Käsitykset uraohjauksesta vaihtelevat – mikä merkitys työntekijän taustalla on monialaisessa palvelussa?

Monialaisuus on nähty ratkaisuna palvelurakenteen pirstaleisuuden ongelmiin työllisyydenhoidossa, erityisesti nuorille suunnatussa Ohjaamo-palvelussa. Ohjaamoissa tulee olla osaamista tukea nuoren toimijuutta, urasuunnittelutaitojen kehittymistä ja osaamisen tunnistamisen vahvistamista. Uraohjauksen toteuttaminen monialaisessa palvelussa herättää kuitenkin monenlaisia kysymyksiä. Aiemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että Ohjaamojen työntekijöiden käsitykset uraohjauksesta vaihtelevat (Helander, Lilja & Pukkila, 2019). Myös käsitykset käytännön monialaisen uraohjauksen toteuttamisesta vaihtelevat (Pukkila, Lilja & Helander, 2020). Käsitysten vaihtelu herätti kysymään, miten Ohjaamojen työntekijöiden käsitykset uraohjauksesta jäsentyvät tehtävänimikkeen mukaan. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti kahteen Ohjaamoissa vahvimmin edustettuina olevaan ammattikuntaan, nuorisotyöntekijöihin sekä TE-asiantuntijoihin (Määttä, 2019).

Uraohjaus – käsitysten ja toimijoiden moninaisuudesta ja jännitteistä

Uraohjaus voidaan käsittää kokonaisvaltaisena elämänsuunnittelun tilana sekä itsetuntemuksen ja toimijuuden kehittymisen mahdollisuutena (McLeod, 2013). Uraohjaus nähdään kuitenkin yhtäältä erityisosaamisena, toisaalta taas kaikille kuuluvana ydinosaamisena (IAEVG, 2018). Uraohjauksen ymmärtämistä vaikeuttaa entisestään, kun määritelmään otetaan mukaan monialaisuus. Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan perinteisesti eri hallinnon- ja tieteenalojen yhteen kokoavaa ja niiden rajat ylittävää yhteistä työtä (Pukkila & Helander, 2016). Valtakunnallisten Ohjaamon perusteiden mukaan (2018) Ohjaamoissa tulee olla uraohjauksellista osaamista, mutta tarkempia määrittelyjä uraohjauksen organisoimisesta ei ole tehty. Käytännössä asiakkaan uraohjaukseen osallistuvat Ohjaamoissa kaikki työntekijät, riippumatta taustaorganisaatiosta. Tällöin voidaan puhua monialaisesta uraohjauksesta. Monialainen uraohjaus on verrattain uusi ilmiö, jolle ei löydy aiempaa määritelmää kirjallisuudesta – joskin ehdotuksia on tehty (ks. Pukkila, Lilja & Helander, 2020).

Monialaisen yhteistyön etuna pidetään palvelun asiakaslähtöisyyttä, joka kokoaa ammattilaiset eri koulutus- ja tieteenaloilta toimimaan yhteistyössä asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Kuitenkin monialaisen yhteistyön haasteena voidaan samanaikaisesti nähdä olevan juuri työntekijöiden erilainen ammatti-, koulutus- ja tieteenalaperusta, mikä luo mielenkiintoisen ristiriidan myös Ohjaamo-toiminnalle. Ammattiryhmien erilaiset viestintätavat, säädökset ja normit yhdessä asiantuntijaroolien epäselvyyden ja epätarkkojen vastuurajojen kanssa voivat tutkimusten mukaan estää monialaisen yhteistyön toteutumista (Holmesland ym., 2010; Mellin ym., 2011; Kiilakoski, 2014, ss. 72–77). Toimivassa monialaisessa yhteistyössä on puolestaan kyse muun muassa asiantuntijuuksien välisten rajojen ylittämisestä (D’amour & Oandasan, 2005), mikä vaatii neuvottelemista yhteisestä käsitteistöstä ja tavoitteesta. Monialaisen työyhteisön pitäisi siis kyetä muodostamaan yhteinen käsitteistö ja tavoite – menettämättä kuitenkaan eri ammatti- ja koulutusalojen mukanaan tuomaa laajaa asiantuntemusta ja sen lisäarvoa.

Työntekijän ammattiala ja taustaorganisaatio asettavat monialaiselle yhteistyölle tiettyjä reunaehtoja. Esimerkiksi nuorisolain tavoitteissa mainitaan osallisuuden, vaikuttamismahdollisuuksien, kasvun, itsenäistymisen ja yhteisöllisyyden tuki, jotka Hilpisen (2018) mukaan muodostavat myös nuorisotyön roolin Ohjaamoissa. Kuitenkaan Ohjaamoissa ei ole systemaattisesti purettu auki eri toimijoiden rooleja, ammatin mukanaan tuomia taustaoletuksia eikä tulokulmia ohjaukseen.

Tutkimustehtävä ja -kysymykset

Tässä artikkelissa kysymme, näkyykö uraohjauksen vaihtelevissa käsityksissä Ohjaamo-työntekijän tehtävänimike. Millaisia eroja ja yhdenmukaisuuksia eri ammattien edustajien lähestymistavoissa uraohjaukseen on löydettävissä? Keskitymme kahteen tehtävänimikkeeseen, nuorisotyöntekijöihin ja TE-asiantuntijoihin.

Tutkimuskysymykset:

1. Mitkä ovat nuorisotyöntekijöiden ja TE-asiantuntijoiden yleisimpiä käsityksiä uraohjauksesta?
2. Millaisia eroja ja yhdenmukaisuuksia käsityksissä on työntekijöiden tehtävänimikkeiden välillä?
3. Miten vahva yhteys työntekijöiden käsityksillä on heidän tehtävänimikkeensä kanssa?

Tutkimusaineisto ja analyysi

URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektissa Ohjaamojen työntekijöiltä (N=53) kysyttiin, mitä uraohjaus heidän mielestään tarkoittaa. Työntekijöiden käsitykset kuvastivat pääasiassa uraohjauksen tavoitteeseen, aikaulottuvuuteen, asiakkaan rooliin sekä ohjauksen kieleen liittyviä seikkoja. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla saatiin esiin kolmetoista erilaista käsitystä uraohjauksesta, joiden yhteyttä työntekijän ammattitaustaan tässä artikkelissa verrataan (ks. tarkemmin analyysi ja tulokset: Helander, Lilja & Pukkila, 2019).

Analyysin seuraavassa vaiheessa Ohjaamo-työntekijöiden ammattitaustat luokiteltiin taustaorganisaation tai tehtävänimikkeen mukaan. Taustatiedot kerättiin avoimella kysymyksellä, minkä takia osa ilmoitti vain taustaorganisaation, osa tehtävänimikkeen. Vain taustaorganisaation ilmoittaneet jätettiin analyysistä pois. Joitakin samankaltaisia tehtävänimikkeitä yhdisteltiin, esimerkiksi etsivä nuorisotyöntekijä ja nuoriso-ohjaaja muodostivat nuorisotyöntekijän luokan. Toiset luokat olivat niin pieniä, että ne jätettiin analyysistä pois pienen koon takia (N<5). Lopulliseen analyysiin otettiin mukaan kaksi suurinta ja edellä mainitut kriteerit täyttävää luokkaa: TE-asiantuntijat (N=14) ja nuorisotyöntekijät (N=9). TE-asiantuntijoiden luokan muodostivat ne henkilöt, jotka olivat ilmoittaneet tehtävänimikkeekseen TE-asiantuntijan. On kuitenkin huomattava, että TE-asiantuntijan nimikkeellä voi toimia työntekijöitä vaihtelevista koulutus- ja ammattitaustoista. Nuorisotyöntekijöillä koulutustaso voi vaihdella toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakoulutukseen.

Analyysi suoritettiin laadullisen aineiston analyysiohjelma Atlas.ti:n avulla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen pyrittiin vastaamaan tarkastelemalla aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla muodostetuttuja kolmeatoista luokkaa ja vertaamalla, mitä luokkia esiintyi eniten kunkin tehtävänimikkeen vastauksissa. Näin saatiin selville käsitysten esiintyvyys kunkin tehtävänimikkeen työntekijöillä.

Tämän jälkeen käsitysten esiintyvyyttä verrattiin tehtävänimikkeittäin. Analyysin toisessa vaiheessa käsityksille laskettiin suhteelliset frekvenssit, jotta tehtävänimikkeistä saatiin vertailukelpoiset.

Lopuksi Atlas.ti-ohjelmaan koodattujen luokkien eli kolmentoista käsityksen sekä analyysiin valittujen tehtävänimikkeiden yhteyttä tarkasteltiin co-efficient -työkalun avulla. Co-efficient -toiminto on laadullisen aineiston analyysiohjelman väline, jonka avulla sisällönanalyysissä koodattujen luokkien yhteyttä voidaan tarkastella määrällisen aineiston korrelaation tapaan (Atlas.ti, 2019). Kuten korrelaatiossa, mitä lähempänä lukua yksi co-efficient -kerroin on, sitä vahvempi on yhteys kahden koodin välillä. Kyse ei kuitenkaan ole tilastollisesta merkitsevyydestä. Co-efficient -kertoimen laskeminen perustuu sisällön erittelyn (engl. quantitative content analysis) analyysimenetelmään, ja se sopii hyvin täydentämään tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtyä laadullista sisällön analyysiä (engl. qualitative content analysis). Co-efficient -kerrointa käytetään yleensä suurempien aineistojen analyysissä (N>30). Tämän tutkimuksen aineisto on pieni, joten tulokset ovat vain suuntaa antavia. Co-efficient -kerroin on kuitenkin oiva työkalu avoimien vastausten analysointiin ja täydentää muita Atlas.ti:n analyysityökaluja, jotka ovat laadullisesti painottuneempia (ATLAS.ti, 2014, s. 291).

Tulokset tutkimuskysymyksittäin

Aineiston analyysi osoitti, että Ohjaamon työntekijän ammatillinen tausta ei näy merkittävästi vaihtelevissa käsityksissä uraohjauksesta. Nuorisotyöntekijöiden ja TE-asiantuntijoiden käsityksissä uraohjauksesta oli enemmän yhdenmukaisuuksia kuin eroja. Työntekijän käsitysten yhteys tehtävänimikkeen jäi löyhäksi tämän aineiston perusteella, joskin viitteitä muutamasta yhteydestä ilmeni. Seuraavaksi esittelemme tarkemmat tulokset tutkimuskysymyksittäin.

Mitkä ovat nuorisotyöntekijöiden ja TE-asiantuntijoiden yleisimpiä käsityksiä uraohjauksesta?

Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin laskemalla kaikkia nuorisotyöntekijöitä yhdistävät yleisimmät käsitykset sekä vastaavasti kaikkia TE-asiantuntijoita yhdistävät yleisimmät käsitykset. Tulokset esitellään alla taulukkomuodossa. Suluissa ilmoitetaan esiintyvyys suurimmasta pienimpään.

Taulukko 1. Uraohjauskäsitysten esiintyvyys eri tehtävänimikkeillä.

	Nuorisotyöntekijät (N=9)	TE-asiantuntijat (N=14)
Uraohjauksessa käytetty kieli	Asiakkaan mahdollisuuksia korostava puhetapa (7)	Asiakkaan mahdollisuuksia korostava puhetapa (8)
Uraohjauksen tavoite	Itsetuntemuksen lisääminen (5)	Vuorovaikutus ja kohtaaminen (6)
Uraohjauksen aikaulottuvuus	Pitkän aikavälin suunnittelu (4)	Lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelu (6)
Asiakkaan rooli uraohjauksessa	Asiakas yhteistyössä (4)	Asiakas yhteistyössä (6)

Kuten taulukosta nähdään, neljä yleisintä käsitystä eri tehtävänimikkeillä ovat osin samoja, osin erilaisia. Sekä nuorisotyöntekijöillä (f=7) että TE-asiantuntijoilla (f=8) suurimmaksi luokaksi nousi asiakkaan mahdollisuuksia korostavan puhetavan, mahdollisuuskielen, käyttö ohjauksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjauksessa kiinnitetään huomiota asiakkaiden kykyihin, taitoihin ja voimavaroihin. Toinen yhteinen sekä nuorisotyöntekijöitä (f=4) että TE-asiantuntijoita (f=6) yhdistävä luokka oli ”asiakas yhteistyössä”. Tämä puolestaan tarkoittaa, että uraohjaus käsitetään ohjaajan ja asiakkaan jaettuna asiantuntijuutena, jossa korostuu yhteinen keskustelu ja vuorovaikutus.

Ohjauksen aikaulottuvuuden käsityksissä nuorisotyöntekijöillä korostui ohjaus pitkän aikavälin suunnitteluna (f=4), jossa tuetaan asiakkaan tulevaisuuden suunnittelua ja tavoitteita. TE-asiantuntijoilla pitkän aikavälin suunnittelun lisäksi mukana oli myös lyhyen aikavälin suunnittelu (f=6). Keskeisin ero tehtävänimikkeiden välillä liittyy ohjauksen tavoitteiseen. Nuorisotyöntekijöiden käsityksissä näkyi nuoren itsetuntemuksen lisäämisen korostaminen (f=5), kun taas TE-asiantuntijoilla ohjauksen tavoitteena näyttäytyi vuorovaikutus ja kohtaaminen (f=6). Ohjauksessa tavoitellaan siis oman osaamisen tunnistamista itsetuntemuksen lisäämisen kautta sekä asiakkaan arvostamista ja kuuntelua. Ongelmanratkaisu ei noussut ohjauksen tavoitteeksi näillä ammattiryhmillä.

Millaisia eroja ja yhdenmukaisuuksia käsityksissä on työntekijöiden tehtävänimikkeiden välillä?

Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin laskemalla suhteelliset frekvenssit yllä esitellyille yleisimmille käsityksille. Näin käsitysten yleisyydestä saatiin tehtävänimikkeen välillä vertailukelpoisia, sillä nuorisotyöntekijöitä ja TE-asiantuntijoita oli aineistossa eri määrä.
Kahden tehtävänimikkeen välillä nousi esiin kaksi täysin samaa käsitystä yleisimpinä: mahdollisuuskieli sekä asiakas yhteistyössä. Nuorisotyöntekijöistä lähes 80 prosenttia kuvaili ohjaustaan mahdollisuuskielen käyttämisenä, TE-asiantuntijoista 57,1 prosenttia. Nuorisotyöntekijöistä 44,5 prosenttia ja TE-asiantuntijoista lähes 43 prosenttia näki asiakkaan yhteistyökumppanina. Pientä tehtävänimikkeeseen liittyvää vaihtelua näkyi ohjauksen aikaulottuvuudessa: nuoristyöntekijöiden käsityksissä uraohjauksesta korostui pitkän aikavälin suunnittelu (44,5 %), TE-asiantuntijoilla sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnittelu (42,9 %). Suurin eroavaisuus oli käsityksissä ohjauksen tavoitteesta. Nuorisotyöntekijöistä 55,6 prosenttia kuvasi uraohjausta itsetuntemuksen lisäämisenä, kun taas TE-asiantuntijoiden käsityksissä yleisin uraohjauksen tavoite oli vuorovaikutus ja kohtaaminen (42,9 %).

Huomattavaa on, että kummallakin tehtävänimikkeellä käsitykset uraohjauksesta ovat ryhmän sisällä hyvin yhdenmukaisia. Nuorisotyöntekijöiden ja TE-asiantuntijoiden käsitykset uraohjauksesta lähentyvät toisiaan erityisesti ohjauksessa käytettävän kielen ja asiakkaan roolin osalta. Tuloksia havainnollistetaan seuraavaksi piirakkakuvioiden avulla (kuvio 1).

Miten vahva yhteys työntekijöiden käsityksillä on heidän tehtävänimikkeensä kanssa?

Kolmanteen tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla co-efficient -kerroin muuttujille. Co-efficient kertoo tehtävänimikkeen ja käsityksen välillä vallitsevan yhteyden vahvuudesta. Tulokseksi saa lukeman, joka vaihtelee lukujen 0 ja 1 välillä. Jos tietty käsitys ei esiinny kertaakaan tehtävänimikkeen kanssa, tulokseksi tulee 0. Jos taas käsitys esiintyy aina silloin kun tehtävänimikekin esiintyy, tuloksena on 1. Tämän aineiston kohdalla kyse on siitä, kuinka usein tietty käsitys uraohjauksesta esiintyi tietyn tehtävänimikkeen kanssa. Koska aineisto on pieni, mukaan otettiin vain yli 0,2 tulokset co-efficient -analyysissä.

Nuorisotyöntekijöillä merkittävin yhteys esiintyi itsetuntemuksen lisäämisen (co-efficient 0,25) ja mahdollisuuskielen käytön (co-efficient 0,23) välillä. TE-asiantuntijoilla lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelu sai co-efficient -kertoimen 0,23, ja mahdollisuuskieli kertoimen 0,24. Myös vuorovaikutus ja kohtaaminen nousi esiin co-efficient -kertoimella 0,24. Näihin käsityksiin tehtävänimikkeellä on co-efficient -analyysin mukaan yhteys.

Tuloksia voi havainnollistaa laskemalla, kuinka suuri osa käsitysten esiintymistä näkyi yhdessä tehtävänimikkeen kanssa. Nuorisotyöntekijöiden co-efficient -luvut kertovat, että noin kolmannes kaikista itsetuntemuksen lisäämisen esiintymistä liittyi nuorisotyöntekijän tehtävänimikkeeseen, ja mahdollisuuskielen esiintymistä neljännes.

TE-asiantuntijoilla co-efficient -luku kertoo siitä, että kolmannes pitkän aikavälin esiintymistä esiintyi TE-asiantuntijoilla, mahdollisuuskielen esiintymistä puolestaan neljännes ja vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta kolmannes. Edelleen huomataan, että tulokset ovat hyvin samankaltaiset kahden eri tehtävänimikkeen välillä.

Johtopäätöksiä

Artikkelissa analysoimme, näkyykö vaihtelevissa käsityksissä uraohjauksesta Ohjaamo-työntekijän ammatillinen tausta. Päähuomio on, että kahden eri tehtävänimikkeen edustajien käsitykset uraohjauksesta eivät eroa merkittävästi toisistaan. Käsitykset ovat itse asiassa hyvinkin samankaltaiset, ja yhdenmukaisuutta on havaittavissa myös eri tehtävänimikkeiden sisällä.

Kummankin tehtävänimikkeen käsityksissä korostui yhdenmukaisesti mahdollisuuksien painottaminen ohjauksen kielessä sekä asiakkaan kohtaaminen yhteistyökumppanina. Yhteneväiset tavat kohdata ja kommunikoida asiakkaan kanssa voivat viitata Ohjaamon sisäisten toimintamallien yhdenmukaisuuteen tai yhtä lailla kyseisten ammattiryhmien samankaltaiseen asiakastyön eetokseen. Voidaan myös kysyä, ovatko Ohjaamo-työhön päätyneet työntekijät lähtökohdiltaan samankaltaisesti orientoituneita.

Tutkimuksen tulokset eivät tukeneet arjessa kuultua käsitystä, jonka mukaan TE-asiantuntijoiden lähestymistapa uraohjaukseen olisi usein tekninen, lyhyen aikavälin valintoja ja ongelmanratkaisua korostava. Sekä nuorisotyöntekijöiden että TE-asiantuntijoiden käsityksissä ongelmanratkaisu ohjauksen tavoitteena jäi vähäiseksi (f=2 ja f=5), vaikka koko aineiston tasolla se oli suurin luokka (f=20) (Helander, Lilja & Pukkila 2019).

Nuorisotyön edustajat sekä Ohjaamoissa että muualla nostavat usein esiin osaamistaan nuoren kohtaamisessa. Tässä aineistossa nuorisotyöntekijöiden käsityksissä itsetuntemuksen lisääminen oli ohjauksen pääasiallinen tavoite, kun taas vuorovaikutusta ja kohtaamista painottivat TE-asiantuntijat. Näyttää siis siltä, että kummankaan tehtävänimikkeen edustajien lähestymistapa nuoren uraohjaukseen ei ole nopeita ratkaisuja painottava, eteenpäin ohjaava ns. poluttava ote.

On kiinnostavaa pohtia, miten asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin vastataan Ohjaamoissa. Onko työskentelyn lähtökohtana asiakkaan tarpeet vai työntekijän orientaatio uraohjaukseen? Miten edellä tuloksissa esitetyt käsitykset joustavat asiakkaan tarpeiden mukaan? Keskeistä on, että asiakkaan senhetkiseen tarpeeseen vastataan, oli sitten kyseessä itsetuntemuksen lisääminen tai konkreettisten neuvojen saaminen.

Tulostemme mukaan eri tehtävänimikkeillä Ohjaamoissa toimivien käsitykset uraohjauksesta ovat hyvin samankaltaisia. Tulokset osoittavat, että yhteinen käsitys uraohjauksesta on mahdollista muodostua kahden hyvin erilaisen tehtävänimikkeen välille. Voidaan kysyä, onko kuitenkin riskinä, että Ohjaamoissa korostuu työkulttuuri, joka rohkaisee unohtamaan oman ammatillisen taustan.

Artikkelimme aineisto kertoo työntekijöiden käsityksistä eikä siitä voi tehdä suoria johtopäätöksiä käytännön asiakastilanteissa toimimisesta. Seuraavassa artikkelissamme tarkastelemme monialaisen uraohjauksen toteutumista Ohjaamoissa havainnointiaineiston valossa.

Abstract in English

Transdisciplinarity has been considered as a solution to the problems of service structure fragmentation in employment management. An example of a new kind of service is the nationwide, transdisciplinary One-Stop Guidance Center, which is aimed at promoting the employment of young people under the age of 30 and young adults. The development of young persons’ career planning skills, supporting the agency and strengthening the identification of skills are emphasized in the current employment debate and the One-Stop Guidance Centers must also have the skills to support the client. In practice, all employees in One-Stop Guidance Centers, regardless of their background, are involved in career guidance. However, effective transdisciplinary collaboration requires more than just gathering services together in the same place and genuine transdisciplinary collaboration is not always implemented in the One-Stop Guidance Centers.

In this article, we ask how the employees’ professional background is reflected in their perceptions of career guidance. The results indicate that a shared understanding of career guidance can be formed between two very different professional backgrounds in a transdisciplinary service.

URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektin toteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK). Projekti on osa OKM:n Osuvaa osaamista -teeman Osuva ohjaus -toimenpidekokonaisuutta. Projektin rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Projekti toteutetaan 1.4.2018–30.11.2020 välisenä aikana.