Kirsi Korkealehto & Jaana Kullaslahti
Monipuoliselle kielitaidolle on työelämässä kysyntää. Korkeakoulujen kielivarannon vahvistamiseksi KiVAKO-hankkeessa rakennettiin ja pilotoitiin verkkotarjonta 11 kielessä sekä vertaisoppimiseen perustuvat UniTandem-opinnot. Yli 80 kieltenopettajaa 16 ammattikorkeakoulusta ja kahdeksasta yliopistosta rakensi harvinaisempien vieraiden kielten opintotarjonnan A1-tasolta C1-tasolle saakka (KiVAKO).
Kaikki tuotetut verkko-opintojaksot itse- ja vertaisarvioitiin verkkototeutusten laatukriteerien mukaisesti (eAMK, 2017). Kullakin lukukaudella pilotoidut opintojaksot vertaisarvioitiin työpajoissa, joita järjestettiin kaikkiaan neljä. Työpajoissa koottiin myös hyviä käytänteitä sekä kielten opetukseen käyttökelpoisia sovelluksia, joista kerromme tässä artikkelissa. Olemme ryhmitelleet käytänteet laatukriteerien mukaisiin teemoihin.
Työpajoissa kollegiaalista vertaisarviointia
Kaikkiaan työpajoissa vertaisarviointiin 51 pilottitoteutusta ja kuhunkin työpajaan osallistui noin 50 opettajaa. Työpajat toteutettiin verkossa Zoom-palvelua ja sen pienryhmiä hyödyntäen. Ennen työpajaa pilottitoteutusten tekijät itsearvioivat verkkototeutuksensa: miten hyvin laatukriteerit toteutuivat, mikä ei toteutunut niin hyvin kuin haluttiin ja mitkä olivat toteutuksen kehittämisalueet. Osallistujat jakautuivat vertaisarviointiryhmiin ennakkoilmoittautumisten perusteella, jolloin pilottitoteutuksiin oli mahdollista tutustua etukäteen.
Kussakin pienryhmässä pilottitoteutusten vertaisarviointi eteni yhteisen sapluunan avulla dialogisesti fasilitaattorin johdolla. Vertaiset antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksia samalla saaden ideoita oman totutuksensa kehittämiseen. Työpajan edetessä kirjattiin esille tulleet hyvät käytänteet ja lopuksi käytiin yhteinen keskustelu vertaisarviointien kokemuksista.
Laatukriteerien toteutuminen – parhaat käytänteet
Pilottikurssien tehtävien arvioitiin olevan monipuolisia ja vaihtelevia. Etenkin videotehtävät ja äänitteet olivat hyviä. Tehtävät pääsääntöisesti kattoivat kaikki kielitaidon osa-alueet ja kytkeytyivät osaamistavoitteisiin. Paritehtävillä edistettiin kirjallista ja suullista vuorovaikutusta kohdekielellä. Kielialueen kulttuurin ymmärrystä lisäävissä tehtävissä opettajat olivat käyttäneet luovuutta: italian kurssilla laitettiin italialaista ruokaa yhdessä opettajan johdolla etäyhteydellä ja korean kurssilla opiskelijat saivat tehtävän esitellä oma suosikkiartistinsa, mikä innoitti opiskelijat keskustelemaan.
Opettajat olivat tuottaneet monipuolista digitaalista sisältöä käyttäen äänitteitä, animaatioita ja videoita. Natiivipuhujien käyttäminen äänitteiden ja videoiden teossa oli hyvä ratkaisu. Samoin linkitys autenttiseen aineistoon nähtiin hyvänä piirteenä.
Käytettävyyden kannalta selkeä ulkonäkö ja rakenne nähtiin ensiarvoisen tärkeänä. Joustavuutta tentin aikataulussa pidettiin hyvänä ratkaisuna käytettävyyden parantamiseksi. Joillain kursseilla kaiken materiaalin pystyi lataamaan pdf-muodossa, mikä parantaa käytettävyyttä.
Opettajien esittäytymiset ja ohjausvideot olivat käytössä monella kurssilla. Videot lisäsivät tuntua opettajan läsnäolosta. Edistymisen seurantaa pidettiin onnistuneena ratkaisuna, koska se visualisoi opiskelijoille heidän etenemisensä kurssilla. Samoin Moodlen arviointikirja havainnollistaa opiskelijoille heidän menestymistään. Opiskelijoiden välistä vertaispalautetta hyödynnettiin usealla kurssilla. Monella kurssilla opettaja lähetti kerran viikossa opiskelijoille viestin kunkin viikon tehtävistä ‒ tämä sitouttaa opiskelijoita ja ohjaa tekemään tehtävät ajoissa. Etäopetussessioiden nähtiin lisäävän niin opettajan ja opiskelijoiden kuin opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Kursseilla korostui opettajien nopea reagointi opiskelijoiden viesteihin.
Pedagogisista ratkaisuista opintojaksoon pakollisena kuuluvien etätuntien nähtiin tarjoavan opiskelijoille oivallisen mahdollisuuden kiinnittyä opintoihin. Lisäksi opettajan viikoittaisia viestejä opiskelijoille pidettiin hyvänä ratkaisuna. Edelleen jokaisen moduulin tarkat osaamiskuvaukset olivat onnistuneita. Kursseilla hyödynnettiin monipuolisesti Moodlen työkaluja ja ulkopuolisia sovelluksia. Etenkin Moodleen integroitu H5P tarjosi monipuolisen tehtäväpakin.
Laatukriteerien toteutuminen – kehittämisalueet
KiVAKO-kursseille haluttiin yhtenäistä ulkonäköä sekä tarkkoja ohjeistuksia Digicampus Moodlen käyttöön. Kursseista toivottiin visuaalisesti houkuttelevampia esimerkiksi värejä ja kuvia lisäämällä. Käytettävyyden parantamiseksi suositeltiin kurssin vastuuhenkilöiden videoesittelyjä. Linkitetyn materiaalin lähteiden merkitsemisessä oli puutteita samoin videoiden tekstityksissä.
Kurssin pedagogiset ratkaisut on hyvä esitellä jo ennen kurssille ilmoittautumista, varsinkin jos kurssiin sisältyy pakollista etäopetusta. Oikeiden kohderyhmien löytämiseksi kurssien alussa olisi hyvä olla lähtötasotesti, joka ohjaisi opiskelijat heidän osaamistaan vastaaville kursseille. Lähtötasotestin yhteyteen olisi hyvä liittää kuvaus taitotasoista. Sisältöön toivottiin erityisesti kohdekielen kulttuuriin liittyvää aineistoa ja tehtäviä. Lisäksi kursseille toivottiin enemmän autenttista materiaalia.
Tehtäviin toivottiin enemmän opiskelijoiden omaa tuotosta, niin kirjallista kuin suullista. Monet tehtävät olivat monivalinta-, raahaustehtäviä tai yhden sanan lisäämistä. Osa tehtävistä kaipaisi modernisointia, esimerkiksi postikortin kirjoittamisen korvaamista somepäivityksellä. Ulkopuolisten sivustojen linkitys tehtäviksi on ongelmallista, koska sivustot voivat lakata toimimasta. Joillain kursseilla kaikki tehtävät palautettiin kurssin lopuksi, jolloin oppimisprosessin ohjaus jää vähäiseksi. Opiskelijoiden välinen vuorovaikutus jäi osittain vähäiseksi, ja sitä toivottiin lisättävän. Oppimisyhteisön ja positiivisen oppimisilmapiirin luominen edistäisi opiskelijoiden vuorovaikutusta.
Selvänä puutteena nähtiin itse- ja vertaisarvioinnin vähäinen määrä. Itsearviointia ehdotettiin järjestettäväksi sekä ennen kurssia että sen jälkeen. Vertaisarvioinnissa ongelmallista on tehtävien myöhästynyt palautus, jolloin vertaisarviointi ei pääse etenemään annetussa aikataulussa. Samoin arviointikriteerien läpinäkyvyyteen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Joskus oli epäselvyyttä siitä, mitkä tehtävät vaikuttivat arviointiin ja miten ne arvoitiin.
Palautteen määrää ja laatua olisi hyvä lisätä. Videopalautteella voisi lisätä henkilökohtaista ohjausta ja Chat-vastaanotto antaisi nopeasti tukea opiskeluun. Osalla kursseista oli ohjausklinikoita, joihin osallistuminen oli vapaehtoista, jolloin osallistuminen jäi vähäiseksi. Toivottiin myös selkeitä, yksiselitteisiä ohjeita tehtävien tekemiseen.
Kehittämistyö jatkuu yhteistyössä
Opettajat arvioivat kielten opetuksen kannalta tärkeimmiksi laatukriteereiksi pedagogiset ratkaisut, käytettävyyden ja ulkoasun, monipuoliseen sisällön sekä kaikki kielitaidon osa-alueet kattavat, monimediaiset tehtävät. Lisäksi opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta pidettiin merkittävänä kriteerinä kielten verkkokurssilla.
Pilottitoteutuksista kerättiin myös opiskelijapalautetta ja verkkototeutuksia kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Opettajien yhteistyö yli korkeakoulujen nähtiin hedelmällisenä tapana kurssien luomiseen. Yhteiskehittäminen jatkuu verkostossa, ja mukana olleiden opettajien yhteisön haluttiin jatkuvan sopivalla forumilla (esim. FB-ryhmä), jossa voisi jakaa hyviä käytänteitä ja sovelluksia (taulukko 1).
Suullinen kielitaito | Käyttökuvaus |
Vocaroo | äänityssovellus |
Flipgrid | videokeskustelu, videotehtävät, videopalaute |
pikaviestisovellus | |
Weixin | pikaviestisovellus (kiina) |
pikaviestisovellus (kiina) | |
Fake WhatsApp chat | pikaviestisovellus |
Yhteisöllinen työskentely | |
Jamboard (google) | virtuaalinen seinä, fläppitaulu |
Padlet | virtuaalinen seinä, fläppitaulu |
Flinga | virtuaalinen seinä, fläppitaulu |
Lino | virtuaalinen seinä, fläppitaulu |
PinuP | virtuaalinen seinä, fläppitaulu |
Blogit | yhteisöllinen työskentely, monimediainen |
Aktivointi/tehtävät | |
LearningApps.org | useita tehtävätyyppejä |
H5P | useita tehtävätyyppejä, integroitu Moodleen |
WordWall | useita tehtävätyyppejä |
Wheelofnames.com | nimien, tehtävien, ryhmien järjestyksen arvontaan |
Mentimeter | visailut, kyselyt, palauteen kerääminen |
Kahoot | visailut & aktivointi |
Quizizz | visailut & aktivointi |
Quizlet | sanaston opetteluun |
Esitysten ja materiaalin tekeminen | |
Screencast O Matic | ruudunvideointi |
Genially | esitykset, infografiikka |
Powtoon | animaatiot, opetusvideot |
Panopto | opetusvideot, palautteen anto |
Animaker | animaatiot |
Lightboard | opetusvideot, esitykset |
Canva | infografiikka, aikajanat |
Piktochart | infografiikka, esitykset |
Whiteboard | piirtämiseen, kirjoittamiseen (esim. kiinalaiset kirjainmerkit) |
Kirjoittajat
FK, KM Kirsi Korkealehto työskentelee HAMK EDU tutkimusyksikössä lehtorina.
FT, ETM Jaana Kullaslahti työskentelee HAMK EDU tutkimusyksikössä korkeakoulupedagogiikan asiantuntijana. Hänen erityisalanaan ovat oppimisen muotoilu, opetuksen ja oppimisen digitaalisuus, osaamisen kehittäminen sekä osaamisperustaisuus opetussuunnitelmatyössä.
Lähteet
eAMK. (2017). Verkkototeutusten laatukriteerit. https://www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/
KiVAKO. Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa –hanke. http://www.kivako.fi/