Sairaanhoitajan osaamisen dokumentteihin perustuva arviointi

EU-/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat tarvitsevat sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran myöntämän laillistuksen harjoittaakseen ammattiaan Suomessa. Ennen laillistusta Valvira pyytää Metropolia Ammattikorkeakoululta lausunnon sairaanhoitajan suorittamasta koulutuksesta ja sen vastaavuudesta suhteessa suomalaiseen sairaanhoitajan tutkintoon. Tässä artikkelissa tarkastellaan sairaanhoitajien ammattipätevyydestä vuosina 2010–2017 annettuja lausuntoja.

Johdanto

Jotta EU-/ETA-alueen ulkopuolella terveysalan tutkinnon suorittanut voi harjoittaa ammattiaan Suomessa, hänen pätevyytensä tulee vastata kaikilta osin vastaavaa suomalaista koulutusta. Ammatinharjoittamisoikeutta eli ammattioikeuden laillistusta haetaan Valviralta, ja hakijan tulee toimittaa tarvittavat asiakirjat Valviraan ja maksaa asian käsittelystä määrätty maksu. Ennen mahdollista ammattioikeuden laillistamispäätöstä Valvira pyytää Metropolia Ammattikorkeakoululta asiantuntijalausunnon hakijan osaamisesta ja ulkomailla suoritetun koulutuksen vastaavuudesta suhteessa vastaavaan suomalaiseen tutkintoon. (Valvira 2018.) Lausunnon antamiseksi selvitetään seuraavia asioita:

1. Hakijan suorittaman tutkinnon erot ja puuttuvat aihealueet verrattuna suomalaiseen tutkintoon. Mitkä eroista ovat olennaisia?
2. Korvaako hakijan ammatillinen työkokemus kokonaan tai osittain tutkintojen väliset olennaiset erot?
3. Hakijalta mahdollisesti vaadittavan sopeutumisajan pituus ja siihen sisältyvät tehtävät, jotta olennaiset erot tutkintojen välillä tulevat korvatuiksi.
4. Hakijalta mahdollisesti vaadittavat lisäopinnot, jotta tutkinto vastaa suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa.

Jos tutkinnoissa ei ole olennaisia eroja, Valvira voi tunnustaa hakijan ammattipätevyyden ja myöntää oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen edellyttää, että Valvira on varmistunut myös hakijan kielitaidosta. Jos taas tutkinnoissa on olennaisia eroja, Valvira määrää hakijalle antamassaan ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä lisäopinnoista eli siitä, miten hakijan tulee korvata olennaiset erot ja osoittaa osaamisensa. Ammattipätevyyden tunnustamisella tarkoitetaan päätöksentekoa henkilön kelpoisuudesta harjoittaa säänneltyä ammattia Suomessa, mikä ei kuitenkaan vielä anna oikeutta harjoittaa kyseistä ammattia.

Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen vasta, kun hakija on toimittanut Valviralle selvityksen eli ammattikorkeakoulun todistuksen lisäopintojen hyväksytystä suorittamisesta. (Valvira 2018.)

Sairaanhoitajien ammattipätevyydestä vuosina 2010–2017 annettujen lausuntojen tarkastelua

Urareitti-hankkeessa selvitettiin EU-/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien laillistusprosessia ja tarkasteltiin vuosina 2010–2017 sairaanhoitajien ammattipätevyydestä annettuja lausuntoja. Tarkastelun kohteena oli yhteensä 69 lausuntoa.

Valviralle laillistushakemuksen tehneistä suurin osa (kaksi kolmasosaa) oli iältään yli 35-vuotiaita ja heillä oli usean vuoden työkokemus sairaanhoitajana. Osalla hakijoista oli kuitenkin hakemuksen jättöhetkellä takanaan monen, jopa yli 10 vuoden tauko työelämästä sairaanhoitajan tehtävissä, jolloin tarve sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen päivittämiseen oli ilmeinen.

Lähes puolet (32/69) laillistushakemuksen jättäneistä oli suorittanut sairaanhoitajan tutkintonsa entisissä itäblokin maissa (Viro, Romania, Latvia, Puola, Serbia, Ukraina, Bulgaria) tai Venäjällä. Osa edellä mainituista maista kuuluu nykyisin EU:hun, joten hakemukset käsitellään toisin, mikäli hakijalla on työkokemusta EU:hun liittymisen jälkeiseltä ajalta (Valvira 2018). Euroopan ulkopuolisista hakijoista suurin osa oli tullut Filippiineiltä (8/69) tai Yhdysvalloista ja Australiasta (9/69). Vuosittain Valviraan on tullut yksittäisiä hakemuksia myös Aasian, Lähi-Idän ja Afrikan maista sekä muualta tulleilta. (Kaavio 1.)

Dokumentteihin perustuvan arvioinnin haasteet osaamisen tunnistamisessa

Metropolia Ammattikorkeakoulun antamien lausuntojen pohjana ovat hakijan esittämät kirjalliset dokumentit. Lausunnot perustuvat tulkintaan hakijan suorittamien opintojaksojen nimistä, opintojen laajuudesta sekä osin opetussuunnitelman sisällöistä. Tulkintaa verrataan sairaanhoitajakoulutusta sääteleviin EU-direktiiveihin sekä opetusministeriön vuonna 2006 julkaisemiin sairaanhoitajan ammattitaitovaatimuksiin (Opetusministeriö 2006). Vuoden 2018 alusta lähtien lausuntojen perustana käytetään Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen -loppuraportissa määriteltyjä osaamisalueita (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015).

Osaamisen arviointi pelkästään dokumenttien pohjalta on osoittautunut hyvin vaikeaksi koulutusjärjestelmien eroavuuksien sekä käytettävissä olevien dokumenttien takia. Asiantuntija-arvioijan ei ole aina mahdollista saada tietoonsa esimerkiksi sitä, voiko tai onko hakijan kotimaassa voinut (opintojen aikana tai ennen muuttamista Suomeen) suorittaa ammattikorkeakoulu- eli Bachelor-tasoisen tai vain Diploma-tasoisen sairaanhoitajan tutkinnon. Myös rakenteelliset ja institutionaaliset erot sairaanhoitajien koulutuksessa ovat suuria globaalisti tarkasteltuna. Eri maissa opintojen ja työtehtävien painotukset sairaanhoitajan työskentely-ympäristössä ovat erilaisia niin kulttuurisista (esim. lääkärin ja sairaanhoitajanvastuualueet) kuin työskentely-ympäristöjenkin (esim. väestörakenne, talous- ja infrastruktuurirakenteet) näkökulmasta. Lähes kaikissa lausunnoissa esiintyy seuraavan kaltainen lausuma:

Yllä kuvatun vertailun perusteella todetaan, että X:n suorittama sairaanhoitajakoulutus eroaa olennaisesti vastaanottajamaan tämänhetkisestä koulutuksesta (sisällön ja/tai laajuuden osalta). Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella osaamisen taso on mahdotonta tarkasti todentaa ja arvioida. Siten lisäkoulutuksen tarve tulkinnan perusteella liittyy seuraaviin sairaanhoitajan osaamisalueisiin…

Yleisimmin täydennettävät osaamisalueet

Annettujen lausuntojen perusteella EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilla sairaanhoitajilla on yleisimmin täydennettävää seuraavilla osaamisalueilla (ks. kaavio 2):

• Eettinen toiminta: suomalainen sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, sitä ohjaava lainsäädäntö sekä sairaanhoitajan toimintaa koskevat säädökset.
• Lääkehoito: turvallinen lääkehoito ja kaikki siihen liittyvät asiat, mm. lainsäädäntö ja potilasturvallisuuteen liittyvät säädökset.
• Kliininen hoitotyö: hoitotyön auttamismenetelmien osaaminen siten, että se vastaa suomalaisia hoitokäytänteitä (Opetusministeriö 2006).
• EU-direktiivien mukaiset kliiniset harjoittelut (puuttuvin osin): tyypillisesti kotihoito, gerontologinen harjoittelu, psykiatrinen hoitotyö.

Lausuntojen perusteella sopeutumisaikaa on suositeltu 17 hakijalle, joista viiden tiedot löytyvät lausuntojen mukaisten nimitietojen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden JulkiTerhikki-keskusrekisteristä. Heistä neljä on rekisteröitynyt sairaanhoitajaksi ja yksi lähihoitajaksi.

Lopuksi

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien integraatio omaa aikaisemmin hankittua osaamista vastaaviin tehtäviin Suomessa on lukuisten eri tahojen mukaan vaativa ja ajallisesti pitkä prosessi. Opetusministeri Grahn-Laasosen (OKM 2017) mukaan Suomi kuitenkin tarvitsee ja haluaa kaikkien osaamisen käyttöön, eikä meillä ole varaa hukata ja jättää tunnistamatta osaamista. Myös EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien osaaminen tulee saada näkyväksi suomalaisessa terveydenhuollossa. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, että terveydenhuollossa toimiva henkilökunta on pätevää. Urareitti-hankkeessa onkin kehitetty uusia malleja sekä osaamisen tunnistamiseen että täydennyskoulutukseen.

Ulkomailla tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat ovat yhteiskunnallisesti ja lukumäärältään yksi merkittävä ammattiryhmä, jonka osaamista tarvitaan suomalaisessa työelämässä. Urareitti-hankkeessa tehdyn selvitystyön mukaan ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien kohdalla laillistaminen ja sen myötä työllistyminen on kuitenkin ollut vähäistä Suomessa. Ammattipätevyydestä annettujen lausuntojen mukaisten nimitietojen perusteella vuosina 2010–2017 laillistushakemuksen tehneistä sairaanhoitajista vain 31 prosenttia on rekisteröitynyt sairaanhoitajaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden JulkiTerhikki-keskusrekisteriin. Hakijoista 17 prosenttia on rekisteröitynyt lähihoitajaksi ja 57 prosentin kohdalla rekisteristä ei löydy mitään merkintää. Osa hakijoista on rekisteröitynyt sekä lähihoitajaksi että sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajien laillistumisprosessi on käytännössä lähes kaikissa tapauksissa vaatinut hakeutumista ammattikorkeakouluopintoihin ja sairaanhoitajan tutkinnon uudelleen suorittamista. Tästä syystä suuri osa EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevista sairaanhoitajista on päätynyt kokonaan koulutustaan vastaamattomiin työtehtäviin.

Tavoitteena on, että Suomessa suoritettavan tutkintokoulutuksen sijaan maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille tarjottaisiin jatkossa heidän osaamistarpeidensa ja työelämän vaatimusten mukaista täydennyskoulutusta. Tämä on myös viranomaisten tahtotila (Virtanen 2016). Sairaanhoitajan koulutus yhdelle henkilölle maksaa arvion mukaan yli 30 000 euroa, ja päällekkäinen koulutus vaatii sekä rahaa että aikaa. Valvira ei kuitenkaan suosittele oppilaitoksia järjestämään sosiaali- ja terveysalan lisäopintoja ilman Valviran kannanottoa ammattipätevyyteen (Virtanen 2016).

Valvira vastaa käytännössä ammattipätevyyden arvioinnista, ulkomailla suoritetun tutkinnon oikeellisuuden arvioinnista sekä ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä (Valvira 2018). Valviran ammattipätevyyttä koskevat linjaukset viitoittavat myös sairaanhoitajia kouluttavien osaamisvaatimuksia ja täydennyskoulutuksen sisältöjä. Sairaanhoitajien ammattipätevyyttä ja lisäkoulutustarpeita koskevat arviot ovat perustuneet pitkälle niihin lausuntoihin, joita Valvira on pyytänyt päätöksensä tueksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.