​Ohjaussuunnitelman laatimisen uudet tuulet​


Ammatillisen oppilaitoksen ohjaussuunnitelma kertoo, minkälaista ohjausta opiskelija saa yksilöllisen opintopolkunsa eri vaiheissa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja tutkinnon perusteiden muutosten takia myös ohjaussuunnitelmat tulee päivittää. Kukin oppilaitos laatii toimintaansa ohjaavan ohjaussuunnitelman lainsäädännön vaatimusten ja oppilaitoksen oman toiminnanohjausjärjestelmän pohjalta. Tässä artikkelissa kuvataan Edupolin ohjaussuunnitelman päivittämisprosessi, sen tulokset opettajan työn näkökulmasta sekä opettajien uraohjauksen valmennus. Ohjaussuunnitelma on laadittu ESR-rahoitteisessa NOPSA-hankkeessa yhteistyössä HAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa.

Ohjausta koskevat säädökset

Ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjausta koskevat säädökset sisältyvät lakiin ammatillisesta koulutuksesta. Lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) pykälän 61 mukaan opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteisiin lisättiin uutena osa-alueena opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet, jotka kuuluvat yhteiskunta- ja työelämäosaamisen tutkinnon osaan (ePerusteet). Opiskelun ja urasuunnittelun osa-alue tarvitaan, jotta opiskelijoilla olisi riittävästi valmiuksia suunnitella yhdessä opettajien ja opinto-ohjaajien kanssa omaa opintopolkuaan jo opintojen aikana niin, että se tukisi heidän urasuunnitelmiaan. Urasuunnitelmalla tarkoitetaan sekä jatko-opintosuunnitelmaa että suunnitelmaa työelämään siirtymiseksi tai työuralla etenemiseksi.

Ohjaussuunnitelman laatimisen jäsentämistapoja

Koulutuksen järjestäjän ohjaussuunnitelma voidaan jäsentää monella tavalla. Jäsentäjinä voivat olla ohjauksen sisältö, opiskelijan opintoaika, ohjauksen työnjako, ohjauksen sisältö tai ohjauksen muodot. Nämä erilaiset jäsennykset eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentävät toisiaan. (Numminen, Heino, Joronen-Vallin, Karlsson, Lerkkanen, Virtanen & Pirttiniemi 2005, 8–9.)

Kuvio 1. Ohjaussuunnitelman jäsentämistapoja (Numminen ym. 2005, 8–10).

Ohjauksen jäsentäminen opintoajan mukaan korostaa ohjauksen jatkuvuutta läpi koko opiskeluajan. Ohjaus voidaan järjestää sen mukaan, millaisia kysymyksiä opiskelijat tavallisimmin kohtaavat missäkin opintojensa vaiheessa. Jäsennys korostaa ohjausta myös koulutuksen nivelkohdissa. Jäsennys voidaan hahmottaa seuraavasti ennen opintojen alkua, opintojen alkaessa, opintojen päättövaiheessa ja opintojen aikana tapahtuvaksi ohjaukseksi.

Ohjauksen jäsentäminen sisällön mukaan perustuu kolmeen keskeiseen sisältöalueeseen, jolloin ohjauksen tavoitteina ovat opiskelijan kasvun ja kehityksen ohjaus, opiskelutaitojen ja opiskelun ohjaus sekä ammatillisen suuntautumisen ohjaus.

Ohjauksen jäsentäminen ohjauksen työmuodon mukaan auttaa hahmottamaan ohjauksen työnjakoa ja resursointia. Ohjaus voidaan toteuttaa henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena tai luokkaohjauksena huomioiden myös muut ohjauksen toteuttamisvaihtoehdot. Ohjaus voidaan jäsennellä myös tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen viitekehyksistä käsin.

Ohjauksen jäsennys työnjaon mukaan lähtee näkökulmasta, että koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Ohjauksen toteuttamisessa edellytetään oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitosten kesken sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. (Numminen ym. 2005, 8–10.)

Mikään edellä olevista jäsennyksistä ei sovi oppilaitoksen ohjaussuunnitelman rakenteeksi yksin, koska ohjaus on laaja-alainen ja monimuotoinen kokonaisuus, johon tarvitaan sisältöjä kaikista jäsennyksistä. Ohjauksen tulee oppilaitoksen näkökulmasta muodostaa toimiva kokonaisuus. Erilaisten jäsennysten avulla pyritään turvaamaan ohjaukselle sellaiset edellytykset, että kunkin opiskelijan yksilöllinen ohjaustarve pystytään havaitsemaan (Numminen ym. 2005, 8–10). Ohjauksen määritteleminen väljästi mahdollistaa sen, että käytännön ohjaustyö voidaan rakentaa pitkälti kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan.

Opettaja ohjaajana

Ammatillinen koulutus on asiakas- ja työelämälähtöistä osaamisperusteista koulutusta, joka asettaa viitekehyksen myös ohjaustoiminnalle. Ohjauksen perustaksi on asetettu pyrkimys asiakaslähtöisyyteen. Opiskelijan itsensä tekemiä valintoja ja hänen tuottamiaan kokemuksia pidetään keskeisinä käsiteltävinä asioina, mutta on hyvä huomata, että kaikkia opiskelijan suunnitelmia ei ohjaaja voi aina lähteä tukemaan. Ratkaisut sovelletaan opiskelijan elämäntilanteeseen, joten hän päättää viime kädessä itse opiskeluaan koskevista ratkaisuista ja järjestelyistä. (Vehviläinen 2003, 239, 248.) Tässä prosessissa opettaja toimii ohjaajana ja tukijana.

Opettajan keskeisin ohjaustyö liittyy opiskelijan henkilökohtaistamiseen ja henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman (HOKS) rakentamiseen. HOKS on kuin kartta, joka auttaa matkalla tavoitteeksi asetettuun päämäärään. Henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman laatiminen on monipuoliseen vuorovaikutukseen perustuva opiskelijan ja opettajan yhteinen prosessi, jossa pohditaan erilaisia vaihtoehtoisia etenemisreittejä. HOKS:ssa määritellään osaamisen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi (vrt. Kallio ja Kurhila 2002, 133–134.) Ohjaajan osaamisen ytimenä pidetään oppimisprosessin hallintaa (Vehviläinen 2003, 243).

Ohjaustyönsä tueksi opettaja tarvitsee koulutuksen järjestäjän ohjaussuunnitelmaa, jossa määritellään ohjaustyön tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat. Ohjaussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa, jonka avulla varmistetaan laadukas ohjaus, yhteiset toimintatavat sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Koulutuksen järjestäjän tulee perehdyttää opettajat ohjaussuunnitelmaan osana osaamisen johtamista.

Menetelmänä kehittävä työntutkimus

Edupolin ohjaussuunnitelman kehittämisen teoreettiseksi lähtökohdaksi valikoitui kehittävä työntutkimus. Se on strategia, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu uudistus. Kehittävässä työntutkimuksessa yhdistetään tutkimus, käytännön kehittämistyö ja koulutus. Toteuttamistapa on henkilöstöä osallistava, koska he analysoivat ja kehittävät omaa työtään yhdessä kollegojen kanssa. Kehittävä työntutkimus on sekä konkreettisten toimintojen empiiristä tutkimusta että toiminnan teorian kehittelyä. (Engeström 1998, 12–13, 73.)

Menetelmän avulla pyritään tässä tapauksessa Edupolin opettajien ekspansiiviseen oppimiseen. Ekspansiivisen oppimisen keskeinen tunnuspiirre on, että oppimisen kohteena on kokonainen toimintajärjestelmä ja sen laadullinen muutos. Oppilaitoksissa moniäänisyys ei rajoitu pelkästään ajatteluun, koska ohjauskäytänteissä on merkittäviä eroja koulutusalojen välillä. Tätä intressien ja näkökulmien moninaisuutta kutsutaan kehittävässä työntutkimuksessa moniäänisyydeksi. (Engeström 1998, 48–49.) Erilaisten näkökulmien, kuten tässä kehittämishankkeessa ohjausnäkökulmien saattaminen dialogiin ja yhteisten päämäärien kehittelyyn, on ekspansiivisen oppimisen edellytys (emt. 97–98).

Ekspansiivisen oppimissyklin vaiheet Engeströmin (1998, 92) mukaan:

  1. nykyinen toimintatapa – tarvetila
  2. toiminnan analyysi – ponnahduslauta
  3. uuden toimintamallin hahmottaminen ja suunnittelu
  4. toimintajärjestelmän muuttaminen
  5. uuden toimintatavan vakiinnuttaminen.

Tarvetila ja toiminnan analyysi

Tarvetila arvioitiin Edupolin työryhmässä, jossa todettiin lainsäädännön ja tutkinnon perusteiden muutoksista johtuvat kehittämistarpeet. Lisäksi muutostarpeita aiheutti Amiston ja Edupolin yhdistymisestä johtuva uuden yhtenäisen toimintakulttuurin luominen.

Keskeisimmäksi toiminnan kehittämiskohteeksi nousi ohjaussuunnitelman uudistaminen. Lisäksi tarvittiin opettajien ohjaus- ja uraohjausvalmiuksien kehittämistä osana henkilökohtaistamista sekä henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien laadintaa.

Edupolin ohjaussuunnitelman ja henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien kehittäminen tapahtuivat Engeströmin (1998) ekspansiivisen oppimissyklin mallintamisen kautta seuraavasti:

1. Nykyinen toimintatapa – tarvetila

  • lainsäädännön muutos
  • tutkinnon perusteiden muutos
  • opettaja uraohjaajana
  • yhtenäinen toimintakulttuuri

2. Toiminnan analyysi – ponnahduslauta

  • ohjaussuunnitelman uudistaminen
  • HOKS-prosessin kehittäminen
  • ohjauksen ja uraohjauksen kehittäminen

3. Uuden mallin hahmottaminen ja suunnittelu

  • uusi ohjaussuunnitelma
  • HOKS-prosessi
  • opettaja ohjaajana

4. Toimintajärjestelmän muuttaminen

  • kouluttautuminen pilottityöpajojen yhteydessä
  • yhteistyöskentely

5. Uuden toimintatavan vakiinnuttaminen

  • pedagogisen toiminnan johtaminen
  • opettajien välinen yhteistyö

Uuden mallin hahmottaminen ja suunnittelu

Edupolin uuden mallin hahmottelu lähti käyntiin työryhmän ja opinto-ohjaajien työpajassa, jossa perehdyttiin erilaisiin ohjaussuunnitelmiin. Yksikään aiempi ohjaussuunnitelman malli ei vastannut siihen tarpeeseen, joka koulutuksen järjestäjällä oli. Siten Edupolin uraohjauksen jäsentämisen viitekehykseksi valittiin OSKU – osaamisen kumppanit -hankkeessa laadittu kaavio henkilökohtaistamisen prosessista koulutuksen järjestäjän näkökulmasta (OSKU – osaamisen kumppanit 2017).

Kaavio 1. Henkilökohtaistamisen prosessi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta (OSKU-osaamisen kumppanit 2017).

Osana henkilökohtaistamista opiskelijalle laaditaan urasuunnitelma. Urasuunnitelmassa suunnitellaan toimenpiteet, joilla edistetään opiskelijan työllistymistä tai jatko-opintoihin sijoittumista välittömästi tutkinnon tai koulutuksen suorittamisen jälkeen. Urasuunnittelu koskee opiskelijan opintojen aikaisen osaamisen hankkimisen sisällön ja toteutuksen suunnittelua. Urasuunnittelu tukee yksilöllisten valintojen tekemisessä, jotta yksilön osaaminen vastaisi työelämän tarpeita ja auttaisi työllistymisessä. Urasuunnitelmaan sisältyy jatko-opintosuunnitelma tai suunnitelma työelämään siirtymiseksi tai työuralla etenemiseksi.

Ohjaus hakeutumisvaiheessa

Tiedottaminen

Tiedottamisvaiheen tai hakeutumisvaiheen tarkoituksena on antaa hakijalle mahdollisimman realistinen käsitys opintoihin liittyvistä mahdollisuuksista. Hakija motivoidaan hakeutumaan koulutukseen ja vastataan hakijan tarpeeseen hankkia, kehittää tai täydentää osaamista. Hakeutumisvaiheessa ohjataan hakijaa valitsemaan omien tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen tutkinto.

Keskeisimmät tiedotus- ja neuvontakanavat ovat:

  • valtakunnallinen opintoportaali opintopolku.fi
  • tiedottaminen peruskouluissa
  • sähköinen tiedottaminen, oppilaitoksen nettisivut, chat, Facebook, Instagram ja Twitter
  • messut ja tapahtumat
  • ammatillinen kilpailutoiminta
  • vierailut, tutustumisjaksot ja yksilölliset koulutuskokeilut
  • yhteydenotot organisaatioihin, yrityksiin ja muihin sidosryhmiin.

Hakeutumisvaiheen ohjauksen tavoite on antaa realistinen käsitys osaamisen hankkimiseksi tarvittavasta koulutuksesta ja (ammatillisen) osaamisen osoittamisesta. Tiedotuksessa huomioidaan tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Samalla neuvotaan opintoihin liittyvistä rahoitus- ja työllistymismahdollisuuksista.

Opiskelijaksi ottaminen

Koulutuksen järjestäjä päättää hakuajoista ja hakumenettelyistä. Edupoli on myös mukana valtakunnallisessa yhteishaussa.

Opiskelijaksi ottamisen vaiheita ovat:

  • hakemuksen vastaanottaminen
  • hakemuksen käsittely, hakeutumiseen liittyvien taustatietojen selvittäminen
  • hakijan kontaktointi opintoihin hakeutumisväylän ohjeiden mukaisesti
  • tarvittavien liitteiden pyytäminen osaamisen tunnistamiseksi
  • haastattelu
  • hakijan neuvonta ja ohjaus tutkinnon osien valinnassa tai ohjaus muun tutkinnon suorittamiseen
  • selvitys terveydentila vaatimusten täyttymisestä SORA-lainsäädännön piirissä olevien tutkintojen osalta
  • esitys opiskelijaksi ottamisesta päätöksentekoa varten.

Hakemukset otetaan vastaan ja käsitellään Edupolin ohjeiden mukaisesti. Hakemukset kirjataan vastaanotetuiksi. Hakemuksen käsittelijä tiedottaa haastattelun ajankohdasta ja hakeutumisvaiheessa osaamisen tunnistamiseksi tarvittavien dokumenttien toimittamisesta.

Hakeutumisvaiheen tavoitteena on arvioida hakijan mahdollisuuksia saavuttaa tutkinnon osaamistavoitteet. Niiden selkeyttämiseksi hakijalle voidaan järjestää testejä. Hakeutumisvaiheessa kerrotaan opintojen tukitoimista ja selvitetään hakeutujan tuen tarve.

Hakeutumisvaihe aloittaa henkilökohtaistamisprosessin. Hakijalle tiedotetaan, että osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tehdään voimassa olevien määräysten mukaisesti. Hakeutumisvaiheen ohjaus selkeyttää hakeutujan käsitystä tutkinnon suorittamisesta, ammatista ja työllistymismahdollisuuksista. Näin tuetaan hakijan urasuunnittelua ja koulutukseen sitoutumista.

Opiskelijaksi ottamisesta tai valitsematta jättämisestä tehdään päätös Edupolin käytännön mukaisesti tai valtakunnallisia hakumenettelyitä noudattaen. Hakijalle tiedotetaan, miten hän saa tiedon päätöksestä ja miten hän voi halutessaan tehdä oikaisupyynnön. Koulutukseen valitsematta jääneet hakijat ohjataan vaihtoehtoisen koulutusväylän tai tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin.

Ohjaus henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman aikana

Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan yksilöllistä opintopolkua ja urasuunnitelmaa koskevaa päätöksentekoa. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta, joka tukee ammatillista kehittymistä.

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma laaditaan tutkinnon osittain ja sitä päivitetään ja seurataan opintojen aikana. HOKS ja sen muutokset laaditaan, hyväksytään ja dokumentoidaan sovitulla tavalla. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman keskeisiä vaiheita ovat aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, osaamisen hankkimisen ja osoittamisen suunnittelu sekä ohjaus- ja tukitoimista sopiminen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa arvioidaan opiskelijan kanssa hänen osaamistaan.

Työvälineitä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen:

  • todistukset suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista ja opinnoista
  • työtodistukset
  • ammattitaitokartoitukset suhteessa tutkinnon osaamisvaatimuksiin
  • ennakkotehtävät ja itsearviot
  • muualla kuin oppilaitoksessa tai työssä hankittu osaaminen (esim. todistukset vapaaehtoistyöstä ja harrastuksista)
  • näyttö.

Ohjaus puuttuvan osaamisen hankkimisen aikana

Osaamisen hankkimisen suunnittelu perustuu opiskelijan osaamisen kehittymisen jatkuvaan arviointiin ja puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Ohjauksella varmistetaan, että opiskelija etenee omien valmiuksiensa ja osaamistavoitteidensa mukaisesti. Ohjauksen perustana ovat opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, jotka huomioidaan esim. koulutussopimustyöpaikan, tutkinnon osien ja opintojen sisältöjen valinnassa. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan hankkimaan osaamista valitsemalla tutkinnon osan toisesta tutkinnosta omasta tai muista oppilaitoksista.

Opiskelijan osaamisen kehittymistä seurataan ja siitä annetaan palautetta, joka kannustaa häntä itsearviointiin. Osaamisen hankkimisen suunnittelussa opiskelijaa ohjataan, neuvotaan ja tiedotetaan, mitä mahdollisuuksia hänellä on hankkia puuttuvaa osaamista ja miten osaamista voi osoittaa. Puuttuvan osaamisen hankkimiseen kuuluvat opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot. Ohjaajan velvollisuutena on tarkistaa SORA-lainsäädännön piiriin kuuluvia opintoja opiskelevien opiskelijoiden työkykyisyys ennen opiskelijavalintaa ja seurata sitä opintojen aikana esimerkiksi ennen koulutustyöpaikalle menoa.

Ohjaus osaamisen osoittamisen eli näytön aikana

Osaamista osoitetaan näytöllä. Näyttö voidaan osoittaa työpaikalla tai tarvittaessa oppilaitoksen työelämälähtöisessä oppimisympäristössä. Opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan suunnitellaan tutkinnonosittain, miten, missä ja milloin opiskelija osoittaa tutkinnon perusteissa vaaditun osaamisen. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan erityisen tuen tarpeet. Ohjeet arvioinnista ja erityisen tuen järjestelyistä täydentävät ohjaussuunnitelmaa.

Näytön aikana opiskelija tekee tutkinnonosan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä, joissa hän voi osoittaa osaamisensa. Opiskelijalle annetaan palautetta näytöstä ja häntä kannustetaan itsearviointiin. Ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa saavuttamaan tutkintosuunnitelmansa mukaiset tavoitteet.

Edupolissa työpaikkaohjaajaa perehdytetään opiskelijan ohjaukseen ja osaamisen arviointiin. Ohjauksen ja osaamisen osoittamisen tavat suunnitellaan opiskelijakohtaisesti.

Uraohjaus opintojen aikana

Uraohjauksen tavoitteiden mukaisesti opiskelija tutustuu koulutuksensa aikana monipuolisesti alansa työtehtäviin, työelämään, yrittäjyyteen ja jatko-opintomahdollisuuksiin. Ohjaus tukee opiskelijan työnhakuvalmiuksien ja työelämätaitojen kehittymistä sekä työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista.

Toimintajärjestelmän muuttaminen ja uuden toimintatavan vakiinnuttaminen

Toimintajärjestelmän muuttamisen ja uuden toimintatavan vakiinnuttamisen välineenä käytettiin NOPSA-hankkeessa opetus- ja ohjaushenkilökunnalle kehitettyä uraohjauksen valmennusohjelmaa (Alftan, Levo-Aaltonen, Rantanen, Raudasoja & Salo, A. 2018). Uraohjauksen valmennusohjelman aikana noin 85 Edupolin opettajaa perehdytettiin uraohjaukseen, ohjaussuunnitelmaan sekä HOKS-prosessiin uraohjauksen mallin avulla (kuvio 2).

Kuvio 2. Uraohjauksen malli (Alftan ym. 2018).

Pohdinta

Ammatillisen oppilaitoksen ohjaussuunnitelma kertoo, minkälaista ohjausta opiskelija saa yksilöllisen opintopolkunsa eri vaiheissa. Opetus- ja ohjaushenkilöstön kannalta on tärkeää, että heillä on käytössään ohjaussuunnitelma, jossa määritellään ohjauksen viitekehys ja tavat toimia. Opettajat tulee valmentaa uusien työvälineiden, kuten ohjaussuunnitelmien käyttöön, jotta oppilaitoksen toimintakäytännöt muodostuvat muutostilanteessa suhteellisen tasalaatuisiksi kaikkien toimijoiden osalta. Muutostilanteessa myös erilaisten käsitteiden, kuten ohjaus tai uraohjaus, avaaminen ja määritteleminen ovat keskeisiä asioita yhteisen toimintakulttuurin luomiseksi.

Uuden ohjaussuunnitelman suunnitteluvaiheessa on tärkeä huomata, että vanhat toimintamallit nuorten tai aikuisten koulutuksista eivät sovi sellaisinaan uudeksi malliksi, vaan toimintatapoja pitää kehittää ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja tutkinnon perusteiden pohjalta uudeksi toimintamalliksi.

Edupolin ohjaussuunnitelman päivittämisen yhteydessä NOPSA-hankkeessa määriteltiin ohjaussuunnitelman järjestämistapoja ja keskeisiä sisältöjä suhteessa uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteisiin ja vaatimuksiin, jotka esitellään kuviossa 3.

Kuvio 3. Ohjaussuunnitelman jäsentämistapoja ja keskeisiä sisältöjä ammatillisessa koulutuksessa (vrt. Numminen ym. 2005, 8‒10).

Opintoajan mukaan tapahtuva jäsennys lähtee opiskelijan henkilökohtaistamisprosessista, johon sisältyy ennen opintojen alkua tapahtuva ohjaus, opintojen aikana tapahtuva ohjaus sekä opintojen päättövaiheen ohjaus työelämään tai jatko-opintoihin. Ohjauksen jäsentäminen opintoajan mukaan korostaa ohjauksen jatkuvuutta läpi koko opiskeluajan.

Ohjauksen sisällön mukaan tapahtuva ohjaus jakautuu hakeutumisvaiheen ohjaukseen, opiskelijaksi ottamisen ohjaukseen, HOKS-ohjaukseen, puuttuvan osaamisen hankkimiseen sekä osaamisen osoittamiseen, työnhaun ja jatko-opintojen ohjaukseen. Lisäksi keskiössä ovat opiskelijan kasvun ja kehityksen tukeminen sekä opiskelutaitojen ohjaus.

Työmuodon mukaan tapahtuva ohjaus tapahtuu henkilökohtaisena ohjauksena henkilökohtaistamisprosessin eri vaiheissa tai ryhmämuotoisena tiedottamisena, neuvontana ja ohjauksena. Ohjauksen jäsentäminen ohjauksen työmuodon mukaan auttaa hahmottamaan ohjauksen työnjakoa ja resursointia.

Työnjaon mukaan tapahtuva ohjaus on opinto-ohjaajan, opettajien ja muun henkilöstön, työelämän edustajien ja oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden toteuttamaa ohjausta. Ohjauksen jäsennys työnjaon mukaan lähtee näkökulmasta, että koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen.

NOPSA-hankkeen yhtenä tavoitteena on ohjaussuunnitelmien uudistaminen hankkeeseen osallistuvissa oppilaitoksissa, joten näkökulmien avaaminen ja niiden monipuolinen pohtiminen kannattaa tehdä ennen suunnitelman laatimista. Edupolin ohjaussuunnitelman kehittämisprosessi kuvattiin malliksi muille ohjaussuunnitelman uudistajille.

Abstract in English

A new guidance model for Edupoli vocational school

In this article, we present how recent reforms in competence-based vocational education and training (VET) in Finland affect the career guidance framework and the personalisation of studies. The development of career guidance and the personalisation of studies have been based on national education policy.

This research was carried out as part of the NOPSA – The Fast vocational study path to the world of work project. Preparation for the project was made in cooperation with the co-implementer network of Edupoli vocational school and Häme University of Applied Sciences (HAMK). This NOPSA team created, piloted and evaluated a new guidance model.

The new model of guidance means a plan for the development of current career guidance. The students in VET will get their own personal competence development plan. Teachers should meet students’ individual competence needs and design individual study paths and career plans. Teachers’ professional work will involve more guidance and support also in the world of work.

In the part of developmental work research, career guidance coaching programme for professional teachers was piloted. Teachers coached towards career guidance thinking and a competence-based orientation with a model of career guidance coaching.

The research indicates that teachers´ guidance expertise has become more central than before. They need a clear framework and plan for providing career guidance so that they can do their work to a high standard.

NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään -hankkeen (ESR) päätoteuttajana toimii Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Edupoli, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Turun kaupungin sivistystoimiala/Turun ammatti-instituutti sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Rahoittaja toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hankkeen toteutusaika on 1.10.2016–31.7.2019.

Lähteet

Alftan, A., Levo-Aaltonen, S., Rantanen, O., Raudasoja, A. & Salo, A. (2018). Uraohjauksen valmennusohjelma. HAMK Unlimited Journal 11.1.2018. Haettu 11.5.2018 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjauksen-valmennusohjelma

Engeström, Y. (2004). Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino.

ePerusteet (2018). Haettu 11.4.2018 osoitteesta https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi

Kallio, P. & Kurhila, A. (2002) Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien ohjaaminen teoksessa toim. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen, & T. Spangar. Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toimintakentät. PS-kustannus. Juva: Bookwell.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017/531. Haettu 12.3.2018 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2017/20170531?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20ammatillisesta%20peruskoulutuksesta%20

Numminen, U., Heino, J., Joronen-Vallin, K., Karlsson, R., Lerkkanen, J., Virtanen, R., & Pirttiniemi, J. (2005). Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? Opas ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen. Opetushallitus 2005. Haettu 11.4.2018 osoitteesta http://oph.fi/download/47247_mitentuemme.pdf

OSKU – osaamisen kumppanit (2017). Haettu 28.5.2018 osoitteesta http://vamia.fi/hankkeet/osku-osaamisen-kumppanit/

Vehviläinen, S. (2003). Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Yliopistopaino.

Kirjoittajat

Anu Raudasoja toimii koulutuspäällikkönä ammatillisten erityisopettajien ja opinto-ohjaajien koulutuksissa Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisella opettajakorkeakoululla ja NOPSA-hankkeessa toimijana yksilöllisten opintopolkujen kehittämisessä.

Sari Maunula toimii koulutuspäällikkönä Edupolissa ja NOPSA-hankkeessa toimijana yksilöllisten opintopolkujen kehittämisessä.

Eeva-Kaisa Pakkala toimii koulutuspäällikkönä Edupolissa ja NOPSA-hankkeessa toimijana yksilöllisten opintopolkujen kehittämisessä.

Viittausohje:
Raudasoja, A., Maunula, S. & Pakkala, E-K. (2018). Opetussuunnitelman laatimisen uudet tuulet. HAMK Unlimited Journal 3.8.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/​ohjaussuunnitelman-laatimisen-uudet-tuulet​

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

NOPSA »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatillinen koulutus ohjaus ohjaussuunnitelma

Bookmark and Share




Previous Post
How can ePortfolios promote employment?
Next Post
Tuotteistettu koulutuskokeilu korkeakoulun opinnollistettuna palveluna




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
How can ePortfolios promote employment?
In the Polytechnic Institute of Setubal (IPS), in Portugal, we have a long history of using portfolios in student-centred...