Osaamismerkit osaamisen tunnustamisessa


Digitaalisia osaamismerkkejä jaetaan sosiaalisessa mediassa ja henkilökohtaisissa portfolioissa kertomassa henkilön osaamisesta ja taidoista. Osaamismerkki kertoo sen myöntäjän ja saajan sekä arvioinnin kriteerit. Parhaimmillaan osaamismerkki kertoo myös sen, miten osaaminen on osoitettu.

1. Johdanto

Open Badge -järjestelmän osaamismerkit ovat Mozilla-säätiön vuonna 2010 aloittama kehityshanke sähköisten osaamismerkkien käyttöönottamisesta (Karjalainen 2014). Niitä käytetään jo useassa oppilaitoksessa ja järjestössä Suomessa ja maailmalla. Osaamista voi syntyä harrastustoiminnassa, vapaaehtoistyössä, projekteissa sekä monessa muussa yhteydessä (Suomen Partiolaiset 2015), ja osaamismerkkien tarkoituksena on helpottaa henkilön osaamisen näkyväksi tekemistä. Samalla se edistää esimerkiksi työnhakua (Karjalainen 2014).

Osaamismerkkijärjestelmää ei ole luotu korvaamaan formaalin koulutuksen paperista todistusta. Sitäkin varten osaamismerkkejä voidaan käyttää. Osaamismerkin tarkoituksena on osoittaa esimerkiksi formaalin koulutuksen katveeseen jäävää osaamista, joka ei koulutodistuksessa taitona muutoin näy. Osaamismerkkijärjestelmää voidaan käyttää monipuolisesti hyväksi myös osaamisen kehittämisessä esimerkiksi henkilökohtaisen oppimispolun rakentamisessa ja oppimisen motivoijana. Parhaimmillaan osaamismerkkijärjestelmää voidaan hyödyntää verkostoissa osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

2. Osaamismerkkien taustaa

Avointen osaamismerkkien (Open Badges) käyttöönotto opetuksen välineenä on yleistymässä. Digitaalisilla osaamismerkeillä on juuret partiolaisten fyysisissä ansiomerkeissä, joita on myönnetty tunnustuksina erilaisista hankituista taidoista ja suoritteista. Digitaalisten osaamismerkkien kehittyminen opetusmenetelmäksi on tapahtunut pelillistämisen (gamification) kautta pelitutkimuksen saralla. (Heick 2014; Heick 2015.) Avoimen oppimisen ja pelillisen tiedon levityksen polku opetuskäyttöön lähti liikkeelle sovellettaessa vuonna 2005 kehitetyn Microsoft Xbox 360:n Gamerscore -peliä digitaalisessa verkossa, jossa useiden pelaajien yhtäaikaisen toiminnan seurauksena tapahtui oppimista. Pelillisyyden kytkeytyminen pedagogisiin ratkaisuihin, oppimisen edistämiseen ja oppimisprosessien kehittämiseen lisäsi kiinnostusta eri oppilaitoksissa ympäri maailman. Opetukseen suunnattujen ohjelmien ja osaamismerkkien suunnittelua jatkoivat organisaatiot, kuten Peer 2 Peer University, Mozilla Foundation, Khan Academy, Carnegie Mellon University, Hive Learning Network ja Edupunk. (Barry 2012; Abramovich, Schunn & Higashi 2013; Korhonen 2014, 65–71; Ruotsalainen & Halonen 2015.) Avoimen oppimisen digitaaliset osaamismerkit kehittyivät myös massiivisten verkkokurssien (MOOC eli massive open online course) rinnalla (Brauer & Ruhalahti 2014, 87).

Osaamismerkkien valitsemisen ja suorittamisen polku on erilainen jokaisella oppijalla ja se on riippuvainen aiemmasta osaamistasosta. Abramovich, Schunn & Higashi (2013) ovat tutkineet digitaalisia osaamismerkkejä sekä opetussisältöjen ja oppimismotivaation välistä suhdetta. Heidän mukaansa osaamismerkkien vaikutus motivaatioon on käyttäjälähtöistä. Oppijoiden kyvyt ja motivaatio tulee ottaa huomioon, kun osaamismerkkejä sisällytetään opetussuunnitelmiin, sillä oppijan tarpeisiin väärin suunniteltu merkki ei motivoi oppijaa. (Abramovich, Schunn & Higashi 2013; Ruotsalainen & Halonen 2015.)

Suorituksista myönnettävät osaamismerkit osoittavat visuaalisesti henkilön osaamista. Avoimen oppimisen menetelmät lisäävät henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ja oppimisverkostojen rakentamisen mahdollisuuksia. Opintosuoritusten täsmäohjaamisen voi tehdä yksittäistä opiskelijaa hyödyttävistä teemoista. Osaamismerkit nähdäänkin myös ohjauksen välineenä, ei pelkästään motivoinnin ja arvioinnin välineenä. (Barry 2012).

3. Osaamismerkin suunnittelu ja tekeminen

Osaamismerkin rakenteen määrittely (Learning Badge Anatomy) ja osaamismerkin rakentaminen alkavat suunnitelmallisella kartoituksella. Osaamismerkin luomisprosessin vaiheissa osaamismerkin tarve tutkitaan. Yksittäiset toimijat, ryhmät tai piirit voivat luoda merkkejä. Merkin myöntäjän tiedot organisaatiosta, järjestöstä tai hankkeesta kirjataan merkkiin. Lisäksi kuvataan selkeästi, millaista materiaalia osaamismerkin hakija toimittaa ja miten osaaminen tullaan osoittamaan. (Brauer & Ruhalahti 2014, 87.)

Osaamismerkin luomisprosessi alkaa teemojen pohdinnasta: mitkä olisivat sopivia teemoja, joista osaamismerkki voidaan myöntää, keille se voisi olla tärkeä, kuka olisi myöntäjä ja mikä merkitys merkillä olisi saajalleen (Digitalme 2016). Alusta alkaen voidaan ryhtyä pohtimaan myös, miten organisaation merkkikokoelma rakentuu. Voi kuitenkin olla hyvä aloittaa yksittäisten merkkien luomisella, jotta saadaan kokemuksia osaamismerkkien käytettävyydestä ja tärkeydestä saajalleen.

Osaamisperustaisuus on mahdollista rakentaa osaamismerkkijärjestelmään, yksittäisen merkin sisään. Osaamista on helppo tunnustaa, kun teemoille on etukäteen laadittu osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Osaamismerkissä otetaan kantaa myös siihen, millä tavalla osaaminen osoitetaan. (Digitalme 2016.) Osaamisen tavoite kytkeytyy parhaimmillaan autenttisiin tilanteisiin, jolloin kaikki osaamismerkkihakemukset voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Kriteereitä muodostettaessa tämä on hyvä pitää mielessä, jotta yhdet kriteerit soveltuvat erilaisissa ympäristöissä tapahtuvaan osaamisen osoittamiseen.

Jotta osaamismerkistä ja haku- sekä myöntämisprosessista saadaan digitaalinen, on käytettävä jonkinlaista digitaalista ympäristöä näiden hallitsemiseen. Tarjolla on useita valmiita palveluja. Esimerkiksi Mozilla-säätiö on kehittänyt Mozilla Open Badge -standardin, jossa osaaminen tunnustetaan digitaalisin osaamismerkein. He ovat kehittäneet Open Badge Factory -pilvipalveluna toimivan järjestelmän, jonka avulla eri organisaatiot voivat luoda, myöntää ja hallinnoida Open Badge -osaamismerkkejä. Jotta merkki voidaan ottaa vastaan, on käytettävä Mozilla Open Badge Backpack -palvelua. Sen kautta osaamismerkin saaja voi myös jakaa omia merkkejään. (Mozilla 2016.) Discendum Oy on luonut tämän rinnalle oman Open Badge Passport -palvelun samaa tarkoitusta varten (Discendum 2016). Vaikka merkki myönnetään hakijalle, on hakijan vielä vastaanotettava merkki omalle tililleen Open Badge Backpackiin tai Open Badge Passport -palveluun. Näin ollen merkin vastaanottaja arvioi vielä, onko osaamismerkki hänelle tarpeellinen ja haluaako hän vastaanottaa hänelle myönnetyn osaamismerkin.

4. Osaamismerkit Forssan ammatti-instituutissa

Osaamismerkkejä hyödynnetään useimmiten informaalin ja nonformaalin osaamisen tunnustamisessa sekä lisäksi erilaisten tutkintojen katveeseen jäävän osaamisen tunnustamisessa. Nykyään yhä useammassa oppilaitoksessa pohditaan, voidaanko osaamismerkkijärjestelmää hyödyntää formaalin koulutuksen osaamisen tunnustamisen prosesseissa. Osaamismerkkijärjestelmä näyttäisi tukevan erityisesti ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteiden toteuttamista käytännössä.

Forssan ammatti-instituutin (FAI) audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon opetuksessa valmistellaan osaamismerkkien käyttöönottoa. Uusi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelma (Opetushallitus 2015) edellyttää yksilöllisiä oppimispolkuja ja opintojen henkilökohtaistamista (HOPS). Yksilöllisyyttä voi olla vaikea hallita. Osaamismerkit ovat sekä opiskelijalle että opettajalle motivoiva kontrollijärjestelmä, jolla he voivat seurata opintojen etenemistä opiskelijan yksilöllisen aikataulun mukaisesti. Osaamismerkit helpottavat henkilökohtaistamisprosessia ja avaavat opetussuunnitelman osaamistavoitteita käytännön työtehtäviksi ja teoriatiedon mittareiksi. Osaamismerkit selkeyttävät osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, konkretisoivat opittuja asioita ja auttavat näin hahmottamaan opintojen etenemistä.

Ammatillisessa toisen asteen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osaamismerkit olisivat osa tutkinnon osan suorittamista ja arviointiprosessia. Forssan ammatti-instituutissa suurin osa tutkinnon osien oppimisprosesseista tapahtuu työelämälähtöisesti ja käytännönläheisin opetusmenetelmin. Opintoihin sisältyy myös teoriatietoa, jossa tulee saavuttaa osaaminen. Käytännönläheiset harjoitustyöt ja projektit sekä teoriatiedon hallinnan osoittaminen voisivat jatkossa tapahtua osin osaamismerkkien avulla. Hyvin rakennetulla osaamismerkkijärjestelmällä pystytään tutkinnon osissa ja perustutkinnoissa rakentamaan opiskelijalle hyvin yksilöllisiä oppimispolkuja, joissa osaamisen osoittaminen tapahtuisi osaamismerkeillä. Osaamismerkkien käyttöönotolla oppimisvalmiuksiltaan ja kykyprofiililtaan edistyneemmät oppijat pääsisivät etenemään itsenäisemmin ja nopeammin turhautumisen estämiseksi. Hitaammat oppijat voisivat edetä omaan tahtiinsa ja saada enemmän tukea ja ohjausta opettajalta sekä nopeammin eteneviltä.

”Osaamismerkeissä minua kannusti osaamisen osoittaminen, välitön palaute ja palkinto.”

Näyttötutkintojärjestelmässä osaamismerkit olisivat hakeutumisvaiheessa osana tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista, niin että strukturoidulla ammattitaitovaatimusten järjestelmällä on mahdollista osoittaa ajanmukainen työelämän ammattiosaaminen. Hakijan aikaisemmin saavuttaman osaamisen taso sekä ohjauksen ja tukitoimien tarve voisi olla merkittävässä määrin osaamismerkein osoitettavissa. Osaamisen tasoa mittaavat osaamismerkkivaatimukset voivat olla esimerkiksi täydentäviä kysymyksiä ja tehtäviä hakijan portfolioon ja ohjelmisto-osaamiseen liittyen. Samalla varmistettaisiin, että portfolion työt ovat hakijan itse tekemiä. Ohjauksen ja tukitoimien tarvetta kartoitettaessa osaamismerkit voisivat olla yksi tapa selvittää, mitä erityistä tukea hakija tarvitsee esimerkiksi oppimisvaikeuksiin. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa osaamismerkit olisivat osa yksilöllisistä oppimispolkua.

Forssan ammatti-instituutissa aloitettiin keväällä 2016 audiovisuaalisen alan aikuiskoulutuksen työelämälle suunnatut lisäkoulutukset. Niiden sisällöt on suunniteltu vastaamaan eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia niin sisällöltään kuin työelämän edellyttämiltä ammattitaitovaatimuksilta. Aikuiskoulutukseen liittyvissä lisäkoulutuksissa osaamismerkit toimisivat osana ”polkuopintoja”, jotka voivat motivoida ammattitaidon täydentämiseen, tutkinnon osien suorittamiseen ja alan opintoihin tutkintotavoitteisesti.

Osaamismerkkijärjestelmä on Forssan ammatti-instituutin audiovisuaalisella alalla iso ja tärkeä kehittämishanke, joka liittyy opiskelijan digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöön ja vastuun ottamiseen opintojen etenemisestä. Osaamismerkki on opintojen etenemisen seurantajärjestelmä ja motivoija. Onnistuessaan se parantaa laatua, antaa yhdenmukaisen perustan arvioinnille ja motivoi opiskelijaa yrittämään enemmän, kun hän on todennut saavuttaneensa perustason osaamisvaatimukset. Järjestelmä mahdollistaa opiskelijalle monipuoliset ja yksilölliset oppimispolut sekä näkymän niistä visuaalisesti. Audiovisuaalisessa viestinnässä pilottina aloitettava osaamismerkkijärjestelmä on tarkoitus toteuttaa niin, että se on otettavissa käyttöön FAI:ssa myös muilla koulutusaloilla.

Paitsi Forssan ammatti-instituutissa, myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa suunnitellaan osaamismerkkijärjestelmän hyödyntämistä oppimis- ja tutkinnonsuorittamisproseissa. Esimerkiksi ammattiopisto Tavastialla pintakäsittelijän perustutkintoon on rakenteilla oppimis- ja osaamismerkkijärjestelmä, joka sitouttaa opiskelijan huolehtimaan itse osaamisen hankkimisen prosessista, tuomaan sitä näkyväksi ja osoittamaan osaamisensa tarvittavan ammattitaidon hankittuaan (Välkkynen 2016).

5. Lopuksi

Pelillistäminen tarkoittaa peleistä tuttujen keinojen tuomista oppimisprosesseihin. Pelillistämisen tavoitteena on osallistaa ja sitouttaa sekä motivoida ihmisiä palkitsemalla heitä osaamismerkeillä. Pelaamiseen liittyvä innostuksen ja motivaation kohdentuminen halutaan kytkeä oppimiseen, jonka vuoksi pelillisiä menetelmiä hyödynnetään oppimisen keinoina. Osaamismerkkien liittyessä pelillisyyden motiiveihin voidaan niitä hyödyntää erilaisissa oppimisprosesseissa joustavasti.

Osaamismerkkijärjestelmä voi toimia myös ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistamisen perustana, jossa osaamiskriteerit ja osaamisen osoittaminen ovat keskeisiä. Paitsi nonformaalin ja informaalin oppimisen kautta hankitun osaamisen tunnustamisessa, osaamismerkkijärjestelmä voi palvella myös tutkintotavoitteista oppimisprosessia. Käytännön kokeiluja nähdään todennäköisesti jo pian, jonka jälkeen on mahdollista arvioida osaamismerkkijärjestelmän käyttöönottoa laajemmasta näkökulmasta.

”Osaamismerkkien tekeminen on kuin palapeli: kun kerran aloitat et malta lopettaa ennen kuin olet saanut merkkikokoelman tehdyksi.’’

Artikkeli on osa Oppimisen digiagentit II -kokoelmaa.

Lähteet:

Abramovich, S., Schunn, C. & Higashi, R. (2013). Are badges useful in education?: it depends upon the type of badge and expertise of learner. Education Tech. Research Dev. Haettu 30.3.2016 osoitteesta http://www.lrdc.pitt.edu/schunn/research/papers/Abramovich-Schunn-Higashi.pdf

Barry, J. (2012). Six Ways to Look at Badging System Designed for Learning. Haettu 14.5.2016 osoitteesta http://www.olpglobalkids.org/content/six-ways-look-badging-systems-designed-learning

Brauer, S. & Ruhalahti, S. (2014). Osoita osaamisesi osaamismerkein. Teoksessa A-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit. Hamkin e-julkaisuja 40/2014. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 30.3.2016 osoitteesta https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85417/HAMK_Oppimisen_digiagentit_ekirja.pdf.

Digitalme (2016). Start your own badge adventure. Haettu 14.5.2016 osoitteesta http://www.digitalme.co.uk/

Discendum (2016). Open Badge – osaaminen esille uudella tavalla. Haettu 14.5.2016 osoitteesta http://www.discendum.com/openbadge

Heick, T. (2014). How Gamification Uncovers Nuance in the Learning Process. Haettu 14.5.2016 osoitteesta http://www.teachthought.com/learning/how-gamification-uncovers-nuance-in-the-learning-process/

Heick, T, (2015). Encouragement Mechanics In The Classroom. 7 Ideas For Creating Learning Badges In Your Classroom by Terry Heick. Haettu 14.5.2016 osoitteesta http://www.teachthought.com/pedagogy/7-innovative-strategies-to-create-learning-badges/

Kamenetz, A, (2011). The Edupunks’ Guide to a DIY Credential. Haettu 14.5.2016 osoitteesta
https://www.scribd.com/book/206820267/The-Edupunks-Guide-to-a-DIY-Credential

Karjalainen, H. (2014). Open Badges. Haettu 28.1.2016 osoitteesta http://www.slideshare.net/mediheli/open-badges-osaamismerkit-yleisesittely-2014

Korhonen, A-M. (2014). Pieniä ja suuria pelejä. Teoksessa A-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit. Hamkin e-julkaisuja 40/2014. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 14.5.2016 osoitteesta https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85417/HAMK_Oppimisen_digiagentit_ekirja.pdf

Mozilla (2016). Open Badges. Haettu 19.5.2016 osoitteesta http://openbadges.org/

Opetushallitus (2015). Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Haettu 7.6.2016 osoitteesta http://www.oph.fi/download/125097_Audio.pdf

Suomen Partiolaiset (2015). Osaamismerkit. Haettu 28.1.2016 osoitteesta http://toiminta.partio.fi/kouluttautuminen/osaamismerkit

Ruotsalainen, N. & Halonen, H. (2015). Digitaaliset oppimismerkit ja e-oppiminen. Haettu 14.5.2016 osoitteesta http://people.uta.fi/~niko.ruotsalainen/ipopp2015/

Välkkynen, J. (2016). Pintakäsittelijä. VisuHops-pohdintoja. Haettu 7.6.2016 osoitteesta http://prezi.com/kt7u6aznk070/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Kirjoittajat

Jari Meriläinen

Jari Meriläinen, FT, AmO., toimii biokemian tutkijana ja opettajana sekä Oulun että Helsingin yliopistossa.

Petri Kujamäki

Petri Kujamäki toimii Forssan ammatti-instituutissa kulttuurialalla valokuvauksen, graafisen tuotannon ja kuvittamisen opettajana. Erityisenä intohimona perinteiset tekniikat ja tekotavat, mm. filmivalokuvaus. Käytännönläheinen opetus on vahvasti kiinnitetty digiaikaan mm. Google Classroomin kautta. Koulutukselta graafikko/kuvittaja, AmO ja NTM. https://www.linkedin.com/in/petrikujamaki

Nikke Häggström

Nikke Häggström toimii tuntiopettajana Salon Ammattiopistossa horeca-alalla. Koulutukseltaan hän on AmO, restonomi AMK ja hotelli-, ravintola-, ja suurtalousesimies eat. https://fi.linkedin.com/in/nikke-haggstrom-1aa21a6a

Juha Niemi

Juha Niemi toimii Stadin ammattiopistossa logistiikan tuntiopettajana. Alkujaan ammattikuljettaja, sittemmin yli 10 vuotta liikenneopettajana. Koulutukseltaan hän on AmO, LEAT.

Anne-Maria Korhonen

Anne-Maria Korhonen, KTM, työskentelee HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoululla lehtorina. Hän kehittää ja opettaa oppimisen uusia digitaalisia ympäristöjä ammatillisille opettajille. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat sosiaalinen media opetuksessa ja ohjauksessa, mobiiliulottuvuuden tarkastelu oppimisessa sekä niihin kytketty pedagoginen oppimis- ja ohjausprosessin suunnittelu. https://fi.linkedin.com/in/annemariakorhonen

Viittausohje:
Meriläinen, J., Kujamäki, P., Häggström, N., Niemi, J. ja Korhonen, A.-M. (2016). Osaamismerkit osaamisen tunnustamisessa. Teoksessa A.-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit II. HAMK Unlimited Professional 9.6.2016. Haettu [pvm]osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamismerkit-osaamisen-tunnustamisessa/

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

digitaalisuus hamkissa »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  digitaaliset osaamismerkit osaaminen

Bookmark and Share




Previous Post
Opiskelijan ohjaus henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä
Next Post
Digiaika – oletko opettajana valmis tulevaisuuteen?




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Opiskelijan ohjaus henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä
Erilaiset digitaaliset tietokone- ja älypuhelinsovellukset ovat viime vuosikymmenen aikana nousseet jokapäiväisiksi, arjen...