“Kaikki ovet aukeavat” – kokemuksia sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksesta


Maahanmuuttajasairaanhoitajille on järjestetty Suomessa pätevöitymiskoulutusta vuodesta 2003 lähtien. Koulutusta ovat toteuttaneet Turun ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tässä artikkelissa keskitytään Turun ammattikorkeakoulusta pätevöityvien sairaanhoitajien näkemyksiin omasta ammatillisesta osaamisestaan ja sen suhteesta sairaanhoitajan ammatillisiin osaamisvaatimuksiin Suomessa.

Johdanto

Turun ammattikorkeakoulussa on viidentoista vuoden ajan järjestetty Sairaanhoitajaksi Turkuun -pätevöitymiskoulutusta, jossa EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saanut sairaanhoitaja on voinut täydentää osaamistaan ja ammatillista kielitaitoaan, jotta hän on voinut hakea laillistuksen sairaanhoitajaksi Suomessa. Keväällä 2016 Urareitti-hankkeessa toteutettiin ryhmähaastatteluja pätevöitymiskoulutuksesta valmistuville opiskelijoille. Haastattelut videoitiin, ja niihin osallistui yhteensä kuusitoista valmistuvaa sairaanhoitajaa neljän hengen ryhmissä. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajasairaanhoitajien näkemyksiä omasta ammatillisesta osaamisestaan. Valmistuvat sairaanhoitajat kertoivat ryhmähaastatteluissa omasta ammatillisesta osaamisestaan, opiskelukokemuksistaan ja valmistumisen jälkeisistä työpaikoistaan.

Haastateltavat sairaanhoitajat olivat huomanneet pätevöitymiskoulutuksen aikana monia eroja suomalaisessa terveydenhuollossa verrattuna niihin maihin, joissa he olivat toimineet sairaanhoitajina. Terveydenhuollon toimintaympäristöissä, sairaanhoitajan työnkuvassa ja vastuussa nähtiin suuria eroja. Suomessa sairaanhoitaja toimii moniammatillisessa tiimissä. Siinä hänen roolinsa on hoitotyön asiantuntijana vastata sekä hoitotyön kehittämisestä että korkealaatuisen hoidon toteutumisesta yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Opiskelijat olivat huomanneet, että Suomessa sairaanhoitajalla on paljon itsenäisempi rooli kuin monessa EU-/ETA-alueen ulkopuolisessa maassa. Suomessa sairaanhoitajan työnkuvaan sisältyy vastuu potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta, johon sisältyy myös perushoito. EU:n ulkopuolisissa maissa perushoidosta vastaa useimmiten joko lähihoitaja tai omainen.

Maahanmuuttajasairaanhoitajien näkemyksiä ammatillisesta osaamisestaan

Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Sairaanhoitajaliitto kuvasivat vuonna 2015 sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset, osaamisalueet ja niiden keskeiset sisällöt (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015):

  • asiakaslähtöisyys
  • hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus
  • johtaminen ja yrittäjyys
  • kliininen hoitotyö
  • näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko
  • ohjaus- ja opetusosaaminen
  • terveyden ja toimintakyvyn edistäminen,
  • sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö
  • sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus.

Edellä mainitut osaamisalueet olivat runkona Urareitti-hankkeessa toteutetuissa haastatteluissa, ja haastatteluaineisto luokiteltiin kyseisten osaamisalueiden ja niiden sisältökuvausten mukaan.

Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että terveydenhuollon asiakkaat ovat oman elämänsä asiantuntijoita, jolloin he ja läheiset osallistuvat aktiivisesti hoitoon. Terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus perustuu dialogiin. (Eriksson ym. 2015, 36.)

Haastatteluissa sairaanhoitajat painottivat asiakaslähtöisyydessä kieli- ja viestintätaitojen hallintaa, joka on edellytyksenä asiakaslähtöisyyden toteutumiselle. Jotta asiakas voidaan kohdata oman elämänsä asiantuntijana, sairaanhoitajan on osattava sekä asiakkaiden ja omaisten käyttämä puhekieli että murteet. Hoitotyössä vaaditaan myös yleiskielen hallintaa. Ammatillista yleiskieltä käytetään laaja-alaisesti kollegoiden ja muiden ammattiryhmien kanssa viestiessä. Viestintätaitojen jatkuva kehittäminen oli haastateltavien mielestä tärkeää. Sairaanhoitajat kertoivat, että he olivat saaneet apua kielitaidon kehittämiseen potilastyöstä, koulusta ja työyhteisöstä. (Kinnunen, Rinne, Vesaluoma & Virikko 2017.)

Kun mä olin työharjoittelussa, mä olin koko ajan puhumassa heidän (potilaiden) kanssa. Semmoinen tulee mikä on tosi vaikea ymmärtää, joku puhekieli, mutta he (potilaat) ovat siellä aina auttamaan mulle: Se tarkoittaa tätä.

Haastateltavat korostivat myös kulttuuritaustan merkitystä asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Haastateltavat mielsivät potilaan lisäksi myös potilaan perheen hoitotyön asiakkaaksi. (Kinnunen ym. 2017.)

Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus -osaamisvaatimuksen perusteella sairaanhoitajalta edellytetään hoitotyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä lainsäädännön mukaista toimintaa. Tällöin sairaanhoitaja kykenee vastuullisesti arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä persoonana että erilaisten ammatillisten verkostojen jäsenenä. (Eriksson ym. 2015, 37.) Haastatteluissa tuli esiin, että eettisiä ongelmia osattiin tunnistaa ja niitä käsiteltiin suhteessa omaan kulttuuriin (Kinnunen ym. 2017).

Missä on kaikki omainen? Hän on täällä kun vankilassa.

Haastateltavat kokivat osaavansa käyttää taitavasti omaa persoonaa hoitotyössä. Tätä pidettiin myös vuorovaikutustaitojen edellytyksenä. Työskentely ammatillisissa verkostoissa, tiimeissä ja työpareina oli tuttua ja niiden merkitys oli haastateltaville selvä. Sairaanhoitajat korostivat luottamuksellisuutta hoitosuhteessa ja tasa-arvoa eri ammattilaisten kesken työyhteisöissä. (Kinnunen ym. 2017.)

Johtaminen ja yrittäjyys tarkoittaa oman toiminnan johtamista, sisäisen yrittäjyyden merkityksen ymmärtämistä, työyhteisötaitoja ja tietoa urakehitysmahdollisuuksista. Sairaanhoitajan on osattava arvioida työryhmän resurssit, priorisoida työtehtävät ja koordinoida asiakkaan kokonaishoitoa muuttuvissa tilanteissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. (Eriksson ym. 2015, 38.) Haastateltavien sairaanhoitajien mielestä itseään ja omaa osaamistaan pitää johtaa. Täytyy tietää myös oman osaamisensa rajat, jolloin osaa tarvittaessa pyytää apua kollegoilta sekä muilta tiimin ammattilaisilta. (Kinnunen ym. 2017.) Näin voidaan edistää potilasturvallisuutta. On tiedettävä ja ymmärrettävä, miten hoidetaan ja miksi. Suomessa lääkäri ei ole paikalla päivittäin osastolla, kuten esimerkiksi Filippiineillä. Haastateltavat painottivat oman toiminnan kriittistä reflektointia. Heidän mielestään itseään pitää kouluttaa jatkuvasti, koska uutta tietoa tulee koko ajan. (Kinnunen ym. 2017.)

On hyvä, jos jatkuvasti opiskellaan. Uutta tietoa tulee koko ajan, jatkuvasti.

Kliinisen hoitotyön osaamisvaatimuksessa kuvataan, mitä sairaanhoitajan tulee hallita eri sairauksien ja koko ihmisen elämänkaaren aikaisesta hoidosta (Eriksson ym. 2015, 38–41). Kliinisen hoitotyön osaamisessa haastateltavat korostivat perushoidon osaamisen merkitystä. Sairaanhoitajien lähtömaihin verrattuna Suomessa potilaiden oli huomattu olevan useammin yksin sairaalassa. Aiemmin he olivat tottuneet tilanteeseen, jossa omaiset olivat läsnä suurimman osan aikaa. Hoitotyössä psykososiaalisia auttamismenetelmiä pidettiin keskeisinä kaikkien potilaiden ja omaisten kohtaamisessa. (Kinnunen ym. 2017.)

Emme vaikuta vain lääkkeen kautta. Täytyy puhua, antaa tukea lähellä olon kautta, kuuntelua, luottamuksellisuutta. Nämä voivat vaikuttaa enemmän kuin lääke.

Aseptiikan ja hygienian merkitystä korostetiin haastatteluissa. Hyvä lääkehoidon osaaminen oli sairaanhoitajien mielestä keskeistä. (Kinnunen ym. 2017.)

Sun pitää kysyä, onko allerginen ennen antibiootti, muuten voi tapahtuu.

Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko viittaa hoitotyön päätöksentekoprosessiin. Se sisältää kyvyn tarkastella omaa sekä työyhteisön osaamista ja tietoperustaa kriittisesti. Näin sairaanhoitaja pystyy osallistumaan kehittämis- ja tutkimusprosesseihin. (Eriksson ym. 2015, 41–42.) Sairaanhoitajien mielestä hoidon tarpeen ja potilaan tilan arviointi on lähtökohta näyttöön perustuvalle toiminnalle ja päätöksenteolle (Kinnunen ym. 2017).

Kysytään potilaan hyvinvointia. Hoitajan pitää osata arvioida ja tehdä päätös sen mukaan.

Haastateltavien mukaan hoidon tarpeen arvioinnista, toteutetusta hoidosta ja hoidon vaikuttavuudesta on tärkeää kirjata laadukkaasti. Pätevöitymiskoulutuksen aikana tiedonhankintataidot kehittyivät osallistujien mielestä. (Kinnunen ym. 2017.)

Mä sano sitten saako mennä sinne tietokone katsomaan ja tarkastamaan. Jos en mä en ole varma sun lääke tai sun sairaus.

Sairaanhoitajat kokivat osaavansa tunnistaa ja arvioida omia toimintatapojaan kriittisesti. Haastateltavat mielsivät hoitotieteen keskeiseksi osaksi hoitotyön ja koulutuksen tietoperustaa. (Kinnunen ym. 2017.)

Ohjaus- ja opetusosaaminen edellyttää erilaisten ohjaus- ja opetusfilosofioiden sekä eettisten ja pedagogisten lähtökohtien hallintaa yksilö- ja ryhmätilanteissa eri terveydenhuollon toimintaympäristöissä (Eriksson ym. 2015, 43). Ohjaus- ja opetusosaamisesta nostettiin tärkeinä asioina esiin ohjaus- ja opetusprosessin tarpeen arviointi, suunnittelu ja toteutus. Haastateltavat pitivät merkittävänä ohjausmateriaalin hyödyntämistä sekä ohjausta puhelimitse. (Kinnunen ym. 2017.)

Tarvii selittää ihan kaikki, mikä lääke on, miksi, miten se vaikuttaa. Myös vaikuttavuudesta voi tulla erilaisia oireita, hiki, kuume tai muu sellainen.

Sairaanhoitajien mielestä ammatillisen osaamisen varmistamiseksi on tärkeää saada perehdytystä ja työskennellä mentorin opastuksella (Kinnunen ym. 2017).

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen osaaminen sisältää kansainvälisten ja kansallisten terveyspoliittisten ohjeiden ja ohjelmien ymmärryksen. Sairaanhoitajan täytyy ymmärtää terveyden edistämisen taloudelliset lähtökohdat ja terveyden ja hyvinvoinnin osatekijät sekä yksilön että yhteisön tasolla, jotta hän kykenee tunnistamaan ja ehkäisemään terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä vaarantavia riskitekijöitä. (Eriksson ym. 2015, 44.) Haastatteluissa nousivat esiin sekä terveyden edistämisen etiikkaa sekä terveyttä kuormittavat tekijät (Kinnunen ym. 2017).

Ne on niin yksin. Tosi raskas potilaalle. He masentuvat, eivät halua syödä.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen vaikuttavina menetelminä pidettiin esimerkiksi kuntoutusta, ajan antamista, piirtelyä ja musiikin kuuntelua (Kinnunen ym. 2017).

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön osaaminen tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja ymmärtää palvelujen tuottamisen sekä ohjauksen ja valvonnan Suomessa. Sairaanhoitajan täytyy tietää erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sähköiset terveyspalvelut, jotta hän osaa ohjata asiakasta niissä. Hänen tulee hallita potilaan hoidossa tarvittavan teknologian kuten hoito- ja valvontalaitteiden ja potilastietojärjestelmien käyttö. (Eriksson ym. 2015, 45.) Haastateltujen sairaanhoitajien mielestä oli tärkeää hahmottaa palvelurakenne. Heidän näkemyksensä mukaan erilaisten hoitolaitteiden kuten ruiskupumppujen tai potilasmonitorien käytön osaaminen ja potilastietojärjestelmien hallinta olivat keskeisiä. (Kinnunen ym. 2017.)

Kirjaaminen Pegasokseen helppoa. Sen pohjalta raportoidaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden osalta haastateltavat nostivat esiin potilasturvallisuuden sekä erityisesti laite- ja lääkitysturvallisuuden. Sairaanhoitajalle kuuluva laaja ja kokonaisvaltainen vastuu tuli esiin haastatteluissa. (Kinnunen ym. 2017.)

Pitäs osata kirjata niin, että toinen hoitaja osais tulkita sun kirjaamiset, mitä sä oot siellä niinku tarkoittanut.

Turvallisuuspoikkeamien ilmoitusvelvollisuus, tietosuoja, tietoturvallisuus sekä terveydenhuollon rekisterit olivat haastateltaville tuttuja (Kinnunen ym. 2017). Edellä mainittujen lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu- ja turvallisuusosaamiseen kuuluvat lainsäädäntö, ergonomia, kansalliset laatusuositukset ja hoitoisuusluokitukset. (Eriksson ym. 2015, 46–47.)

Maahanmuuttajasairaanhoitajien opiskelukokemuksia pätevöitymiskoulutuksesta

Ammatillisen kielitaidon karttuminen ja tietoteknisten taitojen vahvistuminen nostettiin esiin pätevöitymiskoulutuksen erityisenä antina. Suomessa sairaanhoitajan työssä tarvitaan molempia taitoja. Pätevöitymiskoulutuksessa teoriatietoa käytiin läpi keskustellen. Tämä paransi haastateltavien mielestä asioiden ymmärtämistä. Olemassa olevat hyvät kädentaidot tukivat haastateltavan omaa kokemusta ammatillisesta osaamisesta. Tämä toi varmuutta kaiken uuden ja erilaisen oppimisen paineessa. (Kinnunen ym. 2017.)

Sairaanhoitajien mielestä heidän kielitaitonsa olisi kehittynyt enemmän, jos opiskelu olisi toteutunut samassa ryhmässä äidinkielenään suomea puhuvien kanssa. Maahanmuuttajaryhmässä he kokivat olevansa samalla suomen kielen tasolla keskenään. He toivoivat, että erilaisia oppimistehtäviä, kuten opinnäytetyötä, olisi voinut tehdä paremman kielitaidon omaavan opiskelijan kanssa. Tämän lisäksi haastateltavat olisivat kaivanneet lisää keskustelumahdollisuuksia suomea äidinkielenään puhuvien kanssa sekä koulussa että vapaa-ajalla. (Kinnunen ym. 2017.)

Pätevöitymiskoulutukseen pääsy oli ollut sairaanhoitajille hieno ja merkityksellinen asia. Kaikki koulutuksen sisällöt oli koettu hyödyllisinä. Haastateltavat kertoivat, että monella oli jo tiedossa työpaikka sairaanhoitajana. (Kinnunen ym. 2017.) Koulutuksen merkitystä kuvaa erään haastateltavan toteamus:

Kaikki ovet aukeavat.

Lopuksi

Sairaanhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset muodostavat perustan ammatillisen osaamisen arvioimiselle, tunnistamiselle ja tunnustamiselle. Haastattelujen perusteella sairaanhoitajan osaaminen sisältää paitsi tutkittuun tietoon perustuvan ja jatkuvasti päivitettävän teoriatiedon myös kyvyn soveltaa tätä tietoa käytäntöön. Lisäksi on osattava kohdata ihmisiä kaikissa elämänkaaren vaiheissa ja haastavissa elämäntilanteissa. Maahan muuttaneet sairaanhoitajat näkivätkin vahvuuksinaan erityisesti kulttuurisensitiivisyyden ja hyvät ihmissuhde- ja kliiniset taidot. Haastatteluissa nousi esiin kokonaisvaltainen näkemys ihmisen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. (Kinnunen ym. 2017.)

Haastatteluissa esiin tulleita tuloksia on hyödynnetty tulevan moduulirakenteisen pätevöitymiskoulutuksen suunnittelussa (Sairanen & Takaeilola 2018). Tulevan pätevöitymiskoulutuksen tavoitteena on tarjota maahan muuttaneille sairaanhoitajille heidän osaamistarpeitaan, tutkinnolle määriteltyjä osaamisvaatimuksia sekä työelämän vaatimuksia vastaavaa täydennyskoulutusta, jonka avulla edistetään potilasturvallisuutta ja laadukasta hoitoa.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.

Lähteet

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E.-L. (2015). Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen sairaanhoitajaliitto. Porvoo: Bookwell.

Kinnunen, M., Rinne, A., Vesaluoma, H. & Virikko, H. (2017) EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien näkemys ammatillisesta osaamisestaan ja suomen kielen taidostaan. TAMKjournal 22.8.2017. Haettu 19.5.2018 osoitteesta http://tamkjournal.tamk.fi/eu-eta-alueen-ulkopuolella-koulutuksen-saaneiden-sairaanhoitajien-nakemys-ammatillisesta-osaamisestaan-ja-suomen-kielen-taidostaan/

Ryhmähaastattelu Turun AMK (2016). Haastattelijoina Murtonen, I. & Rinne A.

Sairanen, R. & Takaeilola, M. (2018). Moduulirakenteinen täydennyskoulutusmalli maahan muuttaneille sairaanhoitajille. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 14.5.2018. Haettu 19.5.2018 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/moduulirakenteinen-taydennyskoulutusmalli

Kirjoittajat

Anna Rinne, TtM, toimii lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Urareitti-hankkeessa asiantuntijana.

Helena Vesaluoma, THM, toimii lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Urareitti-hankkeen osatoteuttajan projektivastaavana.

Viittausohje:
Rinne, A. & Vesaluoma, H. (2018). “Kaikki ovet aukeavat” – kokemuksia sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksesta. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 28.5.2018.  Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/kaikki-ovet-aukeavat/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Urareitti »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammattikorkeakoulu maahanmuuttaja osaaminen osaamisvaatimukset pätevöitymiskoulutus sairaanhoitaja urareitti

Bookmark and Share




Previous Post
Kieli keskiössä
Next Post
​Inspirations of vocational teachers’ education from Finland to China




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your e-mail address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Kieli keskiössä
Korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden kielitaidon kehittämiseen on herätty viime vuosina sekä tutkimuksen että...