Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä omasta uraohjausosaamisestaan

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokset asettavat opetus- ja ohjaushenkilöstön uraohjausosaamisen vaatimustason uudelle asteikolle. Tämä artikkeli on toinen kolmen artikkelin sarjassa, jossa tarkastellaan ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä uraohjauksesta ja -suunnittelusta. Tässä artikkelissa esitellään ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä omasta uraohjausosaamisestaan.

Uraohjaus on perinteisesti nähty ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajan tehtävänä. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuksen jälkeen päävastuu uraohjauksesta on siirtynyt enemmän vastuukouluttajan tai ryhmänohjaajan tehtäväksi. Samalla oppilaitoksen muun opetus- ja ohjaushenkilöstön henkilökunnan merkitys uraohjauksessa on korostunut.

Uraohjaus osaamisidentiteetin kehittäjänä ammatillisessa koulutuksessa

Asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (673/2017) sisältyy maininta opiskelijalle laadittavasta urasuunnitelmasta. Koulutuksen järjestäjän tulee merkitä opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) vähintään opiskelijan tavoite, suunnitelma jatko-opintoihin siirtymisestä, suunnitelma työelämään siirtymisestä sekä suunnitelma työuralla etenemiseksi. Tavoitteena voi olla työllistyminen, ammatillisen osaamisen syventäminen, jatko-opintoihin siirtyminen tai yrittäjyys. (Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017)

Uraohjauksen tehtävä on Savickasin (2005) mukaan opiskelijoiden erilaisten yksilöllisten ominaisuuksien vahvistaminen ja valmistautuminen työuran aikaiseen kehittämistyöhön. Uraohjauksen kautta opiskelija oppii näkemään omat mahdollisuutensa, uskomaan tavoitteidensa saavuttamiseen ja sitä kautta hallitsemaan ammatillista tulevaisuuttaan. (Savickas 2005, 51–56)

Raudasoja, Heino ja Rinne (2019) näkevät opiskelijan osaamisidentiteetin kehittymisen jatkuvaksi, dynaamiseksi prosessiksi, jonka aikana opiskelijan kuva itsestään osaajana kehittyy ja rakentuu. Keskiössä opiskelijan osaamisidentiteetin kehittymisessä on säännölliset HOKS-keskustelut ja opintojen aikainen uraohjaus. Opiskelijan tulisi tunnistaa oma osaamisensa ja kyetä asettamaan itselleen opintoihin liittyviä tavoitteita. Osaamisidentiteetin keskiössä ovat niin ikään vuorovaikutus ohjaajan kanssa ja palaute, joiden kautta rakentuvat näkemykset omasta osaamisesta ja toimijuudesta auttavat opiskelijaa saavuttamaan HOKSiin asetetut tavoitteet. Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus tukee opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumista. Koulutuksen myötä opiskelija kykenee reflektoimaan omaa osaamistaan ja toimintaansa suhteessa työelämän vaatimuksiin. Tulevaisuuden työelämässä ja sen jatkuvassa muutoksessa opiskelija joutuu jatkuvasti tarkastelemaan omaa muuttuvaa osaamisidentiteettiään. (Raudasoja, Heino & Rinne, 2019)

Vaatimuksia ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön uraohjausosaamiselle

Jokaisen ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden yhteisissä tutkinnon osissa, yhteiskunta- ja työelämäosaamisen kokonaisuudessa on 1 osp:n laajuinen opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien osa-alue. Osa-alueen osaamistavoitteiden mukaisesti opiskelijan tulee osata tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan, mahdollisuuksiaan ja tuen tarpeitaan, tehdä tutkintoaan ja uraansa koskevia valintoja, hankkia tutkinnon suorittamisen aikana tietoa erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja koulutustarjonnasta sekä valmistautua tutkinnon suorittamisen aikana työnhakuun ja oman osaamisensa esittelyyn. (Opintopolku, n.d.)

Osaamistavoitteiden perusteella opetus- ja ohjaushenkilöstöltä vaaditaan valmiuksia auttaa ja valmentaa opiskelijaa. Näitä esitellään taulukossa 1.

Taulukko 1. "Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet" -osa-alueen osaamistavoitteet (Opintopolku, n.d.).

Osaamistavoitteet, Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet	Opettaja osaa ohjata:
Opiskelija osaa tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan, mahdollisuuksiaan ja tuen tarpeitaan.	opiskelijaa selvittämään omia vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja kehittämiskohteitaan
	opiskelijaa tunnistamaan kiinnostuksensa kohteita ja omia mahdollisuuksiaan ammattialalla
	opiskelijaa seuraamaan oma-aloitteisesti oman oppimisensa edistymistä ja osaamisensa hankkimista tunnistaen mahdollisen tuen tarpeen
	opiskelijaa ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ja sen edistämisestä
	opiskelijaa arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan säännöllisesti
Opiskelija osaa tehdä tutkintoaan ja uraansa koskevia valintoja.	opiskelijaa selvittämään itselleen sopivia vaihtoehtoja oman urasuunnitelmansa tueksi käyttäen erilaisia tietolähteitä ja sähköisiä ohjauspalveluja
	opiskelijaa tietämään oman tutkinnon muodostumisen, tutkinnossa vaadittavat suoritukset ja valinnan mahdollisuudet, jotka edistävät työelämään sijoittumista ja omaa urasuunnitelmaa
	opiskelijaa seuramaan tutkinnon suorittamisen edistymistä oma-aloitteisesti
	opiskelijaa käyttämään erilaisia oppimisympäristöjä osaamisensa hankkimisessa
Opiskelija osaa hankkia tutkinnon suorittamisen aikana tietoa erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja koulutustarjonnasta.	opiskelijaa käyttämään jatkokoulutukseen liittyviä tietolähteitä, ohjauspalveluja ja hakujärjestelmiä
	opiskelijaa hankkimaan tietoa erilaisista jatkokoulutuksen vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista ja suunnittelee omaa urasuunnitelmaansa
	opiskelijaa perehtymään jatkokoulutuksen pääsyvaatimuksiin, hakumenettelyyn ja valintakriteereihin
Opiskelija osaa valmistautua tutkinnon suorittamisen aikana työnhakuun ja oman osaamisensa esittelyyn.	opiskelijaa perehtymään (monipuolisesti) erilaisten työpaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, työympäristöihin ja kartoittaa itselleen sopivia uravaihtoehtoja
	opiskelijaa tekemään omaa osaamistaan esittelevän tuotoksen työnhakua varten ja esittelemään osaamistaan kattavasti
	opiskelijaa hakemaan työpaikkoja ja käyttämään erilaisia hakujärjestelmiä ja -menetelmiä sujuvasti
	opiskelijaa päivittämään omatoimisesti urasuunnitelmaansa työllistymistä varten

Nopsa-hankkeessa kehitetty uraohjauksen malli ja siihen liittyvä uraohjauksen valmennusohjelma on suunniteltu suomalaisen ammatillisen koulutuksen lähtökohdista opettajille ja ohjaajille. Uraohjauksen mallissa huomioidaan koko opiskelijan ohjausprosessin kulku ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta valmistumiseen ja työelämään/jatko-opintoihin siirtymiseen asti. (Alftan, Levo-Aaltonen, Rantanen, Raudasoja & Salo, 2018).

Taulukossa 2 kuvataan Nopsa-hankkeen uraohjauksen mallin mukaisesti uraohjausprosessit ja ohjauksen painopisteet. Taulukkoon on lisätty osaamisvaatimuksia opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Osaamisvaatimuksissa nousevat esiin opetus- ja ohjaushenkilöstön yleisen ohjaamisosaamisen, työelämäosaamisen, ala- ja tutkinto-osaamisen sekä jatkokoulutusmahdollisuuksien osaamisen vaatimukset.

Ohjausprosessi	Painopiste	Opetus- ja ohjaushenkilön osaamisessa korostuu
Ennen opintojen alkua	Tarjota potentiaaliselle opiskelijalle mahdollisuus tutustua siihen koulutusalaan ja yksikköön, jonne hän on mahdollisesti hakemassa.	Oppilaitoksen yhteistyö peruskoulujen, lukioiden, muiden oppilaitosten, nuorten työpajojen, ohjaamoiden, TE-palveluiden ja muiden koulutukseen lähettävien tahojen kanssa
Opintojen alkaessa	Opiskelijan lähtötilanteen kartoittamisessa sekä kokonaisvaltaisessa tutkintoon, opiskeluun ja osaamisen hankkimiseen perehdyttämisessä. Opettaja käy opiskelijan kanssa opintojen alkuvaiheessa ohjauskeskustelun, jonka aikana laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne, opiskeluvalmiudet, aiemmin hankittu osaaminen, tarvittavan osaamisen hankkiminen sekä siihen liittyvät oppimisympäristöt ja opiskelutavat.	Ohjausosaaminen Työelämäosaaminen Ala- ja tutkinto-osaaminen
Opintojen aikana	Opintojen aikaisessa uraohjauksessa tärkeää on opiskelijan omien työelämäverkostojen kehittäminen ja työnhakuvalmiuksien vahvistaminen, jotta opiskelija osaa esimerkiksi laatia oikeanlaisen hakemuksen ja ansioluettelo (CV) sekä valmistautua asianmukaisesti työpaikkahaastatteluihin.	Ohjausosaaminen Työelämäosaaminen Ala- ja tutkinto-osaaminen
Opintojen loppuvaiheessa	Opintojen loppuvaiheen uraohjauksessa painopisteinä tulee olla siirtymien suunnittelu ja tukeminen ohjauksen avulla huomioiden opiskelijan koulutuksen aikainen osaamisen kehittyminen. Tavoitteena on, että siirtyminen työelämään tai jatko-opintoihin toteutuu opiskelijoilla sujuvasti.	Ohjausosaaminen Työelämäosaaminen Jatkokoulutus mahdollisuuksien osaaminen

Helakorpi (2012) käyttää osaamistasojen määrittelyssä viisiportaista asteikkoa (taulukko 3). Osaamistasolla 1 on aloittelija/harjoittelija, joka ymmärtää osaamisalueen perusasiat, mutta tarvitsee apua, jos osaamista pitää käyttää. Osaamistasolla 2 oleva henkilö on edistynyt, joka hallitsee perusasiat. Hän osaa käyttää osaamista työkaluna omassa työssään, mutta kokee kuitenkin ongelmia joillakin osa-alueilla. Edistynyt osaaja tarvitsee apua myös poikkeustilanteissa. Tasolla 3 on pätevä, joka osaa kohtalaisesti. Pätevä selviää osaamisellaan hyvin tehtävässään ja osaa soveltaa osaamisalueen asioita myös eri tehtävissä. Osaamistasolla 4 on taitava, joka osaa hyvin. Hän kykenee opastamaan ja valmentamaan muita. Korkeimmalla tasolla 5 on guru, joka osaa erinomaisesti ja on osaamisalueen huippuosaaja. Hän toimii esimerkkinä muille. (Helakorpi, 2012)

Taulukko 3. Osaamisen tasoja (Helakorpi, 2012).

Osaamistaso	Määritelmä organisaatiotasolla	Määritelmä henkilötasolla
1	Osaamisesta on vähän tietoa, mutta osaamista ei osata soveltaa. Vain muutama osaaja.	Aloittelija/harjoittelija. Ymmärtää osaamisalueen perusasioita, mutta tarvitsee apua, jos osaamista pitää käyttää.
2	Osataan välttävästi. Seurataan kehityksessä kilpailijoita.	Edistynyt hallitsee perusasiat. Osaa käyttää osaamistaan "työkaluna" omassa työssään. Ongelmia kuitenkin joillakin osa-alueilla. Tarvitsee apua myös poikkeustilanteissa.
3	Osataan toimia toimialalle tyypillisesti.	Pätevä osaa kohtalaisesti. Selviää osaamisellaan hyvin tehtävässään ja osaa soveltaa osaamisalueen asioita myös eri tehtävissä.
4	Osataan soveltaa paremmin kuin kilpailijat. Muiden benchmarkkauskohde.	Taitava osaa hyvin. Opastaa ja valmentaa muita. Tunnetaan ko. osaamisalueen asiantuntijana omassa maassaan.
5	Osataan soveltaa parhaiten toimialalla. Toimialan osaamisen edelläkävijä, johtaja. World-class -osaaja.	Guru osaa erinomaisesti, on osaamisalan huippuosaaja. On esimerkkinä muille. Ulkopuolisetkin käyttävät kansainvälisenä asiantuntijana ko. osaamisalueella.

Aineistonhankinta ja menetelmät

Työuralle-hanke kartoitti hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstön uraohjausosaamisen lähtötilannetta. Kartoitus toteutettiin Webropol-kyselyllä 1.5.–15.9.2018. Webropol-kyselyyn päädyttiin, koska kysymyksiä, joihin haluttiin vastauksia, oli paljon ja haluttiin tavoittaa mahdollisimman suuri joukko vastaajia eri oppilaitoksista. Perinteinen haastattelu olisi ollut menetelmänä liian raskas ja aikaa vievä. Sama uraohjausosaamisen kartoitus laajennettiin syksyllä 2018 myös Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimalle Kettu-hankkeelle (ESR). Kyselyyn vastasi kaikkiaan 248 opetus- ja ohjaushenkilöstön jäsentä.

Kyselyssä kerättiin vastaajien taustatietoja, kvantitatiivisen tutkimusaineiston lisäksi kvalitatiivista tutkimusaineistoa avoimien kysymysten muodossa. Avoimien kysymysten avulla voidaan saada esiin näkökulmia, joita tutkija ei mahdollisesti ole aiemmin osannut ajatella. Avoimien kysymysten käyttöä voidaan perustella muun muassa sillä, että avoimet kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden sanoa, mitä heillä on todella mielessään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, ss. 198–201.)

Kvantitatiiviset kysymykset johdettiin jokaisen ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden yhteisissä tutkinnon osissa, yhteiskunta- ja työelämäosaamisen kokonaisuudessa olevan 1 osp:n laajuisen “Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet” osa-alueen osaamistavoitteiden mukaisiksi kysymyksiksi (kts. taulukko 1).

Avoimia kysymyksiä kyselyssä oli kaikkiaan yhdeksän. Tässä artikkelissa keskitytään avoimeen kysymykseen “Kuvaile omaa uraohjausosaamistasi”.

Aineiston käsittely ja analyysi

Sisällönanalyysissä aineistoa tarkastellaan eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien ja tiivistäen. Sisällönanalyysi on tapa järjestää ja kuvailla tutkittavaa ilmiötä ja jolla pyritään rakentamaan malleja, jotka esittävät tutkittavaa ilmiötä tiivistetyssä muodossa (Tuomi & Sarajärvi 2002, s. 105). Tuomen ja Sarajärven (2002, ss. 107–108) mukaan sisällön erittelystä puhuttaessa tarkoitetaan kvantitatiivista dokumenttien analyysia, jossa kuvataan määrällisesti jotakin tekstin tai dokumentin sisältöä.

Kerätty kirjallinen aineisto analysoitiin käyttämällä apuna MS Excel -taulukkolaskentaohjelmaa. Aineisto kopiotiin Exceliin riveittäin niin, että kussakin solussa oli yhden vastaajan koko vastaus. Vastauksista etsittiin samankaltaisuuksia ja poikkeavuuksia. Asioista tehtiin havaintoja niiden toistuvuuden ja erityisyyden perusteella.

Selvityksen tulokset

Kysymykseen “Kuvaile omaa uraohjausosaamistasi” vastasi 216 vastaajaa. Analysoinnin lähtökohtana oli vastausten ensimmäinen sana tai lause tai selvä painotus. Osassa vastauksia ilmeni useampikin teema. Selvityksessä pyrittiin kuitenkin sijoittamaan kukin vastaus vain yhteen teemaan.

Selvityksen keskeiset tulokset esitellään taulukossa 4 aineiston analysoinnissa löytyneiden teemojen kautta käyttämällä Helakorven (2012) määrittelemiä osaamistasoja 1, 2, 3 ja 4 (kts. taulukko 3).

Taulukko 4. Aineiston analyysissa löytyneet teemat.

Luokka	Määrä	% vastaajista
Taitava	13	6,0
Pätevä	127	58,7
Työelämäosaaminen edellä	31	14,4
Oma ohjausosaaminen edellä	23	10,6
Ala- tai tutkinto-osaaminen edellä	9	4,2
Opettajan työkokemus edellä	14	6,5
Opiskelija edellä	50	23,1
Edistynyt	39	18,1
Kehitystä kaipaava	31	14,4
Aikapulasta kärsivä	8	3,7
Aloittelija	37	17,1
Ei keskeinen	12	5,6
Ei mitään uutta	10	4,6
Muut	15	6,9
	216	100,0 %

Taitava

Taitaviin uraohjausosaajiin (N=13) kuuluu kuusi prosenttia vastaajista. Taitavat kuvasivat omaa uraohjausosaamistaan monisanaisesti ja laajasti niin osaamiskeskeiseen sekä opiskelijakeskeiseen ohjaukseen viitaten. Moni vastaajista toi esille myös työelämäosaamisen. Taitavaa uraohjausosaajaa voidaan pitää tavoitetasona jokaiselle opettajalle tai ohjaajalle. Taitavat täyttävät uraohjausosaajan osaamisvaatimukset sekä kykenevät kohdentamaan uraohjauksen erilaisena erilaisille opiskelijoille (kts. taulukko 1, taulukko 2, taulukko 3, taulukko 4).

“Tunnen työelämän tarpeet ja ammattitaitovaatimukset yritystasolla, joiden avulla pystyn jo opiskelun alkuvaiheessa tarjoamaan erilaisia urapolkuja opiskelijalle. Tällöin opiskelijan opinnot voidaan alun jälkeen räätälöidä suoraan tulevan työuran tarpeet huomioiden. Opiskelijoiden kanssa toimisesta minulla on pitkä kokemus. Käsittelen jokaista opiskelijaa yksilönä. Tarvittaessa käytettävissäni on lisätukea erityistarpeiden hoidossa.”

“Työhöni on liittynyt jatkuvat keskustelut erilaisten ja eri alojen opiskelijoiden kanssa erilaisilla aloilla. Henkilökohtaistamiskeskusteluissa on vuosia selvitelty opiskelijoiden elämäntilannetta, motivaatiota sekä työpaikan ja opiskelijan tarpeita sekä mahdollisuuksia ja niiden yhteensovittamista. Usein jo aikoja sitten on sovittu erilaisista jakokouluttautumisista sekä uralla etenemisistä / etenemismahdollisuuksista eri työpaikoilla. Nämä ovat kouluttaneet pakosti ohjaavan henkilön oppimaan uraohjausta sekä selvittämään jatkuvasti eri vaihtoehtoja mitä on tarjolla.”

Pätevä

Pätevät uraohjausosaajat (N=127) kuvailivat omaa uraohjausosaamistaan omat ominaisuudet tai oma osaaminen keskipisteenä. Osaamisen alaluokkina toimivat työelämäosaaminen edellä, oma osaaminen edellä, ala- tai tutkinto-osaaminen edellä tai opettajan työkokemus edellä. Osaamiskeskeisiä opetus- ja ohjaushenkilöstön jäsentä vastaajissa oli reilu kolmannes. Päteviin uraohjausosaajiin kuuluvat myös opiskelijakeskeiset vastaajat (N=50).

Työelämäosaaminen edellä kulkevat opetushenkilöstön jäsenet (N=31) kuvaavat omaa uraohjausosaamistaan työelämäyhteyksien kautta. Vastauksissa korostuvat hyvä työelämäverkosto, työllistymisen tärkeys, työelämäkontaktit, yrityselämä, rekrytointi tai työelämälähtöisyys.

“Lähinnä osaamiseni tulee koulujen ja työelämän kautta. Pyrin tekemään opiskelijoille selväksi, miten he pääsevät työelämään ja minkälaista osaamista yritykset kaipaavat missäkin tehtävässä. Pyrin antamaan tukevia tehtäviä ja ohjaamaan mm. omatoimisesti tutkimaan netin erilaisia tiedollisia ja työtehtäviä hyödyttäviä linkkejä. Opetuksessa pyrin painottamaan käytännön tekemistä sekä vastuullisuutta omasta ja tietysti muidenkin tekemisistä. Pyrin myöskin herättämään omatoimista kiinnostusta, mitenkä opiskelijan ammatillinen osaaminen paranisi ja mitenkä he havaitsisivat itse ‘sanomatta’ omat kehityskohteet ja heikkoudet.”

“Tunnen hyvin työelämän tarpeet ja minulla on laaja yhteistyöverkosto työelämässä. Omaan itse pitkän kokemuksen eri tyyppisissä työelämän tehtävissä toimimisesta ja niiden johtamisesta ja kehittämisestä. Kyky aidosti ymmärtää tämän päivän nuorien ajattelua on haasteellista. Kanssakäyminen aikuisten kanssa on helpompaa.”

Oma ohjausosaaminen edellä toimijat (N=23) korostivat uraohjausosaamisessaan omaa hankittua ohjausosaamisen koulutustaan ja vahvaa verkosto-osaamista. Oma ohjausosaaminen edellä toimivat täyttävät ohjaajan pätevyysvaatimukset (kts taulukko 2, taulukko 3).

“Pidän uraohjaustaitojani hyvinä, sillä olen ollut usean vuoden vastuuopettajana uravalmennuskoulutuksissa sekä opettanut työnhakuvalmiuksia. Ohjausosaamiseni on hyvä, sillä olen suorittanut sekä opinto-ohjaajan että erityisopettajan koulutuksen.”

“Olen tehnyt uraohjaajan 10op koulutuksen sekä muita kursseja siihen liittyen ja opiskelen juuri opinto-ohjaajaksi. Luen paljon itsensätuntemukseen liittyvää kirjallisuutta ja koen tämän teeman kaiken kaikkiaan tosi tärkeäksi.”

Ala tai tutkinto edellä toimijoiden (N=9) vastaukset olivat lyhyitä ja niissä korostui vastaajan ammattialan tai tutkinnon tuntemus. Ala edellä toimijat korostavat myös työelämä- tai jatkokouluttautumismahdollisuuksia (kts. taulukko 2).

“Tunnen perusteellisesti kaso-tutkinnon työelämämahdollisuudet sekä jatkokouluttautumismahdollisuudet.” [kaso-tutkinto = kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto]

“Vahva toimialan tuntemus mahdollistaa opiskelijan ohjaamisen hänelle sopiviin työ- tai jatko-opiskelupaikkoihin.”

Opettajan työkokemus edellä toimivien luokassa vastaajat (N=14) korostivat omaa ammatillisen koulutuksen työkokemustaan. Pitkä ura ammatillisen koulutuksen opettajana ei kuitenkaan välttämättä merkitse hyviä uraohjaustaitoja.

”Kokemus ja ammattitaito ammatillisena opettajana.”

“TE-toimiston koulutusten vastuuopettajana olen ollut 20 vuotta tekemisissä uraohjauksen, työnhakuvalmiuksien ja jatko-opintojen suunnittelussa mukana.”

Opiskelija edellä toimivat eli suurin yksittäinen vastaajaluokka kuvasi uraohjausosaamistaan opiskelijakeskeisesti ja ohjauksellisesti (N=50). Vastauksissa toistuivat sanat keskustelu, vahvistaminen, kannustaminen ja kuunteleminen. Vastauksista ilmeni ohjauksen hyvien käytäntöjen osaaminen ja ymmärtäminen.

Opiskelijakeskeinen uraohjausosaaja kykenee kohdentamaan uraohjauksen erilaisena erilaisille opiskelijoille sekä tunnistaa tehostettua uraohjausta tarvitsevat epävarmat urasuunnittelijat (kts. Turve, 2019).

“Osaan kohdata opiskelijan yksilönä, ja yritän nähdä hänen tarpeensa ja osaamisensa laaja-alaisesti. Pyrin ohjaamaan opiskelijaa hänen vahvuuksien ja realististen toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Pyrin toimimaan opiskelijan kanssa yhteistyössä häntä opettavien ja ohjaavien opettajien ja valmentajien kanssa sekä oppilaitoksen ulkopuolisen verkoston kanssa. Uraohjaus jatkuu vielä valmistumisen jälkeen, mikäli siihen on tarve.”

“Useamman kerran vuodessa haastattelen miten ja missä mennään. Minkälaista työtä opiskelija haluaa tulevaisuudessa tehdä? Millaiset tavoitteet opiskelija on asettanut omalle osaamiselle – ovatko muuttuneet opiskelun aikana – voinko mitenkään tukea hänen tavoitteitaan? Miten hänen päivittäinen jaksaminen edistää tavoitteiden saavuttamista? Pyydän usein hankalissa tilanteissa huoltajan tai molemmat paikalle, jotta voidaan keskustella isommalla köörillä opiskelijan tulevista tavoitteista ja miten saamme ne maaliin saakka. Tuossa nyt päällimmäiset.”

Edistynyt

Edistyneet (N=39) kaipaavat kehitystä omaan osaamiseensa tai vaihtoehtoisesti kärsivät aika- eli resurssipulasta. Molemmissa luokissa oli selvä tarve joko oman osaamisen tai oppilaitoksen resursoinnin päivitykseen.

Uraohjausosaamiseen kehitystä kaipaavat (N=31) olivat kiinnostuneita uraohjauksesta osana ammatillista koulutusta. Heillä on uraohjauksen perusteet hallussa ja halu kehittää omaa osaamistaan.

“Uraohjaus on keskeinen osa työtäni. Tutkintojen perusteet ja jatko-opintopolut muuttuvat jatkuvasti, joten omien tietojen päivittämistä tarvitaan reformin jälkeen.”

“Vasta tänä syksynä omaopen roolissa aloittaneena valmiudet ja esim. uusien tutkinnon perusteiden tuntemus on vähäistä eikä asiaan ole ollut ainakaan vielä juuri lainkaan koulutusta. Jos opettajia ei kouluteta, taidot kehittyvät hitaasti kokemuksen perusteella ja vuosien varrella.”

Aikapulasta kärsivät (N=8) näkivät urasuunnittelun ja -ohjauksen tärkeänä osana ammatillista koulutusta mutta näkivät että aikaa omaan kehittymiseen tai ylipäänsä uraohjaukseen ei ole riittävästi.

“Kehittymisen tarvetta on. Ajan puute isoin ongelma jo pelkästään asiaan perehtymiseen.”

“Ohjausta annetaan opiskelijan kiinnostuksen mukaan. Osaan ohjata tarvittaessa hyvin, jos siihen olisi riittävästi aikaa.”

Aloittelijat

Aloittelijat (N=37) kokivat, ettei urasuunnittelu ole heidän toimenkuvassaan keskeisessä osassa (N=12) tai, että urasuunnittelu on aina kuulunut osaksi ammatillista koulutusta (N=10). Osa vastaajista (N=15) ei tarkemmin osannut kuvailla omaa uraohjausosaamistaan.

“Aina parannettavaa – mielestäni olen kuitenkin enemmän opettaja ja kasvattaja kuin urasuunnittelija.”

“Asia ei ole mitenkään uusi, tämä on ollut aina osa henkilökohtaistamista.”

“Uraohjaus tapahtuu ohjauksen ohessa eikä ole erillinen toimintamalli.”

“Jos opiskelija kysyy, pyrin auttamaan.”

“Kohtalainen.”

Pohdinta

Työuralle-hankkeen uraohjausosaamisen kartoituskyselyn avoimen kysymyksen “Kuvaile omaa uraohjausosaamistasi” mukaan suuri osa ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöstä suhtautuu uraohjaukseen osana ammatillista koulutusta positiivisesti. He pitävät uraohjausta luonnollisena osana ammatillista koulutusta ja näkevät uraohjausosaamisensa perustuvan työelämäosaamiseen, omaan opiskelun tai opettajan työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen sekä oman alan tai opetettavan tutkinnon tuntemukseen. Suuri osa vastaajista kuvaa toimivansa uraohjaustilanteissa opiskelijakeskeisesti.

Selvityksen tuloksia voidaan peilata Helakorven (2012) osaamistasojen luokitteluun. Valtaosa (64,7 %) opetus- ja ohjaushenkilöstöstä on taitavia tai päteviä uraohjausosaajia. Taitavia uraohjausosaajia on kuusi prosenttia vastaajista. Taitavat kuvaavat monipuolisesti uraohjausosaajalta vaadittavia taitoja. Pätevät uraohjausosaajat (58,7 %) suhtautuvat uraohjaukseen omaan osaamiseen luottaen tai opiskelijakeskeisesti osaten soveltaa omaa osaamistaan uraohjaustehtävissä.

Edistyneillä (18,1 %) on uraohjausosaamisen perusasiat hallussa ja he kokevat uraohjauksen tärkeänä osana ammatillista koulutusta. Edistyneet kuitenkin tarvitsevat usein tukea ja ohjausta kehittyäkseen päteviksi tai taitaviksi uraohjausosaajiksi.

Ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa tulisi tunnistaa eri osaamistasoilla olevat uraohjausosaajat. Taitavat uraohjausosaajat voisivat resurssien puitteissa opastaa edistyneitä ja valmentaa aloittelijoita. Pätevät uraohjausosaajat voisivat puolestaan oman työnsä ohella opastaa edistyneitä. Lähtökohtina uraohjauksen ja -suunnittelun onnistumiselle selvityksen edellä mainitut tulokset ovat hyviä, kuitenkin jokaisen urasuunnittelun ja -ohjauksen parissa työskentelevän opetus- ohjaushenkilöstön jäsenen tulisi voida päivittää osaamisensa ja suhtautumisensa uraohjaukseen ja -suunnitteluun vähintään tasolle pätevä.

Selvityksen luotettavuutta arvioitaessa luokka aloittelijat osoittautui haasteelliseksi. Aloittelijoihin (17,1 %) liitettiin vastaukset, jossa vastaajat kokivat, että uraohjaus ei kuulu omiin tehtäviin tai ettei uraohjaus ole erillinen toimintamalli sekä ne vastaukset, joista ei selviä vastaajan tosiasiallinen uraohjausosaaminen, vaan uraohjausosaamista kuvattiin lyhyesti yhdellä tai kahdella sanalla. Jatkossa olisi hyvä selvittää, osoittavatko luokkaan aloittelijat liitetyt vastaukset vastaajien ymmärtämättömyyttä uraohjauksen merkitystä kohtaan ammatillisessa koulutuksessa, kiirettä kyselyyn vastaushetkellä vaiko vastaajien uraohjausta kohtaan osoittamaa mahdollisesti osin negatiivista asennetta ja motivaatiota.

Abstract in English

According to the study, a large proportion of teaching and guidance staff in VET (vocational education and training) have a positive attitude towards guidance as part of VET. They see career guidance as a natural part of vocational education and training, and see their career guidance as being based on working life skills, their own knowledge and education, and knowledge of their education sector. A large proportion of respondents describe themselves as student-centered in career guidance.

Vocational training institutions should identify career counselors at different levels of competence and harness the skills of skilled career guidance professionals to teach beginners. As a starting point for success in career guidance and planning, results of the survey are good, but every member of teaching guidance staff who is involved in career planning and guidance should be able to upgrade their skills and attitudes towards career guidance and planning to at least a skillful level.

This article is the second in a series of three articles exploring VET teachers’ views on career guidance and planning. The first article introduced the vision of Vocational Education and Training staff about what type of students need special support for career guidance. This article presented the views of vocational education and training staff on their own career guidance expertise.

Työuralle-hankkeen (ESR) toiminta-alue on Kanta-Häme. Hankkeen toiminta-aika on 1.2.2018–31.7.2020. Hankkeessa selvitetään, tarkastellaan ja luodaan erilaisia uraohjauksen keinoja, joilla toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden nuorten siirtyminen työelämään olisi mahdollisimman helppoa ja luontevaa. Kiipulan ammattiopiston hallinnoimaan hankkeeseen osallistuvat lisäksi Hyria Koulutus, Ammattiopisto Tavastia, Forssan ammatti-instituutti ja Hämeen ammattikorkeakoulu.