Osaamisprofiileista tekoälyavusteisiin opiskeluehdotuksiin


Ammattialat odottavat ammattikorkeakoulusta valmistuvilta opiskelijoilta erilaisia osaamisia. Osaamisalueita voidaan jaotella oppiaineittain tai suuntautumisittain ammattialan sektoreiden mukaan. Opetussuunnitelmissa näkyy ajattelumalli eheästä tutkintoon johtavasta opintokokonaisuudesta, jossa opintojen rakenteesta, sisällöistä, ammattialapainotuksista sekä opiskelijan saamista arvosanoista on pystynyt muodostamaan kuvan valmistuneen opiskelijan ammatillisen osaamisen tasosta. Hyvin arvosanoin suoritettujen tutkintojen on ajateltu vaikuttavan suoraan opiskelijan työllistymiseen.

Reaalimaailman havainnot kuitenkin osoittavat, ettei työllistyminen kuitenkaan ole näin suoraviivaisen päättelyketjun loppuhuipennus, vaan usein hyvilläkään papereilla valmistunut opiskelija ei välttämättä työllisty. Eikö ammattikorkeakoulun tuottama kokonaisosaaminen olekaan riittävä työllistymisen tae? Onko tuottamamme osaaminen liian heikkotasoista tai vääränlaista? Selittääkö työllistymistä yhteiskuntaluokka, sinnikkyys ja yleinen aktiivisuus enemmän kuin koulutusalan tuottama ammatillinen osaaminen?

Opiskelijan kokonaisosaaminen on monen tekijän summa. Erilaisia osaamisia kertyy jo lapsuudesta asti. Osa osaamisista saattaa myös kadota tai muuttua arvottomiksi. Lisäksi aloittavan opiskelijan erilaista geneeristä tai ammattialan ulkopuolista erikoisosaamista ei ehkä tiedetä, tunnisteta tai sillä ajatellaan olevan vaikutuksia lähinnä vain hyväksilukujen määrään. Opiskelija ei välttämättä pysty hyödyntämään sellaisia osaamisia, joita hänellä jo on, mutta joita ei löydy ammattialan opetussuunnitelman osaamiskuvauksista.

Puutarhatalouden pilotti osana Toteemi-hanketta

Puutarhatalouden koulutusohjelmassa kartoitettiin opiskelijoiden osaamisia suhteessa opetussuunnitelman osaamiskuvauksiin. Kartoitus tehtiin osana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimaa, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Toteemi-hanketta ja sillä pyrittiin selvittämään työelämässä syntyvää tai syntynyttä osaamista ja nivomaan osaamiset osaksi opiskelijan opintopolkua (OKM 2018, Toteemi-hanke 2018), Kartoitukseen valittiin seitsemän opiskelijaa, jotka kävivät opiskelun ohessa töissä ja jotka halusivat osallistua kartoitukseen. Pilottihankkeen prosessikaavio on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1. Osaamisprofiilin luominen ja opiskeluehdotus.

Opiskelijoita pyydettiin ottamaan kantaa omaan osaamiseensa suhteessa puutarhatalouden syventävien opintojen ja opinnäytetyön osaamiskuvauksiin, joita oli moduulitasolla yhteensä 44. Osaamiskartoituksen vastausvaihtoehdoissa oli viisi Likert-asteikon luokkaa; ääripäät olivat ”1=Heikosti” ja ” 5=Erittäin hyvin”. Osaamiskartoitus toteutettiin webropol-kyselynä haastattelun yhteydessä. Osaamiskuvausten kysymysjärjestys satunnaistettiin.

Vastaukset muodostivat perusaineiston, jolla voitiin muodostaa opiskelijakohtaiset osaamisprofiilit. Osaamisprofiilit voitiin ryhmitellä joko yksittäisten osaamisten tai moduuliosaamisten suhteen (kuvio 2).

Kuvio 2. Kahden opiskelijan osaamisprofiilin visualisointi puutarhatalouden syventävien opintojen sisältämien 44 moduuliosaamisen näkökulmasta. Kuvion sektorit ilmentävät osaamisia ja etäisyys ytimestä osaamistasoja Likert-asteikolla 1–5.

Opiskelijoiden itse arvioimissaan osaamisissa oli eroja. Eroja löytyi sekä keskiarvoissa että hajonnoissa. On huomattava, että vastaukset olivat itsearvioinnin tulos, eivätkä ne välttämättä kuvanneet todennettua osaamista, vaan niihin sisältyi muun muassa vastaajien persoonallisuuteen ja kokemuksellisuuteen liittyviä tekijöitä. Osaamisista pystyi kuitenkin päättelemään joitain seikkoja. Osa opiskelijoista oli jo selvästi suuntautunut jollekin puutarha-alan sektorille, mikä näkyi osaamisten suuresta hajonnasta joidenkin moduulien osalta. Vastausten opiskelijakohtaisista keskiarvoista näkyi myös, että toiset opiskelijat kokivat osaavansa enemmän kuin toiset.

Yksilöllinen opintopolku vastaa työelämän tarpeisiin

Osaamisprofiilin luomisessa suurin osa osaamisista rajoittui puutarha-alan ammatillisen osaamisen kartoittamiseen, koska osaamiskuvaukset otettiin syventävien opintojen moduuleista. Profiiliin saataisiinkin laajempi perspektiivi, jos kysyttäisiinkin avoimemmin, että ”Mitä kaikkea osaat ja mitä haluaisit oppia?”. Tämän jälkeen voitaisiin kysyä työnantajilta, että ”Mitä uuden tai nykyisen työntekijän pitäisi osata, jotta palkkaisit hänet?”. Jos näihin näkökulmiin yhdistettäisiin vielä megatrendit ja tulevaisuuden osaamistarpeet, niin voitaisiin muodostaa opiskelijan osaamisprofiilia täydentävä tai syventävä opiskeluehdotus. Opiskeluehdotuksen pohjalta koottava opetustarjonta olisi joustava ja dynaaminen. Tarvittavat osaamiset hankittaisiin poikkialaisesti ja jokaiselle opiskelijalle voitaisiin räätälöidä yksilöllinen opintopolku. Opintopolku voisi sisältää osaamisia toiselta asteelta, ammattikorkeakouluista, tiedekorkeakouluista ja työelämästä.

Tekoäly avuksi opiskeluehdotuksiin?

Opetustarjonnan, opintopolkujen ja opiskeluehdotusten yhteensovittamiseen voitaisiin käyttää tekoälyä, mikä sopisi tuohon tarpeeseen mainiosti. Tekoälyn voisi opettaa myös nivomaan yhteen opiskelijoiden osaamisprofiilit, osaamistavoitteet, opetustarjonnan ja työelämän osaamiskysynnän. Prosessin konkreettisena tuloksena olisi henkilökohtainen opiskeluehdotus, joka luultavasti osuisi oikeampaan kuin parhaankaan opinto-ohjaajan suositukset. Suppeimmillaan tekoäly voisi auttaa työelämää paikkakunnan ja maakunnan tasolla, laajemmin valtakunnan tasolla ja kaikkein laajimmillaan kansainvälisessä viitekehyksessä.

Hyvän tekoälyavusteisen opiskeluehdotuksen tekemiseen tarvittaisiin usean perusedellytyksen täyttymistä. Tämänhetkisten tutkintorakenteiden, opetustarjontojen sekä osaamiskysynnän ja -tarjonnan osalta datan tulisi olla saatavilla ja helposti hyödynnettävässä digitaalisessa muodossa. Millaista osaamista työmarkkinoille tällä hetkellä tarjotaan? Millaista osaamista työelämä tarvitsee nyt ja lähitulevaisuudessa? Milloin ja mistä eri osaamiset olisi saatavilla? Paljonko osaamisten hankkimisiin menisi aikaa? Paljonko osaamisten hankkimiset maksaisivat?

Parhaimmillaan tekoälyavusteiset opiskeluehdotukset voisivat auttaa opiskelijaa työllistymään, yritystä saamaan osaavaa työvoimaa ja oppilaitokset tarjoamaan juuri sellaista osaamista, mitä työelämässä tarvittaisiin. Tekoälysovellusten kehittäminen vaatii kuitenkin informaatiotekniikan syvällistä osaamista, mistä on työelämässä ylikysyntää. Muutosvoimat näyttäisivätkin tulevan yrityselämän, erityisesti startup-yritysten suunnasta. Jo nyt osaamisten ja tekoälyn kytkevällä semanttisella neuroverkolla ja julkista dataa hyödyntämällä kartoitetaan osaamiskysyntää ja luodaan osaamiskarttoja jopa globaalilla tasolla. Esimerkiksi Headai:n (2018a) tekoälypohjainen ratkaisu nimeltään Microcompetencies (Headai 2018b) on vuosi sitten palkittu Sitran ”Ratkaisu 100” -haastekilpailussa (SITRA 2018). Samoin semanttiseen neuroverkkoon ja avoimen tutkimusdatan käyttöön perustuva IrisAI on tulossa auttamaan tutkijoita kirjallisuuden esiseulonnassa (IrisAI 2018).

Uskon, että lähivuosien aikana tekoäly tulee auttamaan opiskelijoita hankkimaan työelämän tarvitsemaa osaamista ja työllistymään nykyistä paremmin. Voisiko HAMK olla vielä nykyistä vahvemmin, aktiivisena toimijana, tässä kehityksessä mukana? Meillä on laadukkaat ammatillisen osaamisen ja älykkäiden palveluiden yksiköt, mutta onko meillä osaamista ja resursseja tekoälyn kehitystyöhön niiden rajapintaan?

Artikkelin pääkuva: Teo Kanniainen.

Lähteet

Headai (2018a). Headai Ltd. Haettu 16.11.2018 osoitteesta http://www.headai.com

Headai (2018b). Microcompetencies. Haettu 16.11.2018 osoitteesta https://www.microcompetencies.com

IrisAI (2018). Iris.ai AS. Haettu 16.11.2018 osoitteesta https://iris.ai

OKM (2018). Korkeakoulutuksen kehittämishankkeet 2017–2019. Haettu 15.11.2018 osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/7625894/Korkeakoulutuksen+kehitt%C3%A4mishankkeet+2017-2019

SITRA (2018). Ratkaisu 100. Haettu 16.11. 2018 osoitteesta https://www.sitra.fi/en/topics/ratkaisu100

Toteemi-hanke (2018). TOTEEMI – Työstä oppimassa, työhön. Haettu 15.11.2018 osoitteesta http://www.amktoteemi.fi

Kirjoittaja

Teo Kanniainen tutkii ja opettaa biotalouden tutkimusyksikössä. Hänen työnsä painottuu puutarhatalouden sektorille, mutta hän on mukana myös useissa tutkimusyksiköiden välisissä projekteissa.

Viittausohje:
Kanniainen, T. (2018). Osaamisprofiileista tekoälyavusteisiin opiskeluehdotuksiin. HAMK Unlimited Professional 21.12.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisprofiileista-tekoalyavusteisiin-opiskeluehdotuksiin

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

HAMK Bio »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatti hortonomi osaaminen puutarhatalous tekoäly Toteemi​

Bookmark and Share




Previous Post
Empowering Pedagogical Practice of ePortfolio in Higher Education
Next Post
Understanding EEP as a Professional Learning Network




You might also like






More Story
Empowering Pedagogical Practice of ePortfolio in Higher Education
In higher education, new innovative practices are needed to sustain the quality of learning. Higher education students...