​EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien osaamisen alkukartoitus


Jotta EU-/ETA-alueiden ulkopuolelta tulleiden, ammattioikeuden laillistusta hakevien sairaanhoitajien osaaminen saataisiin näkyviin ja he etenisivät urapolullaan, on keskeistä kartoittaa heidän osaamistaan sekä määrittää tarvittavat lisä- eli siltaopinnot. Osaamisen arvioinnissa uutta on niin sanottu vetoketjumallin mukainen arviointi, jossa ammattiosaamista ja ammatin vaatimaa kielitaitoa arvioidaan samanaikaisesti. Urareitti-hankkeessa testattiin ja kehitettiin yhteistyössä SIMHE-Metropolian (Metropolia Ammattikorkeakoulu n.d.) kanssa maahanmuuttajasairaanhoitajien osaamisen laaja-alaista alkukartoitusta ja siinä käytettäviä menetelmiä Suomessa. Tässä artikkelissa esitellään pilotin kulku.

Johdanto

EU-/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien laillistuminen ja sen myötä työllistyminen sairaanhoitajan tehtäviin on ollut erityisen vähäistä. Lisäksi laillistumisprosessi on käytännössä lähes aina vaatinut hakeutumista ammattikorkeaopintoihin ja sairaanhoitajan tutkinnon uudelleen suorittamista. Dokumenttipohjainen arviointi, työelämä ja koulutusjärjestelmä eivät ole kyenneet tunnistamaan osaamista riittävällä tavalla, ja EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulleet sairaanhoitajat ovat usein päätyneet koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. (Ezeonodo, Rimpioja & Matinheikki-Kokko 2018.) Tämä aiheuttaa luonnollisesti turhautumista ja heikentää sairaanhoitajien integraatiota työelämään ja yhteiskuntaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin antanut lausunnon, jonka mukaan maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin tarvitaan olennaisia parannuksia (OKM 2017b).

Urareitti-hankkeessa tarkasteltiin ja kehitettiin EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien pätevöitymisprosessia sekä luotiin moduulirakenteinen täydennyskoulutusmalli (Sairanen & Takaeilola 2018) ja sen osaksi uudenlainen osaamisen alkukartoitus. Alkukartoituksen tavoitteena on hyödyntää henkilökohtaista ohjausta ja siten tunnistaa ammattioikeuden laillistusta hakevien sairaanhoitajien aikaisemmin hankittua osaamista sekä koulutustarpeita monipuolisen ja monialaisen arvioinnin keinoin tutkintotodistuksia ja opintosuoritusotteita laajemmin. Alkukartoituksen pilottitoteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota myös ammatillisen osaamisen ja suomen kielen osaamisen tukemiseen samanaikaisesti, sillä suomen kielen taidon puutteellisuus on tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä esteistä siltaopinnoille ja työllistymiselle koulutusta vastaaviin tehtäviin (OKM 2017a; ks. myös Urareitti-seminaari 2017; Hirard 2017). Lisäksi huomionarvoista on, että suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan näkökulmasta myös muita eri kieliä ja kulttuureita tuntevaa ja osaavaa henkilökuntaa.

Alkukartoituksen vaiheet

Kuviossa 1 esitetään EU-/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien alkukartoitus, arviointi, ohjaus ja koordinointi osaamisen tunnistamisen kokonaisprosessissa. Alkukartoituksen pilottitoteutukseen sisältyi seitsemän eri vaihetta, joiden lisäksi Urareitti-hankkeessa kehitetty osaamisen tunnistamisen kokonaisprosessi kattaa arvioinnin, ohjauksen ja koordinoinnin aina ammattioikeuden laillistamiseen asti.

  1. Hakuvaihe
  2. Osallistujien valinta
  3. Orientaatiopäivä
  4. Asiantuntijakeskustelu
  5. Ammatillisen osaamisen näyttö
  6. Ammatillinen päivä
  7. Ammatillisen osaamisen profiili

Kuvio 1. Alkukartoitus, arviointi, ohjaus ja koordinointi osaamisen tunnistamisen prosessissa.

Aikaisemmin hankittua osaamista kartoitettaessa ja arvioitaessa sairaanhoitajien osaamista verrattiin suomalaisiin sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015) ja alkukartoituksessa hyödynnettiin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) dokumenttipohjaisen arvioinnin lisäksi asiantuntijakeskusteluja, Nurse Competence Scale (NCS) -mittaria (Meretoja 2003) sekä kliinisen näytön tuottamaa kokonaiskäsitystä sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta. Kartoituksen jokaisessa vaiheessa osana arviointityöryhmää toimi hoitotyön opettajia sekä suomen kielen opettaja. Suomen kielen opettajan ammattitaito ja havainnot auttoivat tunnistamaan ammattikieleen liittyviä haasteita ja vahvuuksia ammatilliseen osaamiseen linkittyvistä lähtökohdista, minkä ansiosta myös kielitaidon kehittymistä voitiin tukea yksilöllisesti.

Hakuvaihe ja osallistujien valinta

EU-/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat hakeutuivat osaamisen kartoittamisen pilottiin SIMHE-Metropolian kautta. Hakumahdollisuudesta tiedotettiin SIMHE-Metropolian verkostoissa ja verkkosivuilla sekä Urareitti-hankkeen toimijoiden omissa verkostoissa.

Jo hakuvaiheessa kartoitettiin hakijoiden osaamista ja soveltuvuutta pilottiin selvittämällä taustatietoja hakijoiden koulutuksesta, kielitaidosta sekä työkokemuksesta. Hakua ja taustatietojen keräämistä varten laadittiin e-lomake SIMHE-Metropolian verkkosivuille. Pilottiin tuli yhteensä 21 hakemusta, vaikka hakuaika oli verrattain lyhyt (kolme viikkoa). Osa hakemuksista oli täytetty vain osittain, minkä takia pilottiin hyväksyttiin kaikki sairaanhoitajaksi itsensä ilmoittaneet (n=17). Heistä kuusitoista osallistui orientaatiopäivään, viisitoista yksilölliseen asiantuntijakeskusteluun ja kolmetoista kliinisen osaamisen näyttöön.

Orientaatiopäivä

Pilottiin hakeneista henkilöistä kuusitoista osallistui orientaatioluennolle, jossa esiteltiin sairaanhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset (mm. Eriksson ym. 2015; Meretoja, Kaira, Ritmala-Castrén, Santala & Vuorinen 2007; Sairaanhoitajat 2016). Osallistujia pyydettiin tutustumaan osaamisvaatimuksiin myös itsenäisesti sekä pohtimaan omaa ammatillista osaamistaan ja opintojaan näiden perusteella. Lisäksi osallistujilta pyydettiin mahdollisimman laajasti ammatilliseen osaamiseensa liittyviä dokumentteja, kuten opiskelu- ja tutkintotodistuksia sekä työtodistuksia. Hoitotyön opettaja tutustui osallistujan toimittamiin dokumentteihin ennen seuraavan vaiheen asiantuntijakeskustelua.

Orientaatiovaiheessa osallistujat suorittivat sähköisen monivalintatestin, jonka tavoitteena oli arvioida osallistujien suomen kielen taitotasoa ja tarkemmalla tarkastelulla myös laajemmin ammatillista osaamista. Kielitaidon testaamisessa käytettiin myös luetunymmärtämistehtävää, jonka materiaalina oli eräs Sairaanhoitaja-lehden artikkeliteksti jonkin verran muokattuna. Lisäksi suomen kielen suullista kielitaitoa ja ammatillista osaamista kartoitettiin ryhmäkeskustelun avulla. (Lehtinen & Ezeonodo 2018.)

Edellä esitellyillä menetelmillä saatiin selville oleellisia tietoja sekä osallistujan kielitaidosta että hänen ammatillisesta profiilistaan. Suomen kielen opettaja arvioi orientaatiopäivän tehtävien perusteella osallistujien suomen kielen taitoa, minkä lisäksi suomen kielen opettaja ja hoitotyön opettaja arvioivat tehtäviä myös yhdessä. Siten pystyttiin tunnistamaan sekä kielellistä että ammatillista osaamista ja suunnittelemaan osaamisen vahvistamista.

Asiantuntijakeskustelu

Kaikki orientaatiovaiheeseen osallistuneet sairaanhoitajat kutsuttiin pilotin seuraavassa vaiheessa yksilölliseen asiantuntijakeskusteluun. Yksi kutsutuista ei kuitenkaan saapunut sovittuun tapaamiseen, joten asiantuntijakeskustelu käytiin viidentoista sairaanhoitajan kanssa.

Asiantuntijakeskustelussa paikalla olivat sekä hoitotyön opettaja että suomen kielen opettaja. Keskustelussa pyrittiin luomaan vapautunut ja voimaannuttava ilmapiiri siten, että keskustelu eteni vapaasti, mutta kuitenkin niin, että opettajat ohjasivat keskustelua arvioitavien ammatillisten osaamisvaatimusten käsittelyyn. Pöydällä oli muistin tueksi lista sairaanhoitajan yhdeksästä ammatillisen osaamisen osa-alueesta (Eriksson ym. 2015). Keskustelut käytiin kokonaan suomen kielellä. Näin voitiin tunnistaa sekä ammatillista osaamista että kehittämiskohteita ja ohjata osallistujia yksilöllisesti suomen kielen osaamisen kehittämisessä.

Asiantuntijakeskustelun ja todistusten tarkemman tarkastelun jälkeen todettiin, että yhdellä pilottiin osallistuneella ei ollut sairaanhoitajan koulutusta lähtömaasta ja että yhden osallistujan suomen kielen taito ei orientaatiovaiheen testien ja asiantuntijakeskustelun perusteella ollut riittävä pilotissa jatkamiseen. Näin ollen alkukartoituksen seuraavaan vaiheeseen eli kliinisen osaamisen näyttöön kutsuttiin ja sen suoritti kolmetoista pilottiin osallistunutta. Lisäksi näyttöön osallistuneita ohjattiin tekemään NCS-mittauksen itsearviointiosuus.

Ammatillisen osaamisen näyttö

Ammatillisen osaamisen näyttötilanteessa tarkasteltiin kliinisen hoitotyön kokonaisuutta potilastapauksen avulla. Näyttötilanteeseen valmistautumista varten osallistujalle oli viikkoa aikaisemmin annettu potilaan decursus-tiedot (eli sairauden kulkua käsittelevä sairaskertomuksen osa) sekä ISBAR-raportointimalli. Lisäksi varsinaisessa näyttötilanteessa olivat käytössä ja osin täydennettävinä hoitotyön kirjallisen raportin kaavakkeet, lääkityslista sekä kliinisen tilan seurantakaavake.

Osallistujan ensimmäisenä tehtävänä oli toteuttaa lääkekortin merkinnät ja laskea potilaan nestetila. Toisena tehtävänä oli valmistaa potilaalle annetun määräyksen mukainen perusneste käyttövalmiiksi. Toisen tehtävän avulla voitiin havaita laajasti hoitotyön kliinistä ydinosaamista, esimerkiksi aseptiikan osalta. Lääkehoidon kokonaisuus on joka tapauksessa osaamisalue, jonka kohdalla EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien on päivitettävä osaamisensa vastaamaan suomalaisia käytänteitä. Kolmannessa tehtävässä, simuloidussa potilaan hoitotilanteessa, havainnoitiin potilaan tilan tarkkailuun liittyvää osaamista, ammatillisia viestintätaitoja sekä pyrkimystä potilasturvallisuuden ylläpitämiseen. Osaaminen tuli esille esimerkiksi ohjausosaamisena, tarkentavina kysymyksinä ja aloitteellisuutena. Neljännessä tehtävässä tarkasteltiin hoitotilanteen jälkeistä hoitotyön raportointiosaamista, kirjaamista ja suullista raportointia ISBAR-mallin mukaisesti.

Näytön arviointiin osallistui kaksi hoitotyön opettajaa sekä suomen kielen opettaja, jotka seurasivat näyttöjä samanaikaisesti (objektiivinen strukturoitu arviointi). Näyttötilanteen jälkeen opettajat arvioivat näytön yhdessä, jotta yhteistyön tuloksena pystyttiin saavuttamaan yhteisymmärrys ja muodostamaan kokonaiskuva osallistujan ammatillisesta osaamisesta sekä suomen kielen osaamisesta. Näytön avulla oli mahdollista tarkastella osallistujien osaamisprofiilia suhteessa sairaanhoitajan osaamisalueisiin (Eriksson ym. 2015). Lisäksi voitiin nähdä AURA-mallin (ks. Meretoja ym. 2007; HUSvideot 2015) mukaisten osaamisen tasojen aloittelevasta sairaanhoitajasta asiantuntijaan identifioituvan selvästi osallistujien antamissa näytöissä.

Ammatillinen päivä

Ammatillisen päivän tavoitteena oli tukea pilottiin osallistuvien sairaanhoitajien ammatillista identiteettiä sekä vahvistaa heidän tietojaan suomalaisesta työelämästä sairaanhoitajan näkökulmasta. Päivään oli pyydetty pilottiin osallistuvien sairaanhoitajien lisäksi mukaan myös ammattijärjestöjen edustajia (Tehy ja Sairaanhoitajaliitto) sekä pilotissa toimineet opettajat.

Päivä osoittautui merkitykselliseksi erityisesti ammatillisen identiteetin tukemisen ja vahvistamisen näkökulmasta. Vapaamuotoisessa ammatillisessa keskustelussa pystyttiin voimaannuttamaan pilottiin osallistuvia sairaanhoitajia ja sekä vahvistamaan heidän ammatillista identiteettiään. Toimiviksi keinoiksi havaittiin vertaistuki ryhmässä, ammattijärjestön edustajilta saatu tuki ja kannustus, osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen sekä lisäksi läpi koko pilotin toteutuva asiantuntijoiden mentorointi.

Ammatillisen osaamisen profiili

Edellä kuvattujen alkukartoituksen vaiheiden tuloksena syntyi aikaisempaa laaja-alaisempi kokonaiskuva pilottiin osallistuneiden sairaanhoitajien osaamisesta. Lopuksi kunkin osallistujan yksilöllinen osaaminen kuvattiin osaamisen profiilina kolmesta eri näkökulmasta: suoritettujen opintojen, tiedollisen ja kokemuksellisen osaamisen (esim. työkokemus) sekä asiantuntijakeskustelussa tunnistetun osaamisen osalta. Osaamisen profiileissa sairaanhoitajien osaamista peilattiin suomalaisiin sairaanhoitajan osaamisalueisiin (Eriksson ym. 2015) ja tarkasteltiin, millä osaamisalueilla osaamista oli pystytty tunnistamaan. Osaamisen profiilista saatettiin esimerkiksi todeta, että sairaanhoitajalla on laaja-alaiset hoitotyön opinnot ja että käydyn keskustelun perusteella hoitotyön osaaminen voidaan identifioida selkeästi. Kuviossa 2 esitetään esimerkki sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen profiilista.

Kuvio 2. Esimerkki sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen profiilista.

Osaamisen alkukartoituksen jälkeen sairaanhoitaja suorittaa siltaopintojen täydennyskoulutusmoduuleja henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti eli sen mukaan, mitä hänen aikaisempi osaamisensa edellyttää. Kaikissa moduuleissa integroidaan ammatillisten aineiden ja suomen kielen opetusta niin sanotun vetoketjumallin mukaisesti.

Ohjausta tarvitaan myös siltaopintojen myöhemmissä vaiheissa, jotta opinnot etenevät suunnitellusti. Ohjaus palvelee opintoja suorittavan sairaanhoitajan lisäksi myös ohjausta tarjoavaa organisaatiota tuottamalla arvokasta lisätietoa koulutuksen toimivuudesta sekä paljastamalla koulutukseen liittyviä konkreettisia kehittämiskohteita. Onkin tärkeä varmistaa, että ohjauksen kautta kertyvä tieto siirtyy organisaatiossa eteenpäin ja että se voidaan huomioida täydennyskoulutuksen jatkuvassa kehittämistyössä. (OKM 2017a.)

Oheisissa videoissa kaksi pilottiin osallistunutta sairaanhoitajaa kuvaa tähän astista polkuaan sairaanhoitajaksi pätevöitymiseeen Suomessa: sairaanhoitaja Geetan video ja sairaanhoitaja Habtomin video.

Siltaopinnot suoritettuaan sairaanhoitaja voi hakea ammattioikeuden laillistamista Valvirasta. Laillistamisen jälkeen hän voi siirtyä suomalaisen terveydenhuollon palvelukseen sairaanhoitajaksi.

Arvioinnin kehittämistä yhteistyössä Valviran ja eri ministeriöiden kanssa (OKM, STM, TEM) jatketaan edelleen. Tässä artikkelissa esitetyn arvioinnin on tarkoitus osaltaan auttaa arvioinnista esitettyjen jaettujen visioiden todentumista hyvinä arviointikäytänteinä.

Nyt toteutetun alkukartoitusten tulokset tuottivat aikaisempaa laaja-alaisemman kokonaiskuvan pilottiin osallistuneiden sairaanhoitajien osaamisesta ja kielitaidosta.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.

Lähteet

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio E-L. (2015). Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen: sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. [Verkkojulkaisu]. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto. Haettu 14.02.2018 osoitteesta https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf

Ezeonodo, A., Rimpioja, P. & Matinheikki-Kokko, K. (2018). Sairaanhoitajien osaamisen dokumentteihin perustuva arviointi. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 6.6.2018. Haettu 7.6.2018 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/sairaanhoitajan-osaamisen-arviointi

Hirard, T. (2017). Kieli- ja viestintäkoulutus korkeasti koulutetun maahanmuuttajan urareitillä. Esitys Urareitti-hankkeen Ammatillinen suomen kieli- ja viestintätaito terveysalalla -iltapäiväseminaarissa 30.5.2017 Laurea-ammattikorkeakoulussa.

HUSvideot (2015). AURA Ammattiuraohjelma oman työn kehittämiseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Haettu 14.02.2018 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=65LjMv2lwxU

Lehtinen, P & Ezeonodo, A. (2018). Pätevöitymiskoulutukseen hakevien maahanmuuttajasairaanhoitajien kielitaidon kartoitus. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 11.6.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/kielitaidon-kartoitus

Meretoja R. (2003). Nurse Competence Scale. Doctoral Thesis. University of Turku, 2003, D 578.

Meretoja, R., Kaira, A-M., Ritmala-Castrén, M., Santala, I., Vuorinen, R. (2007). AURA ammattiura sairaanhoitajana. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Yliopistopaino.

Metropolia Ammattikorkeakoulu (n.d.). SIMHE-palvelut turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja ohjaamiseen. Haettu 7.3.2018 osoitteesta http://www.metropolia.fi/tietoa-metropoliasta/simhe/

OKM (2017a). Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2017: 38. Haettu 15.12.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-502-0

OKM (2017b). Maahanmuuttajien osaaminen tunnistettava nykyistä paremmin. Opetus- ja kulttuuriministeriön maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote. Haettu 15.12.2017 osoitteesta http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajien-osaaminen-tunnistettava-nykyista-paremmin

Sairaanhoitajat (2016). Sairaanhoitajien uudet työnkuvat – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. [Verkkojulkaisu] Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Haettu 14.02.2018 osoitteesta https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/04/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf

Sairanen, R. & Takaeilola, M. (2018). Moduulirakenteinen täydennyskoulutusmalli maahan muuttaneille sairaanhoitajille. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 14.5.2018. Haettu 19.5.2018 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/moduulirakenteinen-taydennyskoulutusmalli

Urareitti-seminaari (2017). Osaamiskato vai osaamissato – korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden urareitit. Terveysalan osaaminen hyötykäyttöön -esitykset 26.4.2017 Oulussa.

Kirjoittajat


Aino Ezeonodo, Sh YAMK, toimii hoitotyön lehtorina kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palveluissa Metropolia ammattikorkeakoulussa. Urareitti-hankkeessa hän toimii asiantuntijana.


Päivi Rimpioja, KM, esh, toimii osaamisaluepäällikkönä kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palveluissa Metropolia ammattikorkeakoulussa. Urareitti-hankkeessa hän toimii asiantuntijana.


Päivi Lehtinen, FM, toimii suomen kielen opettajana kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palveluissa Metropolia ammattikorkeakoulussa. Urareitti-hankkeessa hän toimii asiantuntijana.

Viittausohje:
Ezeonodo, A., Rimpioja, P. & Lehtinen, P. (2018) ​EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien osaamisen alkukartoitus. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 11.6.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/sairaanhoitajien-osaamisen-alkukartoitus

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Urareitti »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammattikorkeakoulu arviointi dokumentti maahanmuuttaja osaaminen sairaanhoitaja urareitti

Bookmark and Share




Previous Post
Pätevöitymiskoulutukseen hakevien maahanmuuttajasairaanhoitajien kielitaidon kartoitus
Next Post
Työnantajien haasteet korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistämisessä 




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Pätevöitymiskoulutukseen hakevien maahanmuuttajasairaanhoitajien kielitaidon kartoitus
Urareitti-hankkeessa kartoitettiin EU-/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien suomen kielen valmiuksia....