Nopeasti muuttuva työelämä edellyttää Ohjaamo-toimijoilta monialaista uraohjausosaamista

Nuorille aikuisille suunnattu Ohjaamo-palvelu on vastannut ohjaukselliseen kysyntään leviämällä nopealla aikataululla kaikkiin maakuntiin ympäri Suomea. Keväällä 2019 Ohjaamo-toimipaikkoja on yhteensä jo noin 70 ja lisää palvelupisteitä avataan tasaisella tahdilla. Ohjaamojen ydinajatuksena on tarjota monialaisia palveluja matalan kynnyksen periaatteella ja ajatuksella, jonka mukaan nuori on oman elämänsä paras asiantuntija ja tulevaisuutensa rakentaja.

Työ- ja elinkeino-, sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöiden yhteistyössä käynnistynyt uudenlainen palvelu edellyttää myös työntekijöiltä uudenlaista ajattelua. Erilaisten toiminta-, työtapa- ja johtamismallien yhteensovittaminen on ollut avainasemassa Ohjaamo-käytänteitä rakennettaessa. Kun kohderyhmänä ovat työ- ja koulutuselämän ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat, joille tarjotaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, vaatii kokonaisuus ohjaamolaisilta laaja-alaista osaamista. Yksittäisten työntekijöiden osaamistaustat tuovat osansa uuden palvelun monialaiseen kokonaisuuteen. Kuitenkin Ohjaamo-työn osallistavan luonteen takia kaikkien asiakastyötä tekevien ohjaamolaisten olisi hyvä hallita ainakin perusteita esimerkiksi alueen sosiaali- ja terveyspalveluista tai paikallisten koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksista.

Kehittämishaasteista kohti aitoa monialaisuutta

Ohjaamot ovat nopealla aikataululla ottaneet paikkansa täydentävänä palveluna ja toiminnan tärkeydestä on harvinaisen laaja-alainen yhteisymmärrys. Ohjaamo-toiminnan palveluperiaatteet ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Asiakaspalaute kohderyhmältä on ollut kouluarvosanoilla erinomaista ja Ohjaamo-toimijoiden kehittämis- ja verkostoitumishalu on pysynyt vahvana.

Hyvistä lähtökohdista huolimatta uudella palvelulla on kehittämishaasteita, joihin olisi syytä kiinnittää huomiota. Ohjaamojen yhtenä ydinpulmana on, kuinka saada palvelua monistettua ympäri maata siten, että monialaisuus oikeasti toteutuisi niin Helsingissä kuin Lieksassakin. Ohjaamot eivät ainakaan vielä näyttäydy tiukasti strukturoituina palvelupaikkoina, joista saisi samaa palvelua kaikkialla valtakunnassa. Yhtenä syynä ovat tietysti kuntien erilaiset koot, palveluverkkojen kattavuus ja resurssit ylipäätään. Paikallisilla koordinoijilla on hyvinkin erilaisia hallinnollisia taustoja ja Ohjaamo-toiminnan perusperiaatteet näyttäisivät jonkin verran hakevan yhteisiä toimintalinjoja.

Toinen selvästi näkynyt ja palvelutoiminnan dynaamisuutta haitannut tekijä on ollut henkilöstön nopea ja runsas vaihtuminen eri Ohjaamoissa. Yksittäisten Ohjaamojen käynnistäminen on vaatinut useasti projektirahoitusta, jolla asiantuntijoita on rekrytoitu. Projektirahoituksen loppuessa ja toiminnan vakinaistuessa on tapahtunut aika dramaattisiakin vaihdoksia henkilöstössä, niin määrissä kuin asiantuntijoiden yksittäisissä osaamisaloissa. Kun Ohjaamojen ydintoiminta-alue on varsin laaja, pitäisi myös henkilöstöltä odottaa riittävän laaja-alaista taustaosaamista ja valmiuksia ennakkoluulottomaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Voidaan hyvällä syyllä kysyä, toteutuuko moninaisten Ohjaamo-asiakkaiden kokonaisvaltainen kohtaaminen, jos toimipaikat alkavat rakentua eräänlaisiksi “TE-hallinnon pikkutyökkäreiksi”. Tekninen osaaminen, tulosorientaatio ja next step -ajattelu ovat epäilemättä kohdillaan, mutta jotain oleellista voi jäädä huomaamatta nuoresta, joka kamppailee moniulotteisten ongelmiensa kanssa monimutkaisessa yhteiskunnassa.

Kokemuksia Ohjaamo Helsingistä

Ohjaamot ovat moniammatillisia työyhteisöjä, ja vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö on yksi palvelua rakentaneista tahoista, ei opetusalan osaajia ole Ohjaamoissa paljon tarjolla. Monet Ohjaamot tarjoavat jonkin verran opinto-ohjausta, kun taas erityisopettajille on ollut vähemmän tarvetta.

Toimin itse päätoimisena erityisopettajana Ohjaamo Helsingissä virkavapaani sallimat kaksi vuotta. Olin silloin – ja ilmeisesti yhä vieläkin – Suomen ainoa Ohjaamossa täyspäiväisenä työtä tehnyt opettaja. Taustaorganisaationi oli Stadin Ammattiopisto, mutta sidokset emo-organisaatioon jäivät vähäisiksi työni keskittyessä Ohjaamo-asiakkaiden tarpeisiin. Ohjaamo Helsingissä työskentelivät omalta alaltani myös yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen opinto-ohjaaja.

Ohjaamo Helsingin synnyttämiseen käytetty hankekausi toteutti erityisesti moniammatillisuutta ja ydintoiminnan kehittämistä esimerkillisesti. Työntekijöiden hallinnolliset taustat edustivat kattavasti Helsingin kaupungin virastoja ja mukana olivat silloisen opetusviraston lisäksi sosiaali- ja terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus ja lisäksi hallinnon taustalla Helsingin kaupunginkanslian työllisyyspalvelut. Mukana kokonaisuudessa oli myös TE-hallinnon työntekijöitä, ja matkan varrella mukaan tarttui omalla panoksellaan myös Kela palveluineen ja muutamia kolmannen sektorin palveluja.

Vaikka monihallinnollisen palvelun käynnistämisessä oli oma byrokraattinen problematiikkansa, Ohjaamo-toiminta löysi yllättävän nopeasti asiakaskuntansa innostuneen työyhteisön aktiivisen sosiaalisen median viestinnän ja etenkin viidakkorummun avulla. Hyvät asiakaskokemukset levisivät vauhdilla ja kohderyhmän nuoret toivat myös ystäviään Ohjaamo Helsinkiin.

Tyhjästä rakentuneen palvelun asiakaskirjo oli varsin laaja sekä ikähaarukan että ohjaustarpeiden näkökulmasta. Koska perustoiminnan ajatuksena oli palvella erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria aikuisia, löytyi palvelutarpeista luonnollisesti myös näihin teemoihin liittyviä yleisiä lainalaisuuksia. Hyvin usein kuitenkin havaittiin, että yhden asian kanssa saapuneen asiakkaan taustasta alkoi hiljalleen kuoriutua moniulotteisia tarpeita, jotka vaativat moniammatillista työotetta. Työelämään ja koulutukseen ohjaaminen oli monessa kohtaa erittäin työlästä, jos ei taustalla olleita ohjausesteitä havaittu. Ohjaamo Helsingissä työskenteli liki 30 eri alojen osaajaa ja tuhansiin paisuneessa asiakaskunnassa oli lopulta hyvin vähän heitä, jotka olisivat olleet ainoastaan yhden asiantuntijan ohjauksessa. Onnistuneen ohjauksen avaintekijänä oli siis lähes poikkeuksetta monialainen ja -ammatillinen työote.

Ohjaamoiden uraohjausmallinnukselle tarvetta

Nopeassa muutossyklissä oleva työelämä ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin muuttamat koulutuspolut edellyttävät laaja-alaista uraohjausosaamista. Ohjaamo-toiminnan vakauttaminen ja tasalaatuisuuden varmistaminen vaativat myös yhteisiä ja koko valtakuntaan ulottuvia malleja. HAMKin ja JAMKin ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteisprojekti URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa (ESR) on vahvistamassa Ohjaamoissa toimivien asiantuntijoiden uraohjausosaamista toimintakautenaan 2018–2020. Yhtenä projektin tärkeimmistä tavoitteista on rakentaa Ohjaamojen uraohjaukselle toimiva ja käyttöön otettava mallinnus.

Projektin pilottiryhmänä on toiminut Ohjaamo Vantaa, jossa URAA! -koulutus alkoi syksyllä 2018 jatkuakseen vielä seuraavan kevään ajan. Kevään 2019 aikana uraohjauskoulutus on alkamassa muun muassa Helsingin, Lohjan, Tampereen, Hämeenlinnan, Porvoon, Oulun sekä Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueiden Ohjaamoissa.

URAA! -koulutus koostuu yksittäisen Ohjaamon tarpeista lähtevästä, noin 3–6 koulutuskerran kokonaisuudesta. Koulutuspäivät ovat kolmen tunnin paketteja, jotka liittyvät uraohjausteemaan paikallisen Ohjaamon toiveita ja erityispiirteitä korostaen. Mallinnustyö perustuu koulutuksissa kerättyihin tietoihin. Tietoja kerätään läpi projektin, jonka valmistuttua julkaistaan valtakunnalliset, monialaisen uraohjausosaamisen suositukset Ohjaamoille.

URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektin toteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK). Projekti on osa OKM:n Osuvaa osaamista -teeman Osuva ohjaus -toimenpidekokonaisuutta. Projektin rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Projekti toteutetaan 1.4.2018–30.11.2020 välisenä aikana.