Nivelvaiheen opinto-ohjauksen eli NOPOn toimintamalli Oulun seudulla

NOPO-opinto-ohjauksen tavoite on perusopetuksen päättävän nuoren kiinnittyminen toisen asteen opintoihin yksilöllisen ohjausprosessin tukemana. Sen avulla tuetaan oppilaan tulevaisuusorientaatiota ja omien koulutuksellisten tavoitteiden selventämistä. Lisäksi NOPO-opinto-ohjaus pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä yksilöllisen ja käytännönläheisen ohjauksen, kuten tuettujen tutustumisjaksojen avulla.

Mitä NOPO-opinto-ohjaus on?

Nivelvaiheen opinto-ohjaus eli NOPO täydentää opetussuunnitelman mukaista oppilaanohjausta tarvelähtöisesti. Keskeisenä menetelmänä on yksilöllisesti kohdennettu opinto-ohjaus nuorille, joiden ammatinvalinta ja koulutusvalinta perusopetuksen jälkeen on epäselvä. Oulussa henkilökohtaista nivelvaiheen opinto-ohjausta toteuttavat Oulun kaupunki ja Koulutuskuntayhtymä OSAO kahden NOPO-opinto-ohjaajan työpanoksella. Yhteistyö on alkanut Nuorisotakuusta toimeen -hankkeen (ESR 2015–2018) pilotoinnilla ja jatkunut vakiintuneena toimintana syksystä 2018 alkaen. Myös Ammattiopisto Luovin opinto-ohjaajat osallistuvat nivelvaiheen ohjausyhteistyöhön, kuten jalkautuvaan ohjaustoimintaan, konsultaatioihin ja tutustumiskäynteihin ja -jaksoihin sekä koulutuskokeiluiden järjestämiseen.

NOPO-opinto-ohjauksen kohderyhmänä ovat 8.-luokkalaiset nuoret, joiden ammatillinen tai koulutuksellinen tulevaisuus on selkiytymätön. Toimintaan haastatellaan ja valitaan ne 8.-luokkalaiset, jotka ovat elämäntilanteensa perusteella kykeneviä sitoutumaan pitkäkestoiseen urasuunnitteluprosessiin. Valintoja taustoitetaan tarvittaessa perusasteen opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa. NOPO-opinto-ohjaukseen kysytään lupa oppilaiden huoltajilta. Toiminta on vapaaehtoista ja täydentää perusasteen oppilaanohjausta. NOPO-opinto-ohjaus jatkuu toisen asteen syyslukukauden loppuun saakka.

NOPO-opinto-ohjauksen toimintatavoista

NOPO-opinto-ohjaus on henkilökohtaista ja perustuu oppilaan kanssa yhteisesti määriteltyihin tavoitteisiin. NOPO-opinto-ohjaaja tutustuu oppilaaseen ohjauskeskusteluissa, oppitunteja seuraamalla ja koulupäiviin osallistumalla. Oppilaan mielenkiinnon kohteita, vahvuuksia ja kykyjä kartoitetaan yhdessä, jotta tuleva koulutuspolku ja ammatillinen tulevaisuus selkenevät. Keskeisenä työtapana on, että oppilas tutustuu kiinnostaviin ammattialoihin tai muihin koulutuksiin käytännössä. Tässä ohjaajan tuki on merkityksellistä, jotta oppilas saa reflektoida kokemuksiaan. Näillä vierailuilla NOPO-opinto-ohjaaja kulkee oppilaan mukana. Vaikka NOPO-opinto-ohjaus on pääosin henkilökohtaista, hyödynnetään tarvittaessa myös pienryhmäohjausta.

NOPO-toiminnassa on kehitetty oppilaan tarpeista lähteviä toimintamalleja. Esimerkiksi ammattiopistojen kanssa on kehitetty 8.-luokkalaisten AmisTET- ja NOPO-TET-jaksot, jotka toimivat uraohjauksellisena polkuna 9. luokan ammattikohtaisiin tutustumis- tai koulutuskokeilujaksoihin. Näillä TET-jaksoilla oppilaat voivat tutustua omakohtaisesti eri ammattialoihin. AmisTET on tarkoitettu vaihtoehdoksi koulun TET-jaksolle. Jakso tarjoaa mahdollisuuden tutustua Luovissa opiskeltaviin ammatteihin ohjatusti ja kokeillein aidoissa työsaleissa ja oikeassa työelämässä. NOPO-TETissä nuoret pääsevät tutustumaan palvelualojen eri ammatteihin OSAOn Kaukovainion palvelut -yksikössä.

NOPO-toiminnassa on kokeiltu myös koko kouluyhteisöille suunnattuja Kysy opolta -tapahtumia sekä esitelty ammattialoja opiskelijoiden johdolla Ammattimessuilla. Ammatillisten perustutkintojen opiskelijat ovat kertoneet opiskelustaan käytännössä, ja yläkoulujen oppilaat ovat hyödyntäneet saamiaan tietoja Opi tulevaisuudesta -vertaismenetelmällä, jossa ammattitiedon lisäksi on harjoiteltu tulevaisuuden kuvittelua. Toiminnan suunnittelussa on pyritty huomioimaan NOPO-opinto-ohjaukseen osallistuvien koulujen erityispiirteet, kuten sijainti ja oppilaanohjauksen koulukohtaiset painotukset sekä oppilaiden erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat.

Minkälaisia tuloksia NOPO-opinto-ohjauksesta on saatu?

NOPO-opinto-ohjauksen toimintatapoja ja tuloksia on toiminnan käynnistämisestä alkaen analysoitu. Tietoa on kerätty esimerkiksi henkilökohtaisista ohjauskeskusteluista, tutustumiskäynneistä ja -jaksoista ja eri kouluilla vietetystä ajasta sekä oppilaiden sijoittumisesta ja kiinnittymisestä toiselle asteelle. Saadun tiedon ja palautteen perusteella toimintaa on kehitetty ja kohdennettu. Esimerkiksi tuetut tutustumiset on koettu toimivaksi väyläksi arvioida nuorten ammatti- ja koulutusmielikuvien vastaavuutta todellisuuteen.

Vakiintuneen toiminnan kaudella syksystä 2018 vuodenvaihteeseen 2020 NOPO-opinto-ohjaukseen on osallistunut yhteensä 179 oppilasta, joista naisia oli 73, miehiä 105 ja 1 henkilö oli muunsukupuolinen. Nuorista pitkäkestoiseen ohjausprosessiin osallistui 53 nuorta, joista ammatilliseen koulutukseen kiinnittyi 36, lukioon 6 ja nivelvaiheen koulutuksiin 11 nuorta. Viime mainitut tarkoittavat valmentavia VALMA-, TELMA- ja LUVA-koulutuksia.

Oulun seudun mallista valtakunnalliseksi toimintatavaksi

Nykyisen NOPO-opinto-ohjauksen toiminnan myötä on havaittu tarve kehittää valtakunnallinen toimintamalli ja vahvistaa toiminnan laatua. Oppivelvollisuuden laajentuminen luo tarpeen opinto-ohjauksen kehittämiselle erityisesti nivelvaiheissa. Oulun kaupunki, OSAO, Ammattiopisto Luovi ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustuksen tähän tarkoitukseen. Projektissa kehitettävällä mallilla edistetään opiskelijatarpeisiin perustuvaa yksilöllistä nivelvaiheen uraohjausta ja sujuvoitetaan siirtymiä perusasteen ja toisen asteen välillä. Lisäksi kehittämistyö vahvistaa mallin tutkimuksellista ja teoreettista perustaa.