Katri Hietala
Muotoilun asiakasprojekteissa harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja. Aiheena voi olla tuoteideointi, konseptointi, palvelu, markkinointikampanja tai vaikka uuden tuotteen tai palvelun lanseeraus. Opiskelijoiden tehtävänä on ratkaista asiakkaan ongelma tai tarve projektin aikana.
Asiakasprojektin asiakkaana on usein yritys tai yrittäjä, jolla on tarve kehittää jotain palvelua tai tuotetta. Lähialueen yritysten kanssa yhteistyö sujuu joustavasti ja tapaamisia on helppo järjestää. Yleensä asiakas on läsnä aloitustilaisuudessa, jossa esitellään projektin kohde, tavoite ja aikataulu sekä muita annettuun tehtävään läheisesti kuuluvia reunaehtoja. Aikataulutuksessa on tärkeää huomioida opiskelijoiden opintojen eteneminen. Välitapaamisia sovitaan tarpeen mukaan.
Lennokasta ideointia
Projektin edetessä opiskelijoiden on erittäin tärkeää huomata, miten ideointi alkaa, jatkuu ja kehittyy, kun siihen panostetaan kunnolla ja ohjatusti kuten oppimisprojekteissa yleensä tehdään. Toisinaan harjoitellaan lennokkaampia tekniikoita, käytetään lyhyttä aikajanaa, tai vaikkapa keksitään 20 erilaista asiaa tai tapaa, miten vanhoja sähkölamppuja voitaisiin hyödyntää. Aikaa ideointiin annetaan kaksi minuuttia. Ideoinnin aikana ei tarvitse miettiä, voiko asiaa oikeasti toteuttaa, vaan päätarkoitus on napata kiinni omassa mielessä liikkuvista ajatuksista ja välähdyksistä, jotka tehtävänanto herätti. Tuotetaan ideat sanoiksi tai kuviksi paperille tai sähköiselle alustalle. Jatketaan kirjaamista ja piirtämistä, vaikka kaikki ideat eivät liittyisikään toisiinsa, sillä tärkeää on niiden tuottaminen. Vaikka ajatukset harhailisivat ja kaikki ideat eivät liittyisi alkuperäiseen tarpeeseen, ne kirjataan silti muistiin. Tärkeää on vain tuottaa mahdollisimman monta lennokasta ideaa. Juha Tuulaniemen (2011, 180) mukaan ideointikierroksia toistetaan eri menetelmiä käyttäen niin kauan, kunnes projektiryhmä katsoo ideoita olevan tarpeeksi tai aika tai muut resurssit yksinkertaisesti loppuvat.
Kaikkien ideat kootaan yhteen ja esitellään koko ryhmälle. Sen jälkeen jatketaan taas ideointia kaikkien esiteltyjen pohjalta. Ideat voidaan myös jaotella karkeasti ja sopia, minkä teeman tai idean jatkoa jatketaan, tai voidaan ottaa toinen kierros kohdentamattomasti ja vasta sen jälkeen aloittaa määrätietoinen jatkokehittely tiettyjen haluttujen ideoiden pohjalta. Myös asiakkaalle/yrittäjälle on tärkeää nähdä ja kuulla opiskelijoiden tuottamat ideat jo alkuvaiheessa, ja näin varmistetaan myös se, että ideoinnissa ja tuotekehittelyssä ollaan menossa oikeaan suuntaan. Ideat synnyttävät uusia oivalluksia myös yrittäjälle, ja yhdessäolo tässä vaiheessa lisää vuorovaikutusta ryhmän ja asiakkaan välillä. Syntyy syvempää sitoutumista, joka taasen lisää ja parantaa projektin onnistumista. Osallistujat kokevat olevansa tärkeitä lenkkejä tuotekehitysprojektin ketjussa. Opiskelijoiden ja asiakkaan tapaamisten tulisi olla säännöllisiä ja ennalta sovittuja.
Asiakas näkee sitoutuneen ryhmän ja opiskelijat sitoutuvat tuotekehitykseen ja yrittäjän tarpeeseen tehokkaammin, kun kohteena on oikea työelämälähtöinen oppimisprojekti.
Opettajat ohjaavat opiskelijoita ja toimivat yhdyshenkilöinä opiskelijoiden ja yrittäjien välillä, kokoavat ja mahdollistavat koko yhteistyön sujumisen sekä huolehtivat ja sovittelevat aikatauluja. Opiskelijat harjoittelevat erilaisten ideointitekniikoiden käyttöä ja visualisoimista, ja löytävät ehkä itselleen sopivan tavan esittää omia ideoita. Riippuen opintokokonaisuuden kulloisestakin sisällöstä opiskelijat oppivat yhteisprojektin aikana ainakin seuraavia asioita: mallien rakentamista, mallikappaleen tekemistä eli protoamista, visualisointia, oman alan tekniikoita sekä laitteiden ja ohjelmien käyttöä, asiakaspalvelua ja markkinointia, aikataulutusta ym.
Ideointivaiheen jälkeen valikoidaan ja tehdään päätös siitä, mitkä ideat ovat jatkossa ja mitä kehitellään eteenpäin. Selkeytetään tavoite ja rajataan tehtävänanto mahdollisimman tarkkaan. Tehdään kokeiluja, protokappaleita, mallikappaleita, teknisiä kokeiluja ja harjoitellaan erilaisten ohjelmien käyttöä. Esitellään asiakkaalle pidemmälle hiotut ideat ja jatketaan yhteistyötä eteenpäin sovittujen päämäärien mukaan. Jos aiheena oli markkinointi, niin keskitytään markkinoinnin tehokeinoihin: millä kanavilla parhaiten tavoitetaan halutut kohderyhmät.
Jos tavoitteena oli selkeä tuote, niin keskitytään tuotteen rakenteeseen ja työvälineisiin, joilla paras protokappale saadaan tehdyksi. Aiheena on voinut olla myös materiaalien kehittäminen tiettyyn tarpeeseen, tai tehtävänanto on ollut etsiä asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman tarkoituksenmukainen tuote/tarvike jo markkinoilla olevasta tarjonnasta. Palvelumuotoilussa kehitetään palvelua tuotteen ympärille, niin että palvelusta tulee tärkeä osa tuotteen käyttöä, jolloin varsinainen palvelu on se kehitettävä tuote.
Projektissa etsittiin, kokeiltiin ja testattiin siirtopaperin soveltuvuutta trikoomateriaaliin (kuva 1). Tarkoituksena oli löytää pesuja kestävä siirtokuvamateriaali, jota käytettäisiin myöhemmin yksilöllisiin kuviointeihin asiakkaiden tilaustuotteissa. Tässä projektissa siirtokuva toisi lisäarvoa varsinaiselle tuotteelle.
Kokeillaan, hiotaan ja viimeistellään
Jatkokehittelyn ja tuotekehittelyn pohjalta voidaan vielä tehdä ns. nopeita kokeiluita eli kokeilla nopeasti projektin aikana syntyneen idean toimivuutta. Nopea kokeilu voi olla esimerkiksi kohderyhmälle suunnattu kysely, jolla tiedustellaan asiakasehdokkaiden toiveita, joiden pohjalta hiotaan tuote tai konsepti eteenpäin tai loppuun. Siirtokuvaprojektissa voitaisiin kysyä, haluavatko asiakkaat itse tuottaa kuvan, joka siirretään tuotteeseen vai haluavatko he valita kymmenestä eri vaihtoehdosta mieleisensä, joka sitten siirretään tulevaan omaan tuotteeseen ostotapahtuman yhteydessä. Vastauksista saadaan selville, mitä lähestymistapaa lähdetään viemään eteenpäin. Loppuvaiheessa yrittäjäasiakas tietenkin itse päättää, mutta kokeilu antaa suuntaviivoja siihen, kannattaako ideaa vahvistaa vai suunnata energia toisen asian kehittelyyn. Näillä kokeiluilla eli prototypoinneilla minimoidaan epäonnistumisen riskejä ja samalla testataan palvelua. (Tuulaniemi 2011, 194.)
Kokeilutietojen pohjalta hiotaan tuotekonsepti loppuun. Viimeistellään ja mietitään esimerkiksi siirtokuvaprojektissa tarvittavat markkinointiaineistot, tuotteeseen liittyvät laitteet kuten tulostin, tarvikkeet, erikoismateriaalit (siirtokuvapaperit), musteet ja niiden määrät tietylle halutulle kohdemäärälle ja lasketaan niiden hinnat, jos kustannustehokkuus oli tavoitteissa alussa määritelty. Opiskelija itse on tuottanut tietoa ja oppinut työelämässä toimimista laajasti, kerännyt, tutkinut ja dokumentoinut sekä soveltanut oppimaansa kyseisessä projektissa.
Opiskelijat näyttävät sitoutumisen kehittelemällä ideoita, asiakas innostuu ideoiden määrästä, opettajat saavat työelämälähtöisen sisällön opintojaksolle ja kaikkien motivaatio kirkastuu. Vaikka asiakkaalle tärkein on lopputulos, mallikappale, markkinointikokeilu, materiaalitutkimus tms. niin opiskelijalle tärkein on moduulin mittainen oppimisprosessi kaikkine puolineen. Oppimisprosessin aikana muotoilun opiskelijat oppivat laajasti asioita, jotka sisältyvät heidän oman alansa opintoihin.
Kirjoittaja
Katri Hietala työskentelee HAMKissa muotoilun opetusassistenttina. Hän on toiminut pitkään vaatetuksen tuntiopettajana ja tehnyt yritysyhteistyötä opiskelijaprojekteissa usean vuoden ajan erilaisten vaatetus- ja nahka-alan toimijoiden kanssa. Katri Hietala toimi koordinaattorina Virtaa, voimaa ja verkostoja naisyrittäjyyteen (ESR) -hankkeessa.
Lähteet
Tuulaniemi, J. (2011). Palvelumuotoilu. Hämeenlinna: Talentum Media.