Osatyökykyisten ura- ja opinto-ohjaus edellyttävät ammattilaisilta erityistä osaamista

Osatyökykyisten henkilöiden ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöitä löytämään ja hyödyntämään omaa työ- ja toimintakykyään. Artikkelimme tarkastelee osatyökykyisten ohjauksen eri osa-alueita, haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Perustamme kirjoituksemme tuoreeseen arviointitutkimukseemme (Murto ym., 2024).

Johdanto

Osatyökykyisten henkilöiden osallisuus työelämässä on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävä kysymys. Työ on monille paitsi toimeentulon lähde, myös identiteetin ja sosiaalisen yhteyden rakentaja. Osatyökykyisille henkilöille, joiden toimintakyky voi vaihdella fyysisellä, psyykkisellä tai kognitiivisella alueella, työelämään osallistuminen voi olla haastavaa, mutta samalla merkityksellistä: se luo osallisuutta ja vahvistaa toimijuutta. (Mäkinen, 2021). Ohjauksella on keskeinen rooli tässä prosessissa, sillä sen avulla voidaan varmistaa, että osatyökykyiset saavat tarvitsemansa tuen valintoihinsa ja päätöksentekoonsa.

Ohjaus ei rajoitu pelkästään työelämään, vaan kattaa myös koulutuksen ja muut elämän osa-alueet. On tärkeää ymmärtää, että ohjauksen tulisi olla joustavaa ja yksilöllistä, sillä osatyökykyisten tarpeet voivat vaihdella suuresti. Esimerkiksi henkilö, jolla on fyysinen vamma, voi tarvita erilaista ohjausta kuin henkilö, jolla on psyykkinen sairaus tai oppimisvaikeus.

Erityistarpeiden tunnistaminen ja yksilöllinen ohjaus

Osatyökykyisten kohdalla ohjausprosessin onnistuminen on yhteydessä siihen, kuinka hyvin ohjaaja kykenee tunnistamaan ja ymmärtämään asiakkaan erityistarpeet ja vahvuudet. Tutkimuksemme mukaan ohjauspalveluiden ammattilaisilla on tärkeää olla riittävä ymmärrys erilaisista toiminnan haasteista ja niiden vaikutuksesta yksilön toimintakykyyn. Se auttaa ohjaajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan kohdennettuja ohjauksellisia toimia, jotka vastaavat asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. (Murto ym., 2023; Poutanen ym., 2023)

Korostamme, että osatyökykyisten ohjauksen tulee olla asiakaslähtöistä ja joustavaa samalla tavoin kuin kaikkien asiakkaiden kohdalla. Ohjausprosessin tulee perustua asiakkaan omille tavoitteille, toiveille ja tarpeille. Ohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta tavoitteiden saavuttamisessa, tarjoten tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Esimerkiksi työhön paluuta suunnittelevalle osatyökykyiselle henkilölle voidaan tarjota ammatillista kuntoutusta, koulutusta tai osa-aikatyömahdollisuuksia, jotka vastaavat hänen toimintakykynsä rajoja ja mahdollisuuksia.

Ohjauspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Osatyökykyisten ohjauspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus ovat ratkaisevia tekijöitä, jotka vaikuttavat palveluiden laatuun ja tehokkuuteen. Saatavuus viittaa siihen, kuinka hyvin ohjauspalveluita on tarjolla eri puolilla maata ja eri väestöryhmille. Saavutettavuus taas viittaa siihen, kuinka helposti nämä palvelut ovat asiakkaiden käytettävissä, ottaen huomioon esimerkiksi psyykkiset, asenteelliset, fyysiset, taloudelliset ja kognitiiviset esteet.

Esitämme huolen siitä, että nykyiset ohjauspalvelut eivät ole riittävän saavutettavia kaikille asiakkaille. Tutkimuksemme osoittaa, että erityisesti haja-asutusalueilla asuvien osatyökykyisten voi olla vaikea päästä palveluiden piiriin. Tämä johtuu osittain palveluiden maantieteellisestä keskittymisestä kaupunkialueille, mutta myös siitä, että monet osatyökykyiset kokevat fyysisiä tai psyykkisiä esteitä palveluiden käyttämiselle. Esimerkiksi liikkumisrajoitteiset henkilöt saattavat tarvita erityisjärjestelyjä päästäkseen palvelupisteeseen, kun taas mielenterveyden haasteita kokevat voivat tuntea ahdistusta ja välttelevät kontakteja, mikä vaikeuttaa ohjauksen piiriin pääsemistä.

Palveluntuottajien ja ammattilaisten näkökulma ohjauspalveluihin

Palveluntuottajien ja ammattilaisten arvot, asenteet ja osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä osatyökykyisten ohjauksen kehittämisessä. Tutkimuksemme osoitti, että palveluntarjoajien on jatkuvasti arvioitava ja kehitettävä tarjoamiaan palveluita vastaamaan paremmin osatyökykyisten tarpeita. Yksi keskeinen haaste on ohjauspalveluiden riittämätön kohdentaminen, mikä voi johtaa siihen, että asiakkaat eivät saa tarvitsemaansa tukea tai eivät pysty hyödyntämään palveluita täysimääräisesti.

Palveluiden laadun parantaminen vaatii henkilöstön koulutuksen lisäämistä osatyökykyisten erityistarpeiden tunnistamiseksi ja kohtaamiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi syventävää koulutusta erityisryhmien kohtaamisesta, digitaalisten palveluiden käytöstä tai uudenlaisten ohjausmenetelmien kehittämisestä. Palveluntuottajien tulisi myös panostaa monialaiseen yhteistyöhön, jotta osatyökykyiset asiakkaat saisivat mahdollisimman kokonaisvaltaista tukea. Esimerkiksi hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden tiivis yhteistyö voi auttaa varmistamaan, että asiakas saa kaikki tarvitsemansa palvelut sujuvasti ja koordinoidusti.

Tulevaisuuden kehityssuunnat ja suositukset

Tutkimuksestamme voi johtaa konkreettisia suosituksia osatyökykyisten ohjauksen kehittämiseksi. Yksi keskeisistä suosituksistamme on alueellisten monialaisten yhteistyöryhmien perustaminen. Ne voisivat tarjota osatyökykyisille kattavampaa ja integroidumpaa tukea. Monialaisten ryhmien tulisi koostua eri alojen ammattilaisista, kuten ura- ja opinto-ohjaajista, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä, työhönvalmentajista ja kuntoutusohjaajista. Tavoitteena olisi tarjota asiakkaille monialaista ohjausta, jossa otetaan huomioon kattavasti osatyökykyisten yksilölliset tarpeet ja vahvuudet.

Toinen suositus on ohjauspalveluiden digitalisointi. Digitaalisten palveluiden avulla voidaan parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tarjota asiakkaille joustavampaa ja henkilökohtaisempaa ohjausta. Esimerkiksi verkkopohjaiset ohjauspalvelut, etäneuvonta ja digitaaliset kuntoutusratkaisut voivat tarjota osatyökykyisille uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua ohjaukseen ja saada tukea omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Lopuksi

Osatyökykyisten ohjaus on keskeinen tekijä heidän työelämäosallisuutensa ja elämänlaatunsa parantamisessa. Onnistunut ohjaus voi parantaa merkittävästi osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja edistää heidän hyvinvointiaan. Ohjauksen kehittäminen vaatii kuitenkin monialaista yhteistyötä, resursseja ja sitoutumista sekä palveluntarjoajilta että yhteiskunnalta laajemmin. Tutkimuksemme vahvistaa, että osatyökykyisten ohjauksen kehittäminen vaatii systemaattisia toimenpiteitä, jotka keskittyvät palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen ja ohjausmenetelmien kehittämiseen.