Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien AHOT-prosessit vaihtelevat

Liiketalouden osaamispolkujen rakentaminen Urareitti-hankkeessa koostuu useasta eri prosessista. Aikaisemmin hankkeeseen liittyen on laadittu artikkeli esitellen viitekehyksenä liiketalouden osaamisperustaa sen koostuessa yleisistä ja erityisistä kompetensseista. Tässä artikkelissa esitellään edellä mainittuihin kompetensseihin pohjautuen laaditun kyselyn tulokset (Liite 1 & Liite 2).

Urareitti on valtakunnallinen ESR-rahoitteinen hanke. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöön soveltuva, korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden osaamisen arvioinnin ja kontekstualisoinnin viitekehys. Liiketalouden alan toimijoina hankkeessa ovat HAMK, JAMK, Centria, Sedu sekä Jyväskylän Kristillinen Opisto.

Kyselyyn vastaajia oli 11 henkilöä, jotka kaikki toimivat AHOT (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) -prosessissa aktiivisesti mukana. Vastaukset saatiin Arcadan, Centrian, Hämeen, Jyväskylän, Kajaanin ja Rovaniemen ammattikorkeakouluista. Vastaajien tehtävänimikkeinä olivat lehtori, yliopettaja, osastopäällikkö, koordinaattori sekä opinto-ohjaaja. AHOT-prosessista vastaavat eri organisaatioissa eri tason toimijat, sillä prosessissa on vaihtelua ammattikorkeakoulujen välillä. Vastaajista kuusi toimi suomenkielisissä, kaksi ruotsinkielisissä ja seitsemän englanninkielisissä liiketalouden koulutusohjelmissa. Heidän tehtävänkuviinsa kuului AHOT-prosessista tiedottaminen, neuvonta, ohjaus sekä jossain määrin opintojen hyväksi lukeminen. Kuitenkaan suurimmalla osalla vastaajista ei ollut kokemusta korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden opiskelijoiden AHOT-prosessista, vaan tämä kohderyhmä oli heille uusi ja tuntematon. Vastauksissaan he kuvailivat nykyisiä olemassa olevia prosesseja, jotka liittyvät joko maassa oleviin ulkomaalaisiin tutkinto-opiskelijoihin tai korkeakoulujen itse lähettämien vaihto-opiskelijoiden ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukuina.

AHOT-prosessi etenee usein opiskelijan aloitteesta hänen hakeutuessaan opintoneuvonnasta vastaavan henkilön ohjaukseen. Kyselyyn vastaajat korostivat, että neuvontaa ja ohjausta tarvitaan runsaasti juuri prosessin alkuvaiheessa. Opiskelijalle annetaan AHOT-prosessia varten tarvittavat asiapaperit ja kun opiskelija on täyttänyt ne, asian käsittely siirtyy usein opintojakson vastuuopettajalle, joka arvioi opiskelijan osaamisen. Vastuuopettaja voi suoraan puoltaa opiskelijan aikaisemman hankitun osaamisen hyväksilukua tai pyytää opiskelijaa täydentämään tai näytöin osoittamaan omaa osaamistaan. Lopullisen päätöksen hyväksiluvusta tekee organisaation vastuuhenkilö. Haastavissa tapauksissa opinto-ohjaaja on prosessissa keskeisessä asemassa. Kyselyn tuloksena voidaan todeta, että AHOT-prosessit ovat kovin erilaisia ja epäselviä usealle ammattikorkeakoulun toimijalle.

Kyselyn perustella voidaan todeta, että opiskelijan AHOT-prosessi käydään pääsääntöisesti opintojen alkuvaiheessa ja osana HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma) -prosessia. Kyselyyn vastanneiden mielestä alkuvaiheen tiedottaminen on keskeisessä asemassa AHOT-prosessin onnistumisen kannalta.

Kyselyä varten suoritetussa alkukartoituksessa määriteltiin AHOT-prosessin kannalta keskeisiä liiketalouden prosesseja ja vastaajia pyydettiin arvioimaan niitä suhteessa itse AHOT-prosessiin. Keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa ne tavat ja keinot, joilla opiskelijan osaamista arvioidaan. Saatujen vastausten perusteella opiskelijan osaamisen arvioinnissa käytetään osaamisen näyttöä, haastatteluja, aikaisempia opintosuorituksia ja dokumentoitua työkokemusta. Aikaisemmin määriteltyjen liiketalouden osaamisalueiden välillä ei ollut eroja, vaan kustakin osa-alueesta voidaan AHOT-prosessi käynnistää ja toteuttaa.

Kyselyn avoimissa vastauksissa tuli esille kysymys siitä tuleeko korkeasti koulutettuja maahan muuttaneita kohdella eri tavoin kuin kantaväestöä tai muuten maahan opiskelemaan tulleita opiskelijoita. Vaatimus opiskelijoiden kohtelemisesta yhdenvertaisperiaatteiden mukaisesti korostui useassa vastauksessa.

Tulosten yhteenveto ja jatkotyöskentely

Kyselyssä saavutetut tulokset voidaan koota yhteen alla olevan kuvion mukaisesti. Kyselyn perusteella AHOT-prosessissa keskeisiksi elementeiksi nousivat seuraavat kokonaisuudet:

KUVIO 1. Selvitystuloksia ammattikorkeakoulujen liiketalouden alan AHOT -käytänteistä korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden kohdalla.

Kyselyn tulosten perusteella AHOT-prosessia tulisi kehittää läpinäkyväksi, selkeäksi ja johdonmukaisesti toteutettavaksi kokonaisuudeksi. Vastaajat peräänkuuluttivat tarvetta yhtenäisten prosessien aikaansaamiseksi koko ammattikorkeakoulukenttään sekä tarve täydennyskoulutukselle AHOT-prosesseihin liittyen. Samalla korostui ohjauksen tarvetta prosessin eri vaiheissa. Kuitenkaan mitään erillistä korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden AHOT-prosessia ei haluttu luoda, vaan opiskelijoiden yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikkia tulisi kohdella samoilla periaatteilla.

Kyselyn tulosten perusteella Urareitti-hankkeen tavoitteiden mukaisesti korkeasti koulutettujen maahan muuttajien AHOT-prosessia kehitetään yhdenmukaiseksi ja loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Hankkeen etenemiseksi luodaan sekä ammattikorkeakouluopintoihin siltaava opintokokonaisuus sekä ammattikorkeakouluopintoja tarjoavat mallit.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.