digitalisaation kanssa uuden edessä, meillä ei ole mallia, josta lähteä kehittämään, ja sen vuoksi virheistä oppimista on siedettävä.

Kenenkään ei ole pakko ohjata verkossa − mutta miksi ei ohjaisi siellä, jos siellä ohjattavatkin ovat. Sekä ohjaajalta että ohjattavalta kysytään rohkeutta tarttua verkon kautta tapahtuvaan ohjaukseen. Mitä enemmän joutuu laittamaan itseään likoon, sitä suurempi sosiaalinen kynnys nousee eteen.

Esimerkki 1: Anonyymisti on helpompi kysellä asioita, kun taas puhelimessa keskustelu on sosiaalisesti haastavampaa. Ohjaajan kannattaakin laskeutua sosiaalisen kynnyksen askelmissa alaspäin, jos ohjattava ei ole valmis vielä liian henkilökohtaiseen kontaktiin.

Esimerkki 2: Ohjattava kaipaa puhelua, jolloin ohjaajankin tulisi nousta samalle askelmalle eikä yrittää asioida sähköpostitse. Verkossa tarjottavaa ohjausta pitäisi sen takia olla usealla tasolla. Kannattaa toimia siellä, missä ohjattavatkin ovat.

Verkossa ohjaamisen ominaispiirteitä ovat etäisyys, sosiaalisuus, vaihtelu, tasa-arvo ja tallentuminen. Ohjaamiseen soveltuva työkalu löytyy kokeilemalla. Jos jokin työkalu ei tavoita ohjattavia, sitä ei kannata käyttää.

Oikeanlaisen digitaalisen dialogisen vuorovaikutuksen rakentamisessa tulisi huomioida:

  • virittäytyminen samalle asiallisuuden tasolle: “Moi”-tervehdykseen “Moi”-vastaus
  • hyväksyminen, positiivinen ja kannustava ote: ”Kiitos, että olet lähtenyt selvittämään asiaa”
  • pohjustaminen:  ”Mitä olet asian eteen jo tehnyt?” kysymys helpottaa eteenpäin pääsemistä, sillä ohjattava on saattanut jo tehdä ne asiat, joita olettaen lähtisit neuvomaan; lisäksi sovitaan aikaraja ja tehdään tiettäväksi luottamuksellisuus
  • kartoittaminen (lisätietoja, avoimia kysymyksiä):  tähdätään eteenpäin asiassa, antaudutaan dialogiin, kerrataan ja kootaan, sovitaan jatkosta.

Yhteisen ymmärryksen varmistaminen on erityisen tärkeää, sillä nonverbaalisen viestinnän puuttuessa kirjoitettua tekstiä ei pysty pehmentämään. Tekstiin pyritään saamaan mahdollisimman vähän väärinymmärryksiä eli kirjoitetaan selkeitä lauseita. Mitään ei pidä olettaa!

TTS Työtehoseuran opinto-ohjauksen digiloikka – rohkeasti kokeilemaan

Digitalisaation myötä myös opinto-ohjauksen välineet, kanavat ja toimintamallit moninaistuvat. TTS Työtehoseurassa ohjauksessa on käytössä useita niin reaaliaikaisia kuin ei-reaaliaikaisia verkko-ohjausvälineitä. TTS Työtehoseuran johtoryhmä on päättänyt, että verkko-oppimisessa käytetään eCampusta. Tämän valitun järjestelmän integroiminen verkko-ohjaustyökaluksi vaatii yhteistä pohdintaa. Koska verkossa tapahtuvaa ohjausta on jo muissakin sovelluksissa (esim. Facebook, Instagram, YouTube, Opintopolku), eCampus on yksi lisää muiden joukkoon.

Mitä eCampuksessa voi ja pitäisi olla tarjolla ohjaamisen näkökulmasta, jotta se antaisi jotain lisäarvoa? Mikä toimii, mikä ei? TTS:n opinto-ohjaajien verkko-ohjauksen suunnittelupalaverissa koostettiin seuraavia ajatuksia: tavoite, itseohjautuvuus erilaisiin harjoitteisiin, chat, webinaari. Chat- ja webinaari -työkalut luotiin verkkodialogeja tai pienryhmäohjausta varten, koska niitä ei ole TTS:lla muissa verkkotyökaluissa tarjolla. Itseohjautuvuuteen ohjataan erilaisilla itsetuntemukseen tai omiin tavoitteisiin liittyvillä harjoitteilla sekä erilaisilla oppimiseen liittyvillä testeillä, joihin voi pyytää ohjausta esim. chatin tai sähköpostin välityksellä.

Kehittämistyö jatkuu. On löydettävä toimintamalleja, jotka toimivat johtoryhmän asettamissa linjauksissa. On myös mietittävä, miten opiskelija voi saavuttaa ohjaus- ja neuvontapalvelut opintojen eri vaiheissa. Ohjaus alkaa jo hakeutumisvaiheessa, kun tulevat opiskelijat etsivät tietoa opintomahdollisuuksistaan, ja jatkuu läpi opintojen työssäoppimispaikkoja myöten. Tähän ohjaustyöhön on kaiken kaikkiaan järkevää ottaa verkkotyökalut mukaan.

Verkko-ohjausta kehitettäessä unohdetaan helposti kasvokkain tapahtuva ohjausdialogi. Tarkoituksena on ottaa uusia välineitä vanhojen rinnalle, ei hylätä kaikkea entistä. On myös oltava rohkeutta viheltää peli poikki, jos ei toimi jonkin sovelluksen avulla esimerkiksi siksi, että se ei tavoita ohjattavia. Uusien välineiden haltuunotto vaatii ajatusten kypsyttelyä, yhteistyötä, rohkeutta astua epämukavuusalueelle ja epäonnistumisten sietämistä. Pienet, palastellut askeleet ja kollegoiden reflektoiva kehittämisote auttavat digiloikan tekemisessä.

Verkkosivuja digitaalisten ajatusten herättelyyn:

Peltola, S. (2015). Ohjausvuorovaikutus Suunta-chatissa. ”Kuinka voin pelkkien sanojen avulla välittää sitä  myötätuntoa, jota oikeasti häntä kohtaan tunnen?” Pro gradu -tutkielma, kasvatustiede, Itä-Suomen yliopisto. Haettu 20.4.2017 osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20150262

Peltola, S. (2017). Digitaalisen dialogin huoneentaulu. Verkko-ohjaajan keskeiset vuorovaikutustaidot askel askeleelta. Haettu 20.4.2017 osoitteesta https://prezi.com/ntcq2su0iv5x/digitaalisen-dialogin- huoneentaulu/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

Peltola, S. (2017). Mistä puhumme, kun puhumme verkko-ohjauksesta? Haettu 20.4.2017 osoitteesta http://prezi.com/fthhnbcwx_zf/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Uski S. (2014). Aitous verkkovuorovaikutuksessa: mitä ja miten? Blogikirjoitus 6.10.2014. Haettu 20.4.2017 osoitteesta https://www.verke.org/blog/aitous-verkkovuorovaikutuksessa-mita-ja-miten/ 

Kirjoittaja

Leena Saarela (tradenomi, AmO), opinto-ohjaaja, TTS Työtehoseura. HAMKin opinto-ohjaajaopiskelija.

Viittausohje:
Saarela, L. (2017). TTS:n DIGILOIKKA – Askelmerkkejä kohti verkossa tapahtuvaa opinto-ohjausta. HAMK Unlimited Professional 26.4.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/ttsn-digiloikka/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  opinto-ohjaus osaamisen kehittäminen verkko-ohjaus




Previous Post
Avoin AMK -opiskelijan ohjaus nyt ja tulevaisuudessa 
Next Post
Digikompetenssit haltuun - case digitaalisten osaamismerkkien suorittaminen osana opettajaopintoja




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Avoin AMK -opiskelijan ohjaus nyt ja tulevaisuudessa 
Avoin AMK on vakiintunut osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Miten avoimen AMK:n opiskelijoita ohjataan? Millaisia hyviä...