• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer
HAMK Unlimited

HAMK Unlimited

Julkaisuja Hämeen ammattikorkeakoulusta

  • Lehdet
        • Professional
        • Journal
        • Scientific
  • Alat
        • Ammatillinen osaaminen ja opetus
        • Biotalous ja luonnonvara-ala
        • Hyvinvointi ja sote-ala
        • Kulttuuri ja muotoilu
        • Teknologia ja liikenne
        • Yrittäjyys ja liiketoiminta
        • Muut
  • Kokoelmat
        • Avoin Häme
        • CleanExport
        • Digitalisaatio ja muutos / Digitalization and Change
        • DigiTrail
        • Employers’ perspectives on ePortfolios
        • Empowering ePortfolio Process
        • Higher education perspectives on ePortfolios
        • Innovaatiojohtaminen
        • Liikenne 4.0
        • Luomussa vara parempi
        • PoliRural – Hämeen maaseutua kehitetään tulevaisuutta ennakoimalla yhdessä
        • Problem-based learning & agropreneurship in Africa
        • Maahanmuuttajien urareitit
        • Nuoret huippumyyjät
        • Office 365 -intran käyttöönotto HAMKissa
        • Oppimisen digiagentit II
        • Students’ perspectives on ePortfolios
        • TAIKOJA
        • Uudistuva hevostalous
        • Universal Design for Learning (UDL)
        • KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa
  • In English
        • Articles in English
        • About HAMK Unlimited
        • Instructions for writers
        • Instructions for reviewers
        • Contact editorial staff
  • Ohjeet
        • Kirjoittajan ohjeet
        • Arvioijan ohjeet
        • Info
/ HAMK Unlimited Journal / Ammatillinen osaaminen ja opetus /

Naturalistisen ihmiskäsityksen näkökulmia kasvatukseen ja opetukseen

Saari, joka heijastuu järven pintaan.

Alla Lemechkova-Toivonen, Meija Kivisaari & Liisa Anttila

27.10.2021
Kuuntele - Listen

Ihmiskäsitykseen kuuluu yleensä niin arvoja, tietämystä, uskomuksia kuin näkemys ihmisihanteesta ja elämän tarkoituksesta. Sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta: näkökulma voi olla tieteellinen tai kansanomainen, kollektiivinen tai yksilöllinen, tai esimerkiksi geneettistä historiaa ja muuttumismekanismeja tarkasteleva. Lisäksi eroja on siinä, kuinka kansalliset, alueelliset ja sosiaaliset erityispiirteet otetaan huomioon ihmiskäsitystä hahmoteltaessa. (Hirsjärvi, 1985, ss. 91–93.) Naturalistinen ihmiskäsitys korostaa ihmisen suhdetta luontoon.

Naturalistisessa ihmiskäsityksessä ihminen nähdään osana luontoa, samanlaisena luontokappaleena kuin muutkin luonnossa esiintyvät oliot. Naturalismissa ihmisestä tehdään siis objekti ja häntä tarkastellaan luonnontieteen tutkimuksen kohteena (Kannisto, 1994, s. 16). Darwinin evoluutioteoria on naturalistisen ihmiskäsityksen keskeinen taustateoria. Lalin (2005, ss. 32–34) mukaan naturalistinen ihmiskäsitys korostaa evoluutioteorian, kokemusperäisen oppimisen ja tieteellisen analyysin merkitystä opetuksessa ja kasvatuksessa.

Tässä artikkelissa tuodaan esille naturalistisen ihmiskäsityksen moniulotteisuus ja tarkastellaan joitakin sen keskeisiä filosofisia ja teoreettisia lähtökohtia. Siinä käsitellään ensin naturalismia filosofisena käsitteenä ja suuntauksena. Tämän jälkeen pohditaan, kuinka naturalistinen ihmiskäsitys näkyy opetus- ja kasvatustyössä. Artikkeli on tehty Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen opintoihin sisältyvänä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyönä.

Naturalismi filosofisessa ajattelussa

Filosofiassa on antiikin Kreikan ajoista lähtien pohdittu ihmisen olemusta ja pyritty eri näkökulmia yhdistelemällä rakentamaan kokonaiskuvaa ihmisestä. Mikä ihminen on, mitä hän voisi olla, sekä miksi ja miten ihminen maailmassa on? (Niiniluoto, 2008, ss. 7–8). Naturalismissa todellisuutta ja ihmistä tarkastellaan luontoperäisinä.

Filosofisessa ajattelussa luonnon ja ihmisen välistä yhteyttä on korostanut jo esimerkiksi Jean-Jacques Rousseau 1700-luvulla. Hänen mukaansa ihminen viihtyi parhaiten luonnossa, jossa hän voi keskittyä selviytymiseen ja tarpeittensa tyydyttämiseen, ollen näin osa luontoa. 1800-luvun jälkipuoliskolla Darwinin evoluutioteorian julkaisun jälkeen alkoi nousta kritiikkiä sitä näkemystä kohtaan, että ihminen on poikkeuksellinen laji erillään luonnosta ja muista eläimistä. (Aaltola, 2020, s. 274.)

Evoluutioteoria avasi monia tieteellisiä tutkimuspolkuja, joiden lähtökohtana oli ihmisen ja eläimen vertailu. Empiirisen eli kokemusperäisen tutkimuksen perusteella pystyttiin osoittamaan, että piirteitä, joita oli aikaisemmin pidetty ainoastaan ihmiselle kuuluvina, on myös eläimillä. Kognitiivisia kykyjä, kuten työkalujen käyttö, kommunikointi, tunto-, oppimis- ja muistikapasiteetti sekä itsetietoisuus, löytyy myös muilta lajeilta. (Aaltola, 2020, s. 275.)

1900-luvun naturalistit omaksuvat pääsääntöisesti evolutiivisen näkökulman, mutta pitivät samaan aikaan ihmisen kognitiivisia kykyjä heikkoina, koska ne vaativat kypsymistä eivätkä vastaa täydellisesti ympäristön vaatimuksiin (Peuhu, 1997, s. 50). Evoluution myötä ihmisen aivot ja kognitiiviset kyvyt ovat muovautuneet tukemaan selviytymistä elinympäristössä. Luonnonvalinta on suosinut adaptiivista käyttäytymistä, jonka myötä kognitiiviset mekanismit ovat kehittyneet nykyisen kaltaisiksi (Talvinen, 2004, s. 103). Ei kuitenkaan voida olla varmoja, ovatko ihmisen kyvyt saavuttaneet optimaalisen tason. Naturalistit asennoituvat optimistisesti uusien teorioiden ja menetelmien kehittymiseen. (Peuhu, 1997, ss. 52–53.)

Naturalismi tavoittelee kokonaisvaltaista näkemystä todellisuudesta, ja niin menetelmällisesti kuin oppina se pyrkii murtamaan filosofian ja tieteen rajoja. Tietoteoreettisesti naturalismin tärkeä osa on liberaali empirismi. Aistihavainnot ja kokemukset ovat välttämättömiä tieteellisen tiedon tuottamisessa. (Peuhu, 1997, ss. 49–52.)

Evoluutioteorian lisäksi modernin naturalistisen ihmiskäsityksen kehittymiseen on vaikuttanut laaja kirjo erilaisia tieteenaloja ja filosofian teorioita, jotka ovat muokanneet sitä yhä moniulotteisemmaksi. Naturalismi on jakautunut moniin eri suuntauksiin, kuten fysikaalinen naturalismi, mekanistinen naturalismi ja biologinen naturalismi. Näitä suuntauksia on esitelty kattavammin taulukossa 1.

Taulukko 1. Naturalismin suuntauksia.

SUUNTAUS KESKEISET PIIRTEET
Biologinen naturalismi Rakentuu evoluutiobiologian, genetiikan ja aivotutkimuksen varaan. Ihmisen ominaisuudet ovat geenien ja kulttuuristen tekijöiden summa. (Kokkonen, 2020, s. 150)
Fysikaalinen naturalismi Kaikki todellinen on palautettavissa fyysisten kappaleiden ja niiden ominaisuuksien kanssakäymisiin ajassa ja avaruudessa (Niiniluoto, 2015, ss. 33–34).
Mekanistinen naturalismi ”Maailma on kone, jota hallitsevat kaiken tapahtumisen ennalta määräävät eli deterministiset luonnonlait” (ehdoton syy-seuraussuhde) (Niiniluoto, 2015, s. 33).
Naturalistinen metafysiikka Lähtökohtana on, että on olemassa vain luonto. Tutkii “sen eksistentiaalisen maailman luonnetta, jossa elämme” tai “olemassaolon yleisiä piirteitä”. (Pikkarinen, 2000, s. 114)
Naturalistinen pragmatismi Käytännön korostamista tai teorian ja käytännön erottelun kyseenalaistamista luonnontieteitä/luontoa painottaen (Kilpinen, 2008, ss. 8–9).
Ontologinen naturalismi Luonto on kaiken kattava. Kaikki olemassa oleva on tämän mukaan osa luontoa. (Hirvonen ym., 2018, s. 179.)

Naturalistinen ihmiskäsitys määräytyy sen mukaan, millaisten teorioiden valossa ihmistä ja ihmisen käyttäytymistä lähdetään tutkimaan.

Naturalistinen ihmiskäsitys

Ennen Darwinia vallitseva käsitys ihmisestä perustui Raamatun luomiskertomukseen, jossa ihminen nähdään Jumalan kuvana. Ihminen oli kaiken muun, niin eläimien kuin luonnon, yläpuolella. Sen sijaan Darwinin evoluutioteoriassa ihmistä pidetään eläimenä muiden joukossa ja ihmisen ja eläimen yhtäläisyydet korostuvat (Ahlman, 1982, s. 9). Ihmislajin kehitystä luonnehtii jatkuvuus, jonka mahdollistaa DNA:n informaatio. Naturalistinen ihmiskäsitys on saanut myös kannattajia, joiden käsissä se on muuttunut geneettistä determinismiä edustavaksi ideologiaksi. Tämän ajattelutavan mukaan ihmisen voidaan katsoa olevan geeniensä vanki. (Niiniluoto, 1999, ss. 2565–2566.)

Naturalistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on aineellinen olento, minkä vuoksi ihmistä voidaan tutkia erilaisin tieteellisin menetelmin samoin kuin muuta luontoa (Anttila, 2017). Ihminen objektivoidaan, ja häntä tarkastellaan luonnontieteen tutkimuskohteena, jonka olemus saadaan selvitettyä fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa apuna käyttäen (Kannisto, 1994, s. 16). Toisin sanoen ihminen rakentuu luonnonlakien pohjalle, ja tieteen kehittymisen myötä voidaan ihmisluontoa selittää aina vain tarkemmin (Mäkilä, 2013, s. 18). Naturalistisessa ihmiskäsityksessä inhimilliset ilmiöt selitetään biologian perustalta ja kulttuuri on biologisen olennon, eli ihmisen, tapa toimia (Laine & Kuhmonen, 1995, s. 25).

Rovon (1985, s. 8) mukaan Peltonen (1979) kuvaa, kuinka naturalistisessa ihmiskäsityksessä ihanteena on ihminen harmoniassa ja yhtä luonnon kanssa, luontoa arvostavana ja tiedostavana toimijana. Hänen tulee olla fyysisesti terve ja onnellinen. Terveyteen ja onnellisuuteen päästään vaistopohjaisia ja lajityypillisiä ominaisuuksia kehittämällä. Kehitys on vapaata, ja se voidaan nähdä luonnollisten taipumusten toteuttamisena. Ropo (1985, s. 8) tähdentää, että naturalistisessa ihmiskäsityksessä negatiivinen käyttäytyminen on peräisin ihmisen ulkopuolelta. Pahuus on seurausta ihmiseen vaikuttavista negatiivisista ärsykkeistä, jotka ovat peräisin ympäristöstä. Pahuuden periytymiseen ei uskota, ja negatiivisesta käyttäytymisestä päästään eroon vain utopistisessa ihanneympäristössä.

Naturalistinen ihmiskäsitys kasvatuksessa ja opetuksessa

On monia tapoja järjestää kasvatusta ja opetusta naturalistisen ihmiskäsityksen mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että naturalismi jakautuu moniin eri suuntauksiin eikä naturalistinen ihmiskäsityskään ole näin ollen yhtenäinen. Perinteisin malli lähestyy behavioristista ihmiskäsitystä, jossa opettajan tehtävä on pääasiallisesti toimia tiedon jakajana. Modernimpi naturalistinen ihmiskäsitys korostaa ennemmin oppilaan omia havaintoja.

Naturalismin eri suuntausten kasvatusnäkemyksissä kasvatukselliset päämäärät vaihtelevat. Mekanistisessa naturalismissa opetuksella pyritään ihmisen tehokkuuteen ja täydellisyyteen, kun taas biologisessa naturalismissa lapsi tulee sopeuttaa ympäristöön. Yleisesti naturalismin edustajat uskovat, että koulutuksen tulisi valmistaa ja varustaa oppilaita taisteluun olemassaolosta ja selviytymisestä. (Lal, 2005, s. 32.)

Lalin (2005, s. 222) mukaan naturalistinen ihmiskäsitys painottaa oppimista kokemuksen kautta. Naturalistien iskulause ”asiat ennen sanoja” kuvaa tätä ajattelutapaa. Tiedettä ei naturalistien mukaan tule opettaa perinteisellä luento-opetuksella, vaan oppilaiden oman työn kautta laboratoriossa tai jos mahdollista suoraan oppimalla luonnon ilmiöistä. Lal siteeraa Rousseaun ajatusta: lapselle ei tule antaa suusanallisia luentoja, vaan hänen tulisi oppia pelkästään kokemuksista.

Myös kasvatuspsykologi John Dewey korostaa sivistysteoriassaan, että kasvatuksen tulee olla yhteydessä toimintaan ja todellisiin kokemuksiin, jotta tieto muuttuu hyödylliseksi. Tiedon tulee kytkeytyä toimintaan. Teorian keskeisimpiin tunnuspiirteisiin kuuluu toiminnallisuus eli dynaamisuus. Deweyn mukaan luonto ei ole luonteeltaan pysyvä, vaan se koostuu tapahtumista, joilla on alku, kesto ja loppu. Deweyn kasvatusfilosofiassa arvokkaat kokemukset edistävät kasvua. Kasvu kertoo siitä, että toimija selviytyy paremmin ympäristössään. Se edellyttää toiminnan lisäksi toimintatapojen muutoksia eli muovautuvuutta eli plastisuutta. Kasvua ei tapahdu rutiineissa. Dewey tulkitsee ihmisen kyvyn reflektoida toimintaansa ainutlaatuiseksi muuhun luontoon nähden. (Pikkarinen, 2000, ss. 115–120.)

Opettajan rooli naturalistisen ihmiskäsityksen mukaan on olla uusimpia tutkimustuloksia tarjoava tieteentekijä. Opettaja pyrkii herättämään oppilaissa kriittisyyttä sellaista tutkimustietoa kohtaan, jota ei ole voitu osoittaa oikeaksi luonnontieteellisillä tutkimusmenetelmillä. (Räsänen ym., 1999, ss. 28–29.) Naturalistista ihmiskäsitystä seuraavien opettajien tulee korostaa evoluutioteorian, kokemusperäisen oppimisen ja tieteellisen analyysin merkitystä. Oppiaineista ovat erityisen tärkeitä fysikaaliset tieteet, yhteiskuntatieteet ja historia. Näitä tulisi opettaa jokaisella koulutusasteella. Kielet ja matematiikka ovat tieteen oppimisen työkaluja, joten myös niitä tulisi opettaa. (Lal, 2005, s. 34.)

Ulkoa opettelu ja teoreettinen kirjoista opiskelu opettajan johdolla eivät ole naturalistisen ihmiskäsityksen mukaista toimintaa (Lal, 2005, s. 35). Opettajan tehtävä naturalistisessa ihmiskäsityksessä on tarjota oppilaille materiaalit ja mahdollisuudet, ihanteellinen ympäristö sekä olosuhteet, joissa lapsen luonnollinen kehitys tapahtuu (Lal, 2005, s. 37). Käytännössä näitä ajatuksia toteuttavat esimerkiksi luonto- ja metsäesiopetusryhmät. Metsäesiopetuksessa pyritään vahvistamaan lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua ja kehitystä monipuolisten oppimisympäristöjen kautta. Metsäesiopetuksessa korostetaan lapsen kokemusta tekemisen, tutkimisen, liikkumisen ja leikkimisen kautta. (Lumoudu lapsesta, 2021.)

Oppiminen oman työn kautta laboratoriossa on ammatillisessa koulutuksessa tyypillistä esimerkiksi kemian ja fysiikan opinnoissa. Naturalisen ihmiskäsityksen pohjalta ihanteellinen oppimisympäristö on luonto. Laboratorio on puolestaan kemian ja fysiikan kokeita varten rakennettu oppimisympäristö. Laboratorioalan perustutkinnossa laboratoriotyöskentely on tärkein opetusmenetelmä. Närkki (2017, s. 37) on havainnut tutkimuksessaan laboratoriotöiden motivoivan opiskelijoita. Hän selittää tätä toteamalla, että erilaisuutensa takia laboratorio toimii motivoivana oppimisympäristönä. Opettajien roolin hän näkee laboratorioharjoituksissa painottuvan opiskelijoiden ohjaamiseen ja tutkimusmenetelmien opettamiseen.

Hyvän esimerkin oppimisesta naturalistisen ihmiskäsityksen viitekehyksessä tarjoaa myös Montessori-pedagogiikan oppimiskäsitys (Lal, 2005, s. 228). Montessorikoulujen kansainvälinen tunnuslause ”auta minua tekemään itse” kuvaa hyvin naturalistisen ihmiskäsityksen mukaista kasvatustyötä. Pedagogiikan ytimessä ovat lapsen kunnioittaminen yksilönä, vapaus ja vastuu sekä itseohjautuva työskentely. Montessoripedagogiikan sanotaankin olevan kenties maailman laajimmalle levinnyt pedagoginen suuntaus. (Wilande, 2018, ss. 10–15.)

Maria Montessori (1941, s. 79) esitti aikanaan utopistisena pidetyn ajatuksen, jonka mukaan opettaja ei olisikaan luokassa arvovaltainen toimija eikä todellisuudessa edes opettaisi, vaan kaiken toiminnan keskipisteenä olisi lapsi, joka oppii itsenäisesti vapaan toiminnan kautta. Lapsi oppiikin konkreettisilla keinoilla ja tekemisen kautta (Wilande, 2018, s. 27). Vaikka montessoripedagogiikka liitetään yleensä pikkulapsiin tai koulun alaluokkiin, on sitä kuitenkin onnistuneesti käytetty myös työelämässä ja muistisairaiden hoidossa (Wilande, 2018, s. 10).

Montessoripedagogiikasta voi olla apua myös aikuisopiskelijoille, varsinkin jos opiskelu koetaan haasteelliseksi. Sellaisenaan lapsille suunnattua pedagogiikkaa ei voida toteuttaa aikuisilla, mutta aikuisten tarpeista lähtien rakennetulla mallilla, tieto- ja viestintätekniikan keinoilla täydennettynä, voi olla aikuisopiskelijalle paljon annettavaa. Aikuisopetuksen on hyvä olla konkreettista ja käytännöllistä pelkän teoreettisuuden sijaan. Opiskelun tulee luoda opiskelijalle positiivisia oppimiskokemuksia ja vahvistaa tämän itsetuntoa. (Wilande, 2018, ss. 104–105.)

Nykyopetusta tarkastelemalla käy ilmi, että naturalistinen ihmiskäsitys ei ole kasvatuksessa mitenkään vanhentunut käsite. Ympäristöasiat, kuten kestävä kehitys, ovat yhä enemmän esillä niin mediassa kuin opetuksessa. Ympäristöasioiden opettaminen naturalistisen ihmiskäsityksen antamien suuntaviivojen mukaisesti on luontevaa ja saa opiskelijat kokemaan itsensä osaksi luontoa ja ympäristöä.

Pohdintaa

Perinteinen naturalistinen ihmiskäsitys on kovin suppea ja kankea pedagogiikan perustana, mutta moderni näkemys hyväksyy laajemman tieteellisen pohjan, joka esimerkiksi kasvatuksessa näkyy muutoksena opettajajohtoisesta oppimisesta oppilaan aktiivisen roolin korostamiseen. Tässä mallissa opettaja luo ympäristön, jossa opiskelija oppii. Perinteiselle näkemykselle löytyy kannattajia yhä edelleen, ja toisaalta moderni näkemys oli nähtävissä jo yli 100 vuotta sitten muun muassa Maria Montessorin ajatuksissa. Olemme koonneet alla olevan vertailevan taulukon havainnollistamaan perinteisen ja modernin naturalistisen ihmiskäsityksen eroja pedagogiikan kannalta.

Taulukko 2. Perinteisen ja modernin naturalistisen ihmiskäsityksen vertailu.

Naturalistinen ihmiskäsitys
Perinteinen näkemysModerni näkemys
Behavioristinen oppimiskäsitys Kokemuksellinen/Kognitiivinen oppimiskäsitys
Säännönmukaisuus, kurinalaisuus Vapaus, itsenäisyys
Evoluutio kaiken pohjana Tiede kaiken pohjana
Oppilaan passiivinen rooli Oppilas aktiivisessa roolissa
Opettaja siirtää tiedon oppilaalle opettamalla Opettaja tarjoaa välineet ja ohjauksen ja oppilas tekee itse havainnot ja oppii
Puhtaasti luonnontieteisiin perustuva Luonnontieteiden lisäksi merkitystä myös psykologialla, kulttuurilla ja taiteilla

Filosofian perinteen piirissä ihmistä osana eläinkuntaa ja ihmisen ja luonnon suhdetta on tarkasteltu monin eri tavoin, usein vastakkainasettelujen kautta. Yhdessä ääripäässä luonto on nähty irrallisena näyttämönä, jota ihmiset ja eläimet asuttavat. Ihminen on myös haluttu erottaa luonnosta etuoikeutettuna tai “parempana” kuin muut luonnonoliot. Jotkut eivät ole pystyneet hyväksymään ihmisen asettamista samalle viivalle luonnon kanssa. Naturalistisen ihmiskäsityksen ja naturalismin monet arvostelijat ovat puolestaan kapeasti lokeroineet lähinnä evoluutioteorian seurausvaikutukseksi. Näihin raameihin se ei kuitenkaan mahdu, kuten tässä artikkelissa olemme pyrkineet osoittamaan.

Nykymaailmassa ympäristön tila on lähes kaikkien yhteinen huolenaihe. Ihmisen toiminta, ylikansoitus ja siitä johtuva liiallinen luonnonvarojen hyödyntäminen on muuttanut haitallisesti ympäristöä. Ympäristön muutos vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulisi ymmärtää, että ihminen vaikuttaa tekemisillään ympäristöönsä, mutta ei pidä unohtaa sitäkään, että myös luonto ja ympäristö ohjaavat ihmistä. Tämä näkemys on vahvasti läsnä naturalistisessa ihmiskäsityksessä. Sir David Attenboroughia (2020, s. 232) lainaten

“Olemme päässeet näin pitkälle, koska olemme älykkäin maapallolla milloinkaan asunut eläin. Mutta jos haluamme elää täällä vastakkaisuudessakin, pelkkä älykkyys ei riitä. Me tarvitsemme viisautta.”

Abstract in English

This article introduces the basics of the naturalistic conception of man and its reflections on teaching and educational work. The philosophy of naturalism sees man as an integral part of nature and believes that everything can be understood through natural sciences. The ideal human being is in harmony with nature and respects it. The theory of evolution has a central role in the philosophy of naturalism.
The naturalistic conception of man is highly versatile and has several subcategories, such as biological and physical naturalism. When it comes to education, the naturalistic conception of man has a traditional and a modern version. The traditional version utilizes the behaviorist model of learning, whereas the modern version emphasizes the freedom of the child and the learning by doing.

Kirjoittajat

Alla Lemechkova-Toivonen toimii lehtorina HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Meija Kivisaari, mikrobiologi (FM), opiskelee opettajaksi HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Liisa Anttila, ympäristöteknologian insinööri (AMK), opiskelee opettajaksi HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lähteet

Aaltola, E. (2020). Ihminen eläimenä ja osana luontoa. Teoksessa V. Hänninen & E. Aaltola (toim.), Ihminen kaleidoskoopissa (ss. 263–283). Gaudeamus.

Ahlman, E. (1982). Ihmisen probleemi: johdatus filosofisen antropologian kysymyksiin. (2. p.). Gummerus.

Anttila, E. (2017). Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 58. Taideyliopiston teatterikorkeakoulu. https://disco.teak.fi/anttila/1-1-ihmiskasitys-ja-ihmiskuva/

Attenborough, Sir D. (2020). Yksi elämä, yksi planeetta. WSOY.

Hirsjärvi, S. (1985). Johdatus kasvatusfilosofiaan. Kirjayhtymä.

Hirvonen, I., Mäkikangas, M. & Nyyssönen, S. (2018). Argumentti 4. Sanoma Pro.

Kannisto, H. (1994). Ihminen ja normatiivinen järjestys: ehdotus filosofisten ihmiskäsitysten typologiaksi. Teoksessa T. Laine (toim.), Ihmisen mallit (ss. 10–29). Jyväskylän yliopisto.

Kilpinen, E., Kivinen, O. & Pihlström, S. (2008). Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä. Gaudeamus.

Kokkonen, T. (2020). Biologinen ihminen. Teoksessa V. Hänninen & E. Aaltola (toim.), Ihminen kaleidoskoopissa (ss. 150–170). Gaudeamus.

Laine, T. & Kuhmonen, P. (1995). Filosofinen antropologia. Atena.

Lal, B. M. (2005). Educational Philosophy. Pragun Publications.

Lumoudu lapsesta (14.1.2021). Metsäeskarin esittely. YouTube. https://www.youtube.com/watch?v=xDg27fFAXlE&feature=youtu.be

Montessori, M. (1941). Lapsen salaisuus (J. A. Hollo, käänt.; 2. p.). WSOY. (Alkuperäinen teos julkaistu 1936.)

Mäkilä, A. (2013). Perimä, ympäristö ja sattuma. Pohdintoja ihmisen henkisten ominaisuuksien muodostumisesta Tieteessä tapahtuu-lehden kirjoituksissa vuosina 1998–1999 ja 2004–2005 [pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto]. https://www.utupub.fi/handle/10024/94347

Niiniluoto, I. (1999). Tunne itsesi! Duodecim 115(23), 2563–2467.

Niiniluoto, I. (2008). Tiede, arvot ja yleissivistys. Futura, 1/2008.

Niiniluoto, I. (2015). Hyvän elämän filosofia. Jelgava Printing House.

Närkki, S. (2017). Opiskelijoiden motivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät selkärangattomien peruslajintuntemuksen kurssilla [pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201711164276

Oittinen, E. (2011). Tulevaisuuden etiikka Spinozan ja Linkolan välillä. Tieteessä tapahtuu, 2/2011 (ss. 11–16). https://journal.fi/tt/article/view/4004

Peuhu, A. (1997). Naturalismin manifesti. Niin & Näin, Filosofinen aikakausilehti, 3/97 (ss. 49–55). https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/19973.pdf

Pikkarinen, E. (2000). Kokemus ja kasvu: John Deweyn kasvatusfilosofia sivistysteoriana. Teoksessa P. Siljander (toim.) Kasvatus ja sivistys (ss. 109–127). Gaudeamus.

Ropo, E. (1985). Erilaisista ihmiskäsityksistä. Teoksessa Ihmiskuva ja kasvatuksen haasteet (ss. 3–17). Tieteenfilosofinen tutkimusseura ry.

Räsänen, P., Arikoski, J., Mäntynen, P. & Perttula, J. (1999). Opettajuuden psykologia. (2. p.). Julkishallinnon koulutuskeskus Oy.

Talvinen K. (2004). Johtaako naturalismi skeptismiin? Niin & Näin. Filosofinen aikakausilehti, 1/2004 (ss. 103–107). https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn041.pdf

Wilander, S. (2018). Montessoripedagogiikka. Oppimisen iloa. Suomen Montessoriliitto.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Holistisen ihmiskäsityksen näkökulmia kasvatukseen ja opetukseen Humanistisen ihmiskäsityksen näkökulmia opetukseen Marxilainen ihmiskäsitys: ihminen on yhteiskunnallinen olento Ihminen katsoo auringonlaskua kädet sivuille levitettynäUskonnollinen ihmiskäsitys
PREVIOUS POST KiVAKO-työpajoissa kootut kielten opetuksen parhaat käytänteet
NEXT POST Marketing Related Competences – Investigative Research in Four European Countries

Primary Sidebar

PYSYVÄ OSOITE / URN

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112557073

LISENSSI / LICENCE

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Avainsanat / Keywords

Ihmiskäsitysartikkelit kasvatus kokemusoppiminen montessoripedagogiikka naturalistinen ihmiskäsitys opetus pedagogiikka

VIITTAUSOHJE / CITE THIS ITEM

Lemechkova-Toivonen, A., Kivisaari, M. & Anttila, L. (2021). Naturalistisen ihmiskäsityksen näkökulmia kasvatukseen ja opetukseen. HAMK Unlimited Journal 27.10.2021. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112557073

Footer

HAMK UNLIMITED

HAMK Unlimited on Hämeen ammattikorkeakoulun open access
-julkaisuportaali. Julkaisuista vastaa HAMKin toimituskunta.
julkaisut@hamk.fi

TIETOA SIVUSTOSTA

Alasottoilmoitus
Käyttöehdot
Saavutettavuusseloste

Häme University of Applied Sciences

Copyright © 2025 · Genesis Sample on Genesis Framework · WordPress · Log in

Sivustollamme hyödynnetään evästeitä, jotta voimme seurata sivuston käyttöä ja kehittää palveluamme. HyväksyKieltäydyLISÄTIETOJA