Myötätuntomentorointi opiskelijan hyvinvoinnin tukena

Elämme ajassa, jossa erilaiset yhteiskunnalliset muutokset haastavat hyvinvointiamme jatkuvasti. Ilmastonmuutos, koronapandemian jälkeinen aika ja käynnissä oleva Ukrainan sota koettelevat mielenterveyttämme. Nuoret aikuiset ovatkin ennennäkemättömien kriisien keskellä. Koronan vuoksi jopa vuosia jatkunut etäopiskelu ja sosiaalisten kontaktien puute näkyvät edelleen nuorten mielenterveyden haasteina. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa KOTT (THL, 2021) todettiin, että jopa joka kolmas korkeakouluopiskelija on psyykkisesti kuormittunut. Tutkimuksen mukaan erityisesti opiskelijoilla ilmenee psyykkistä oireilua ja kuormittuneisuutta enemmän kuin aikuisväestössä yleisesti. Hyvinvoinnin tukemiseen tarvitaankin nyt uusia keinoja ja kokeiluja, jotta nuoret aikuiset jaksavat opiskella itselleen ammatteja ja pystyvät opintojen jälkeen myös tekemään niitä töitä, joihin heidät on koulutettu.

Mihin myötätuntoa tarvitaan?

Tunnetaito-osaamisen on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu lisäävän hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja merkityksellisyyden kokemusta. On tärkeää kehittää tunnetaitoja, koska ne ovat yhteydessä hyvinvointiin ja kokemukseen psykologisesta turvallisuudesta. Erityisesti myötätunto edistää onnellisuuden tunnetta, terveyttä ja eliniän ennustetta. Myötätuntoinen ihminen voi paremmin sekä henkisesti kuin fyysisesti, jos häntä verrataan myötätunnottomaan. Itsemyötätuntoiset ihmiset kokevat tutkimusten mukaan vähemmän ahdistusta ja masennusta, kestävät vastoinkäymisiä paremmin lannistumatta ja vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä. (Neff, 2022) Eri tutkimuksissa on havaittu, että myötätunto ja itsemyötätunto ovat taitoja, joita kannattaa harjaannuttaa.

Myötätunnolla on siis monia hyvinvointivaikutuksia. Se on vastalääkettä mm. yksinäisyyden ja kuormittuneisuuden kokemukseen, joka varjostaa yhä useamman korkeakouluopiskelijan opiskeluarkea. Tiedetään, että myötätunnon harjaannuttaminen lisää positiivisia tunteita, merkityksellisyyden kokemusta ja jopa kognitiivista kyvykkyyttä sekä ehkäisee ahdistusta ja masennusta. Myötätunto edistää myös hyviä sosiaalisia suhteita sekä luottamusta kanssaihmisiin. Saadessaan auttaa toisiaan, ihmiset kokevat tutkitusti suurempaa onnellisuutta, tyytyväisyyttä sekä parempaa terveyttä – ja tämä pätee myös korkeakoulukontekstissa. Myötätunnon edistämisestä onkin saatu lupaavia tuloksia niin ikään korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

Myötätuntomentorointi korkeakouluissa

Myötätuntomentorointi on vertaisryhmätoimintaa, jonka tarkoituksena on opiskelijoiden myötätuntotaitojen vahvistaminen, ja sitä kautta yhteisöllisyyden sekä hyvinvoinnin lisääminen opiskeluyhteisössä. Ryhmissä tutustutaan yhdessä myötätuntoon ja itsemyötätuntoon ilmiöinä sekä tehdään aihepiiriin liittyviä harjoitteita. Toiminnassa korostuu vuorovaikutteisuus, vertaisuus ja yhteinen tiedon rakentaminen.

Myötätuntoryhmiä luotsaavat myötätuntomentorit eli kanssaopiskelijat, jotka ovat saaneet perehdytyksen toimia ryhmien ohjaajina. Mentorit toimivat pareittain huolehtien ryhmien fasilitoinnista sekä keskustelun ja harjoitteiden ohjaamisesta. Ryhmät kokoontuvat kaikkiaan kuusi kertaa. Toimintaan osallistumisesta on mahdollista saada opintosuorituksen, noin 2–3 opintopistettä.

Myötätuntomentoroinnin toimintamalli on kehitetty opiskelijoiden mielenterveyttä edistävässä Nyyti ry:ssä osana Myötätuntoa korkeakouluihin -hanketta (2019–2022). Hankkeessa myötätuntomentorointia kehitettiin ja pilotoitiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Sittemmin toiminta on integroitunut osaksi Nyytin jatkuvaa toimintaa, ja nykyään Nyyti toteuttaa myötätuntomentorointia kumppanuustoimintana korkeakoulujen kanssa, joita Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ohella ovat mm. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Aalto yliopisto.

Toiminnasta on saatu erinomaisia tuloksia. Niin mentorit kuin ryhmiin osallistuneet opiskelijat ovat kokeneet toiminnan vahvistaneen omia myötätuntotaitoja sekä lisänneet osaamista myötätuntoisen toimintakulttuurin edistämiseksi. Samalla toimintaan osallistuminen on koettu oivaksi mahdollisuudeksi kehittää omia vuorovaikutus- ja työelämätaitoja sekä suorittaa opintopisteitä tai vaikkapa kuuluvan harjoittelujakso.

Myötätuntomentoroinnin pilottitoteutus HAMKissa

HAMKissa myötätuntomentorointia lähdettiin pilotoimaan osana Voimala -hanketta (2022–2023), jonka tavoitteena oli opiskeluhyvinvoinnin edistäminen ja opiskeluhyvinvointipalvelujen monipuolistuminen. Kaksi hankkeen työntekijää kävi keväällä 2023 Nyytin järjestämän myötätuntomentoroinnin starttikoulutuksen, josta saa eväitä myötätuntomentoroinnin käynnistämiseen omassa korkeakoulussa ja monipuolista tietoa siitä, miten vertaispedagogiikka ja myötätuntotaidot voivat toimia vaikuttavina välineinä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä korkeakoulussa. Tämän jälkeen myötätuntomentoroinnin prosessia jatkettiin yhteisellä suunnittelulla Nyytin asiantuntijan kanssa. Hanke oli mukana myös valtakunnallisessa verkostossa, jossa yhdessä muiden toteuttajien kanssa pääsimme jakamaan kokemuksia ja ajatuksia. Syksyllä 2023 koulutimme uudet myötätuntomentorit ja saman syksyn aikana alkoi ensimmäinen pilottiryhmä.

Myötätuntomentorit hakivat pilottiryhmän mentoroitavia HAMKin vertaistuutoreista. Tällä ryhmällä he tapasivat kuusi kertaa kuuden viikon aikana. Yksi tapaamiskerta oli kestoltaan aina noin puolitoista tuntia ja myötätuntomentoreiden vastuulla oli valmistella jokaisen tapaamiskerran kulku ennakkoon päätetyn teeman mukaan hyödyntäen Nyytin materiaaleja. Tapaamiskertojen teemoina oli muun muassa myötätunnon perusteet, itsemyötätunto, myötätunto muita ihmisiä kohtaan ja omat ja muiden vahvuudet. Tapaamiskertojen välillä oli yksilötehtäviä ja -harjoitteita, jotka tukivat teemojen käsittelyä kasvokkain.

Mentorit kokivat tapaamiskertojen rakenteen hyväksi. Valmiiden materiaalien hyödyntäminen varmisti, että mentoreiden ei tarvitse kaikkea tietoa hankkia itse ja asioita tulee käsiteltyä monipuolisesti. Tapaamisissa oli paljon tilaa keskusteluille ja pohdinnalle ja nämä ryhmässä syntyneet keskustelut mentorit nostivatkin esiin onnistumisina. Koska kyseessä oli pilottiryhmä, halusimme tavata myötätuntomentorit usein pilotin aikana ja kysyä heiltä, kuinka tapaamiskerrat sujuivat. Pidimme kuulumistapaamisen mentoreiden kanssa aina mentorointikertaa seuraavana päivänä, jotta tunnelmat olivat tuoreessa muistissa.

Jatkosuunnitelmat

Hyvien kokemusten saattelemana voimme iloksemme todeta, että myötätuntomentorointia HAMKissa jatketaan myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä keskustelua käydään yhdessä HAMKin uusien hyvinvointituutoreiden kanssa ja heille vertaisryhmien vetäminen voisi olla osa muuta tuutorointitoimintaa. Myös verkkoryhmätoteutusta ja englanninkielistä toteutusta suunnitellaan, jotta mentorointi olisi saavutettavaa kaikilla eri kampuksilla oleville opiskelijoille sekä esimerkiksi monimuoto-opiskelijoille. Opinnollistamisesta käydään myös tällä hetkellä keskustelua ja suunnitelmana on, että myötätuntomentorointi olisi yhtenä osana syksyllä 2024 avattavaa opiskeluhyvinvoinnin opintokokonaisuutta.

Myötätuntoon liittyvää tutkimustyötä on myös aloitettu HAMKissa ja siitä kuullaan lisää kuluvan vuoden aikana. Myös hedelmällistä yhteistyötä Nyytin kanssa jatketaan edelleen: yhdistys tarjoaa edelleen apua mentoreiden kouluttamiseen, tarjoaa materiaaleja, verkostoyhteistyötä ja jatkokehittämisapua. Yhdessä voimme saada huikeita tuloksia aikaan myös jatkossa!

---

Voimala-hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä hanke. Hankeaika: 1.1.2022–31.12.2023. Lisätietoa: hamk.fi/voimala

Lisätietoa Nyyti ry:n toiminnasta: nyyti.fi