Jukka Niinimäki, Anne-Maria Korhonen & Sanna Ruhalahti
Tässä artikkelissa tarkastellaan HAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -teemaan linkittynyttä osaamismerkkikokeilua. Kolmen ryhmän opettajaopiskelijat osoittivat osaamistaan osaamismerkein ohjautuvasti osana pedagogisen asiantuntijuuden kehittämisen moduulin alle sijoittuvaa TKI-teemaa. Pilotti oli osa kaksivuotista opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Open merkit -verkostohanketta. Sen tavoitteena on luoda valtakunnallinen ammatillisen opettajan uran ja opettajaopintojen aikaisen osaamisen tunnistamisen sekä tunnustamisen digitaalinen osaamismerkistö. Artikkelissa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden kokemuksia opettajakoulutuksen opetussuunnitelman mukaisen TKI-teeman tueksi kehitetyistä osaamismerkeistä.
Digitaaliset osaamismerkit osana oppimista
Digitaaliset osaamismerkit ovat eräs tapa jäsentää ja näyttää omaa osaamista. Ne liittyvät usein informaaliin oppimiseen. Niiden avulla voidaan tehdä näkyväksi esimerkiksi työelämässä tai harrastuksissa hankittua osaamista, josta ei ole muuta todistusta. Niitä voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksissa tai henkilöstön osaamisen kehittäminen voi perustua itsenäisesti opiskeltaviin tai haettaviin osaamismerkkeihin. Osaamismerkkejä voidaan hyödyntää myös oman osaamisen kehittämisessä ja itseohjautuvan oppimisprosessin ohjauksessa (mm. Kullaslahti, Ruhalahti & Brauer, 2019). Voidaan puhua osaamismerkein ohjautuvasta oppimisprosessista, jossa prosessi on suunniteltu osaamisen kehittymiseen ohjauksen ja erilaisen tukimateriaalin pohjalta. (Brauer, 2019, s. 74)
TKI-teeman toteutus osaamismerkein ohjautuvasti
Open merkit -hankkeen lukuvuoden mittaisessa pilotissa rakennettiin TKI-teeman oppimisprosessi osaamismerkein ohjautuvasti. Prosessi toimi jo olemassa olevan osaamisen osoittamisen tapana tai siten, että osaamista oli mahdollisuus kehittää oppimisprosessina. Pilotissa osaamismerkkejä myönnettiin yhteensä 32 opiskelijalle. He opiskelivat erityyppisissä toteutusmuodoissa. TKI-teeman osaamismerkkikokonaisuus koostuu kolmesta osaamismerkistä 1) tiedonhaun osaaminen, 2) tieteellisen kirjoittamisen osaaminen, 3) TKI-työskentelyn osaaminen, ja automaattisesti myönnetystä ammatillisen opettajan TKI-osaamisen metamerkistä (kuvio 1).
Osaamismerkkien tavoitteissa ja arviointikriteereissä painottuivat relevantin lähdemateriaalin hakeminen, ammatillisen asiatekstin tuottaminen ja TKI-raportin toteuttaminen. Kokonaisuus painotti oman alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamista osana opettajan työtä. Merkeillä pyrittiin tukemaan TKI-teeman osaamistavoitteiden mukaisen osaamisen kehittymistä itsenäisen opiskelun kautta. Ne toimivat myös TKI-osaamisen näyttönä.
Selvityksen toteutus ja tulokset
Tulokset perustuvat opettajaopiskelijoille (n=26) suunnattuun verkkokyselyyn, joka oli puolistrukturoitu. Tarkastelu ei ole tilastollisesti merkitsevä, mutta antaa konkreettisia näkökulmia osaamismerkkien kehittämiseen. Kyselyssä selvitettiin, miten opettajaopiskelijat kokivat TKI-osaamismerkit, mitä hyötyä niistä oli oman osaamisen kehittämiselle ja miten osaamismerkkejä voisi kehittää opettajankoulutuksessa. Opiskelijoilta tiedusteltiin, miten he kokivat osaamismerkkien kehittäneen omaa osaamista merkkien osaamistavoitteiden ja arviointikriteerin suhteen. Keskiarvo eri kohdissa jäi asteikolla 1–5 alle kolmeen (ka 2,7). Parhaiten osaamismerkkien koettiin palvelevan TKI-osaamisen näyttöä (ka 3,5). Hyöty koettiin samantyyppisesti (ka 2,9). Monet opiskelijoista kertoivat opiskelleensa TKI-toimintaan liittyvää tiedonhakua ja tutkimuksen tekemistä jo aiemmissa opinnoissaan. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen merkitystä oman TKI-osaamisen kehittämiselle ei koettu oleelliseksi. Vain kolme opiskelijaa perehtyi merkkien tukena olevaan kirjaston tiedonhankinnan itseopiskeluaineistoon. Yleisesti ottaen TKI-raportin työstäminen nähtiin tärkeämmäksi kuin siihen liittyvät osaamismerkit. Suurin osa vastaajista kertoi hakeneensa osaamismerkit vasta, kun TKI-raportti oli valmis ja hyväksytty.
“Koin TKI-osaamismerkit teennäisinä. Mielestäni itse TKI-työ kertoo enemmän osaamisesta kuin kyseiset merkit.”
“Niiden avulla voi näyttää osaamistaan. En kuitenkaan kokenut niitä TKI tehdessäni mitenkään merkityksellisiksi, koska kyseiset aiheet olivat minulle jo ennestään tuttuja.”
“Varmaankin nämä osaamismerkit kuuluvat nykyaikaiseen portfolio/some-tyyppiseen viestintään. Itse olen sen verran vanhanaikainen, että mielestäni, jos on suorittanut jonkin koulutuksen tai tutkinnon, niin oletus on, että henkilö osaa kaikki siihen koulutukseen kuuluvat asiat.”
Merkeissä nähtiin kuitenkin myös hyötyjä, joista suurin liittyi TKI-osaamisen osoittamiseen.
“Osaamismerkit näyttävät hyvältä portfoliossa. Ja on mielestäni hyvä tapa osoittaa omaa osaamista esim. työnhaussa.”
“Toivon mukaan niitä voi hyödyntää opettajan tehtävien haussa tai muissa opinnoissa.”
“Näen ne osaamisen osoittamisen keinona esim. jos hakee jotain opetusalan paikkaa, jossa on TKI-vaatimuksia.”
Muutamia TKI-osaamismerkit palvelivat myös TKI-osaamisen kehittymistä osana itsenäistä opiskelua.
“Ihan kätevä tapa osoittaa osaamista omalla ajalla ja tempolla ilman, että tarvitsee yhteisesti aikatauluttaa tai käyttää opetusresursseja.”
“Hyvä idea, koska varmasti haastaa oppimaan eri tavalla kuin aiemmin tutkimusta on opetettu. Uskoisin, että tästä olisi hyötyä myös AMK-tutkintojen puolella.”
“Kivoja kokonaisuuksia ja niiden kautta tuli tutustuttua uusiin asioihin ja sai uusia näkökulmia ja osaamista. Täytyy katsoa kuinka niiden (osaamismerkkien) käyttö leviää, ne tuntuvat monelle vielä uusilta asioilta.”
Vaikka TKI-teeman osaamismerkeistä saatava hyöty vaihteli vastauksissa, niin suurin osa (73 %) vastaajista ilmoitti julkaisevansa TKI-osaamismerkit ePortfoliossaan tai LinkedIn-verkkopalvelussa. Noin puolet opettajaopiskelijoista oli saanut aiemmin muita osaamismerkkejä, lähinnä Oppiminen Online -täydennyskoulutuksen digiosaamismerkkejä tai muita osaamismerkkejä. He eivät kokeneet TKI-merkkejä keskimäärin hyödyllisempinä kuin muut vastaajat, mutta he osasivat vertailla niitä hyvin suhteessa muun tyyppisiin osaamismerkkeihin.
Kehittämisajatuksissa painottui näkemys, että osaamismerkkien tulisi tarjota lisäarvoa opinnoille. TKI-osaamismerkkien koettiin olevan “persoonattomia kaikki-tekee-kuitenkin -merkkejä”. Oppiminen Onlinen digiosaamisen osaamismerkkien todettiin olevan hyödyllisempiä oman osaamisen kehittämisessä kuin TKI-teeman osaamismerkkien, sillä digiosaaminen ei näy opettajan opintojen tutkintotodistuksessa erikseen. Monen mielestä opettajankoulutuksessa osaamismerkeistä olisi eniten hyötyä erityistä osaamista vaativissa asioissa, kuten arvioinnissa. Niitä voisi linkittää opettajaopiskelijoiden omaan opetukseen. Jos toteuttaa oman opetusharjoittelunsa erityisen innovatiivisella tavalla esimerkiksi verkko-oppimisen avulla, siitä olisi hyvä saada osaamismerkki työnhaun tueksi. Toisaalta pohdittiin myös, voisiko osaamismerkkejä kytkeä selkeämmin opettajankouluksen oppimistehtäviin ylimääräisen työn välttämiseksi. Samalla nähtiin, että monet osaamismerkit voisi saada automaattisesti, kun tietyt opintojen osat on opiskeltu hyväksytysti ja osaaminen tunnistettu.
Johtopäätökset
Osaamismerkein ohjautuvan oppimisprosessin näkökulmasta TKI-osaamismerkit eivät tukeneet itsenäistä opiskelua tai osaamisen kehittymistä toivotulla tavalla. Osa heistä koki merkkien hakemisen lisätyönä jo kertaalleen tehdylle työlle. Monella vastaajista oli kuitenkin jo olemassa olevaa TKI-osaamista ja merkkien koettiin soveltuvan osaamisen osoittamiseen. Osaamismerkit koettiin hyödylliseksi osaamisen näyttönä ja työnhaussa.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että osaamismerkkien kehittämisessä ja suuntaamisessa tulee ottaa huomioon sellaisia ammatillisen opettajan osaamisalueita, jotka eivät tule esille todistuksessa. Niistä voisi luoda vapaaehtoisesti haettavia osaamismerkkejä. Mikäli halutaan myöntää osaamismerkkejä opintojen kaikista teemoista tai sitoa ne opettajankoulutuksen oppimistehtäviin, niiden myöntäminen voidaan automatisoida. Tällöin merkki kytkeytyy suoraan esimerkiksi opiskelijarekisterin merkintään. Silloin tosin tärkeä todiste osaamisen näytöstä jää puuttumaan digitaalisen osaamismerkin tiedoista. Onko tällaisessa tapauksessa osaamismerkille edes tarvetta, jos todistuksen muodollisesta koulutuksesta saa joka tapauksessa? Osaamismerkki kertoo yleensä piiloon jäävästä osaamisesta. Näin ollen osaamismerkkien hyödyntämistä osaamisen näyttöjen arvioinnissa kannattaa pohtia osaamisen teemojen kautta.
Kirjoittajat
Lehtori Jukka Niinimäki työskentelee opettajankouluttajana ja hanketoimijana HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Häntä kiinnostavat mm. oppimisen ja osaamisen kehittäminen digitaalisissa oppimisympäristöissä, henkilökohtaiset oppimisympäristöt ja opetukseen liittyvän digitaalisen toimintakulttuurin edistäminen.
Lehtori Anne-Maria Korhonen toimii opettajankouluttajana HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja tutkijana ja hanketoimijana HAMK Edu -tutkimusyksikössä. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat mm. oppimisen ohjaaminen henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä, digitaalisuuden hyödyntäminen oppimisprosesseissa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä.
Lehtori Sanna Ruhalahti toimii lehtorina HAMK Edu -tutkimusyksikössä sekä Open merkit -hankkeen projektipäällikkönä. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat mm. syväoppiminen, dialoginen yhteisöllinen tiedonrakentaminen, digitalisaatio ja ammatillinen osaamisen kehittäminen.
Lähteet
Brauer, S. (2019). Digital Open Badge-Driven Learning Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis. Haettu 29.5.2019 osoitteesta https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63609
Kullaslahti, J., Ruhalahti, S. & Brauer, S. (2019). Professional Development of Digital Competences: Standardised Frameworks Supporting Evolving Digital Badging Practices. Journal of Siberian Federal Universities, Humanities & Social Sciences, 12(2), 175–186.