Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen tukevat integroitumista

Suomessa asuvista maahanmuuttajista osalla on muualla suoritettu korkeakoulututkinto, mutta sen hyödyntäminen voi olla vaikeaa suomalaisessa kontekstissa. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat heille suunnattua ohjausta ja neuvontaa sekä osaamisen tunnistamista edistäviä palveluja. Vastuukorkeakoulutoiminta pyrkii osaltaan tukemaan maahanmuuttajataustaisen entistä nopeampia opintopolkuja Suomessa. Tarkastelemme artikkelissamme korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjauspalveluja ja osaamisen tunnistamista osana vastuukorkeakoulutoimintaa.

Maahanmuuttajataustaisten osaajien määrä on jatkuvassa kasvussa

Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä on kasvanut viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana, ja tällä hetkellä Suomen väestöstä noin kuusi prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Suurin syy Suomeen tuloon ovat perhesyyt, työ tai opiskelu ja kansainvälisen suojelun tarve. Tämä korostui etenkin syksyllä 2015, jolloin Suomeen ja muihin EU-maihin tuli ennennäkemättömän paljon turvapaikanhakijoita. Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista noin neljänneksellä oli korkeakouluopintoja tai suoritettu korkeakoulututkinto. (Tilastokeskus 2017; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017a, 5‒6.)

Suomi on kansainvälistynyt myös Suomeen opiskelemaan tulleiden vuoksi: vuosina 2005‒2014 korkeakoulututkinnon suorittaneista yli kuusi prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Korkea koulutus on yleensä ollut tae paremmista työmahdollisuuksista Suomessa – ainakin suomalaisille. Silti korkeasti koulutettu maahanmuuttaja ei välttämättä työllisty helposti, vaikka tutkintokin olisi suoritettu Suomessa. Tämä voi johtua esimerkiksi kielitaidon puutteesta tai siitä, että työnantajat eivät ole selvillä etenkään ulkomaalaisen tutkinnon tuomasta osaamisesta tai eivät osaa vielä ajatella ulkomaalaista työntekijää osaksi työyhteisöä. Muualla tutkintonsa suorittaneet voivat olla vieläkin vaikeammassa asemassa, koska heidän osaamistaan ja koulutustaan ei välttämättä tunnisteta Suomessa. (Opetushallitus 2015; ks. myös Ahmad 2010, 72‒77; Kulicka-Soisalon-Soinen 2010, 20‒21.)

Vastuukorkeakoulutoiminta tähtää nopeisiin koulutus- ja urapolkuihin

Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti vuonna 2016 erillishankkeen korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnatun vastuukorkeakoulutoiminnan kehittämiseksi ja palvelujen mallintamiseksi. Vastuukorkeakoulutoiminta pyrkii nopeuttamaan korkeakoulukelpoisten, korkeakoulututkinto-opintoja tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden siirtymistä tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille Suomessa.

Supporting Immigrants in Higher Education (SIMHE) -hanke käynnistyi maaliskuussa 2016 Metropolia Ammattikorkeakoulussa sekä Jyväskylän yliopistossa UniPID-verkoston (Finnish University Partnership For International Development) kautta. Molemmat korkeakoulut sisällyttivät palvelutarjontaansa maahanmuuttajille suunnattua yksilö- ja ryhmäohjausta. Lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulu alkoi myös kehittää osaamisen tunnistamisen palveluja tekniikan ja liiketalouden alan korkeakoulututkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2017; Opetus-ja kulttuuriministeriö 2017b, 28.)

Vuonna 2017 vastuukorkeakoulutoimintaan tulivat mukaan myös Helsingin ja Turun yliopistot sekä Oulun ja Karelia-ammattikorkeakoulut, jolloin verkoston kuusi korkeakoulua kattavat Suomen maantieteellisesti etelästä pohjoiseen. Jokainen vastuukorkeakoulu voi määritellä itse palvelutarjontansa sekä kehittää niitä alueellisesti sopiviksi annettujen tavoitteiden mukaisesti. SIMHE-vastuukorkeakoulut toimivat verkostona ja jakavat hyviä käytänteitä myös muille korkeakouluille sekä kehittävät yhdessä uusia palvelumuotoja. (Opetus-ja kulttuuriministeriö 2017b, 28.)

SIMHE-Metropolian palvelutarjonnan keskiössä ovat ohjaus sekä osaamisen tunnistaminen

Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluita on käyttänyt huhtikuun 2016 ja elokuun 2017 välisenä aikana jo yli 500 asiakasta, jotka edustavat lähes 40 eri kansallisuutta. Heistä noin 280 on käynyt yksilöohjauksessa ja 300 ryhmäohjauksessa, lisäksi 99 asiakasta on osallistunut osaamisen tunnistamiseen tekniikan ja liiketalouden koulutusaloilla. Tämän lisäksi asiakaskohtaamisia on ollut erilaisilla messuilla ja maahanmuuttajille suunnatuissa infotilaisuuksissa eri yhteistyötahojen kanssa. Osa palveluihin osallistuneista on käyttänyt kaikkia SIMHE-Metropolian tarjoamia palveluita, ja asiakasmäärät ovat olleet jyrkässä kasvussa vuoden 2017 aikana. SIMHE-Metropolia on tehnyt yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden oppilaitosten, Ohjaamojen (nuorten matalan kynnyksen neuvontapiste) sekä erilaisten maahanmuuttajaprojektien kanssa. Myös yritysyhteistyö on ollut merkittävä osa SIMHE-Metropolian toimintaa, ja yhteistyötä on tehty vahvasti Helsingin Kauppakamarin kanssa muun muassa erilaisten rekrytointi- ja matching-tapahtumien muodossa (Metropolia 2017; Helsingin seudun kauppakamari, COME-projekti 2017.)

Ohjaus- ja neuvontapalvelut jakavat tietoa sekä tukevat asiakkaan yksilöllistä polkua

SIMHE-Metropolian ohjaus- ja neuvontapalveluissa maahanmuuttajille tarjotaan yksilö- ja ryhmäohjausta. Yksilöohjauksessa maahanmuuttaja voi varata ajan henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun, ja ryhmäohjausmuotona järjestetään kuukausittain Guidance Generalia -yleisöluento. Yksilö- ja ryhmäohjaus pyrkivät osaltaan tukemaan maahanmuuttajataustaisen henkilön mahdollisuuksia hakeutua itselleen soveltuvalle koulutus- tai urapoluille Suomessa. (Metropolia 2017.) Ohjauksessa korostuvat kaikki ohjauksen osa-alueet: varsinaisen ohjauksen lisäksi esimerkiksi tiedotetaan ja neuvotaan. Palvelun pariin hakeutuvat haluavatkin juuri neuvoja oman polkunsa täsmentämiseksi, mutta ohjaus on vahvasti läsnä kohtaamisissa. (Onnismaa 2000, 7, 24.)

Kaikille avoin yleisöluento, Guidance Generalia, jakaa tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, korkeakoulutuksesta ja koulutukseen hakeutumisesta. Tämän lisäksi luentojen aiheina ovat olleet muun muassa tutkintojen rinnastaminen, erilaiset kieliopintomahdollisuudet, maahanmuuttajien valmentava koulutus sekä Kelan ja TE-toimiston palvelut. Yleisöluento toimii myös väylänä yksilöohjaukseen, jossa ohjattavan tilanne käydään läpi yksityiskohtaisesti hänen omasta lähtökohdastaan. Tämän lisäksi SIMHE-Metropoliassa on käynyt kotoutumiskoulutusryhmiä tutustumassa palvelutarjontaan.

Yksilöohjauksen ensisijainen tavoite on kohdata ohjattava yksilönä, jonka ainutkertaista taustaa ja tulevaisuudensuunnitelmia lähdetään tutkimaan ja miettimään yhdessä henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa. Ohjauskäynnin kestoksi on vakiintunut tunti, ja ohjaukseen tulevat varaavat ajan sähköpostitse tai puhelimitse. Ohjausajan varaavia pyydetään aina lähettämään myös sähköpostiviesti, vaikka ensimmäinen kontakti olisikin ollut puhelimitse tai messutapahtumassa. Ohjaussuhteen luominen alkaa siten ohjattavan ensimmäisestä sähköpostista, jonka jälkeen häneen ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä. Ohjauskielinä ovat suomi ja englanti, mutta asiakas voi halutessaan tuoda ohjauskeskusteluun mukaan perheenjäsenen, ystävän tai muun haluamansa henkilön tulkiksi, mikäli hänen kielitaitonsa ei ole riittävä kummallakaan kielellä.

Ohjaukseen voi myös tulla niin monta kertaa kuin kokee tarpeelliseksi. Yksilöohjauksessa painottuu usein voimakkaasti holistinen näkökulma, sillä ohjattava tuo ohjaustilanteeseen koko elämäntarinansa ja -historiansa sekä tulevaisuudensuunnitelmansa, joita käydään läpi suomalaisessa kontekstissa ja sen tuomien reunaehtojen valossa. Ohjaustilanne ei siten keskity vain aiemman koulutuksen ja työkokemuksen kartoittamiseen sekä mahdollisuuksien miettimiseen, vaan ohjattavan henkilökohtainen elämäntilanne on koko ajan läsnä tapaamisessa. Ohjauksen jälkeen ohjattavalle lähetetään sähköpostitse vielä yhteenveto tapaamisessa käydyistä asioista ja tarjotaan aina uutta mahdollisuutta olla yhteydessä SIMHE-Metropoliaan.

Tähän mennessä ohjauskeskusteluissa käyneiden Suomessa oloaika on vaihdellut, eli osa on saattanut asua Suomessa jo vuosia, kun taas osa on ollut vastasaapuneita turvapaikanhakijoita. Kaikilla on kuitenkin sama tavoite eli löytää oma polkunsa suomalaisessa yhteiskunnassa joko opintojen kautta tai työelämään pyrkimällä. Ohjauksen perimmäinen tarkoitus on siten auttaa ohjattavaa ymmärtämään aiemmin hankitun koulutuksen ja työkokemuksen yhteensopivuus suomalaisen yhteiskunnan vaatimuksien kanssa. (Parkkonen & Helander 2017; Metropolia n.d.)

Osaamisen tunnistaminen tukee työelämään hakeutumista

Suurin osa SIMHE-Metropolian ohjaukseen tai osaamisen tunnistamiseen osallistuneista on suorittanut vähintään kandidaattitasoisen tutkinnon, ja heillä voi olla useankin vuoden työkokemus omalta alaltaan. Monen lähtökohtana on pyrkiä työllistymään omalle alalleen, mutta maahanmuuttajataustaisilla ei ole aina keinoja eikä tietoa siitä, millaisia vaatimuksia suomalaisessa työelämässä on esimerkiksi ammattipätevyyden ja kielitaidon suhteen. Suomalaisen työelämän ja oman alan tuntemuksen sekä alalla tarvittavan osaamisen lisääminen on siten ensiarvoisen tärkeää työllistymistavoitteiden tukemiseksi.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on laajasti käytössä korkeakoulumaailmassa, etenkin ammattikorkeakouluissa. AHOT-käytännössä tarkoitus on tukea korkeakoulussa opiskelevan yksilöllistä opintopolkua tunnistamalla ja tunnustamalla aiemmin hankittua osaamista, jota on voinut kertyä niin opinnoista, työelämästä kuin vapaa-ajan harrasteistakin. AHOT-käytäntö on kuitenkin pääsääntöisesti mahdollinen vasta sitten, kun henkilö on kirjoilla tutkinto-opiskelijana korkeakoulussa. (Opetusministeriö 2007, 38; Haaga-Helia 2017.)

Suomessa vaaditaan ammattipätevyys tietyillä aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, opetus- ja lakialalla sekä tietyillä erikseen määritellyillä aloilla, joiden kelpoisuudesta ja tutkintojen rinnastamisesta vastaavat alakohtaiset viranomaiset kuten Opetushallitus tai Valvira. Ammattipätevyyden vaatimia aloja on Suomessa alle sata, ja esimerkiksi insinöörin tai liiketalouden alan korkeakoulutuksen ulkomailla suorittanut henkilö ei tarvitse työnhaun edellytyksenä virallista tutkinnon rinnastamista. (Opetushallitus n.d.; Valvira 2017.)

Korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät useinkaan halua esimerkiksi suorittaa uutta korkeakoulututkintoa hakeutuessaan työelämään, mutta he tarvitsevat tietoa omasta osaamisestaan ja sen suhteuttamisesta suomalaisiin vaatimuksiin. SIMHE-Metropoliassa on pyritty vastaamaan tähän haasteeseen mallintamalla ja kehittämällä osaamisen tunnistamisen palvelua tekniikan ja liiketalouden alojen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa. Mallia pilotoitiin ensimmäisen kerran keväällä 2016 kirjallisella testillä tekniikan alalla, ja silloin saatujen kokemuksien ja palautteen perusteella menetelmäksi on vakiintunut osaamisen kartoitus, joka on käytössä kolmatta kertaa syksyllä 2017 (Metropolia n.d.) Syksyllä 2016 ja keväällä 2017 osaamisen kartoituksen lisäksi osalle kartoitukseen osallistuneista tarjottiin myös jatkomahdollisuutta osaamisen näyttöön Metropolian työelämäprojektien kautta.

Osaamisen kartoituksella pyritään auttamaan muualla koulutuksensa ja työkokemuksena hankkinutta maahanmuuttajaa ymmärtämään omaa osaamistaan ja mahdollisia ammatillisia lisäkoulutustarpeitaan suomalaisessa kontekstissa. Menetelmänä toimivat itsearviointi, aiemmin hankitun tutkinnon vertailu suhteessa vastaavan Metropolian tutkinnon sisältöön ja osaamistavoitteisiin sekä asiantuntijakeskustelu, jossa alan asiantuntija käy läpi yhdessä osaamisen kartoitukseen osallistuvan maahanmuuttajan kanssa hänen osaamistaan, koulutustaan ja mahdollista työkokemustaan.

Tarkoitus on myös tehdä osaamista näkyväksi, jotta osaamisen kartoitukseen osallistuvat voivat paremmin sanoittaa osaamistaan työnantajille. Tämän tukena toimii osaamisen kartoituksesta saatava kartoitusdokumentti, jota osallistuja voi hyödyntää esimerkiksi työnhaussa. Dokumentti on mallinnettu yhdessä TE-toimiston kanssa, joka hyödyntää omaa osaamiskartoitustaan ammatillisen osaamisen hahmottamisessa. Syksyllä 2017 Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistyy myös sairaanhoitajien ammattipätevyyden arvioinnin ja ohjauksen pilotti osana Urareitti-hanketta. (Metropolia n.d.; Soininen 2015.)

Oman osaamisen suhteuttaminen suomalaisiin vaatimuksiin tärkeää

SIMHE-Metropolian ohjaus- ja neuvontapalveluja käyttäneille ohjattaville tehtiin keväällä 2017 kysely, joka kartoitti asiakkaiden työnhakua Suomessa. Kysely painotti erityisesti oman osaamisen ja suomalaisen työelämän tuntemukseen liittyvien seikkojen merkitystä työnhaussa.

Kysely lähetettiin 115 ohjattavalle, jotka olivat käyneet henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa toukokuun 2016 ja helmikuun 2017 välisenä aikana. Heistä kyselyyn vastasi 53. Vastaajien koulutusalat ja tutkinnon tasot käyvät ilmi taulukoista 1 ja 2. On huomioitava, että SIMHE-Metropolian ohjaus- ja neuvontapalveluissa on käynyt hyvin paljon tekniikan ja liiketalouden alan sekä myös sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneita. Syinä tähän voivat olla tietoisuus Metropolian koulutusaloista ja osaamisen tunnistamisen käytännöistä tekniikan ja liiketalouden koulutusaloilla.

KOULUTUSALA (%)
Tekniikka	61
Liiketalous	26
Sosiaali-ja terveysala	11
Muu koulutusala	2

Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden asiakkaiden koulutusalat (n=53).

TUTKINNON TASO (%)
Kandidaatti	67
Maisteri	30
Tohtori	3

Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden asiakkaiden tutkinnon taso (n=53).

Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden (88 prosentin) mielestä työnhaku oli ollut pääsääntöisesti hankalaa, ja merkittävimmiksi syiksi nousivat suomen kielen taidon puute, epävarmuus oman tutkinnon soveltuvuudesta Suomessa sekä tietämättömyys suomalaisesta työelämästä. Työelämän tuntemusta kartoitettiin kysymällä, miten hyvin vastaajat tuntevat oman alansa yrityksiä Suomessa sekä tuntevatko he alalla työskenteleviä henkilöitä. Monet vastaajat olivat hyvin tietoisia oman alansa yrityksistä (83 prosenttia), mutta vain joka kolmas tunsi alalla työskenteleviä henkilöitä.

Oman osaamisen ymmärtäminen suhteessa suomalaisiin vaatimuksiin on myös tärkeä osa työnhaussa. Puolet vastaajista koki, että heidän osaamistansa tarvitaan Suomessa, mutta vain noin joka kolmannen mielestä heidän aiemmin hankittu osaamisensa oli ajantasaista ja relevanttia Suomessa. Kysely toi esille myös sen, että maahanmuuttajataustaiset eivät välttämättä ole tietoisia suomalaisen työelämän toimintavoista esimerkiksi työnhakuun liittyvissä käytänteissä. Yksi merkittävä havainto oli, että vain joka kymmenennen kyselyyn vastanneen mukaan verkostojen puute oli syynä työnhaun vaikeudessa. Sitran tutkimuksen mukaan 70 prosenttia on löytänyt työpaikan muuta kautta kuin avointa työpaikkaa hakemalla. Verkostoitumistaidot ovatkin nousemassa yhä merkityksellisemmäksi työnhaun välineeksi, ja tähän on syytä panostaa kaikkien työnhakijoiden työnhakutaitoja kehitettäessä. (Ervasti 2017; Manninen 2017; Sitra 2016.)

Ohjaukselliset keinot koulutukseen ja työelämään pääsemisen tukemiseksi

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, ja heidän ohjaustarpeensa vaihtelevat elämäntilanteen, koulutustaustan ja uratoiveiden mukaan. Erityisen tärkeää on auttaa maahanmuuttajataustaisia ymmärtämään aiemman koulutuksen ja työkokemuksen yhteensopivuus nimenomaan suomalaisessa kontekstissa ja näkemään omat mahdollisuutensa Suomessa.

Koulutukseen hakeutuminen vaatii paljon tietoa eri vaihtoehdoista, korkeakoulujen ja myös muiden oppilaitoksien valintaperusteista sekä hakumenettelykäytänteistä ja yleensäkin suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Työelämän lainalaisuuksiin kuuluvat puolestaan tieto siitä, mitkä ammatit vaativat Suomessa ammattipätevyyden, sekä miten ja millä perusteilla töitä haetaan nimenomaan alakohtaisesti.

Maahanmuuttajat ovat Suomeen saapuessaan uudenlaisessa elämäntilanteessa, joka kyseenalaistaa heidän oman henkilökohtaisen identiteettinsä lisäksi myös heidän ammatillisen identiteettinsä. Itsetuntemus ja oman elämäntarinan kartoittaminen ovat siten keskiössä myös ohjauksessa, koska henkilön oma näkemys itsestään toimii lähtökohtana ohjaukselle. Suomalaisen työelämän tunteminen ja oman alan vaatimusten ymmärtäminen ovat myös ensiarvoisen tärkeitä työelämään hakeutumista suunnitellessa, koska muualla hankittu työhön ja työnhakuun liittyvä tietotaito ei välttämättä päde suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Omaa identiteettiä ja ammatillista identiteettiä ei yleensä edes ole tarvetta kyseenalaistaa, ennen kuin joutuu punnitsemaan niitä muuttuneissa olosuhteissa. Joskus aiempi ammatillinen identiteetti ja nykyisen elämän realiteetit eivät kohtaa, mutta niiden auki sanoittaminen tukee uuden identiteetin luomista. (Peterson, Sampson & Reardon 1991; Mulari 2013, 102‒104, 122‒125.)

SIMHE-Metropolian ohjaus- ja neuvontapalveluissa sekä osaamisen tunnistamisessa ohjauksen tärkeimmiksi elementeiksi voi nostaa itsetuntemuksen sekä ammatillisen tietämyksen, joiden tukeminen edistää korkeasti koulutetun maahanmuuttajan Suomeen kiinnittymistä ja työllistymistä. Yleisestikin SIMHE-vastuukorkeakoulujen palvelutarjontaan voisi lisätä nykyisten palvelumuotojen rinnalle alakohtaisen ryhmämuotoisen ohjauksen, työnhakuun liittyvät teemapajat sekä erilaisia rekrytointitapahtumia, joissa työnantajat ja ulkomaiset osaajat voivat kohdata. Lisäksi ohjauskeskusteluun voisi luoda entistä pitkäkestoisempia ja yksilöllisiä ohjausmuotoja. Myös kielitaidon ja ammatillisen sanaston osaamiseen tulisi panostaa ohjausmuotoja kehitettäessä.