Antti Juntunen, Jerry Lehtisyrjä & Toni Lavonen
Matkailu, ja varsinkin luontomatkailu, on ollut jo pitkään kasvava trendi maailmalla. Suomessa tämä näkyy varsinkin Keski- ja Etelä-Euroopasta sekä Aasiasta tulevien turistien määrän kasvuna (Visit Finland, 2017a, s. 12). Muihin matkakohteisiin verrattuna Suomi nähdään houkuttelevampana matkakohteena puhuttaessa luonnon, paikallisen kulttuurin ja autenttisten elämäntapojen kuten saunan ja perinteisten ruokien kokemisesta (Visit Finland, 2017b, ss. 23–25).
Luontomatkailun kasvu tuo Suomen näkyvyydelle laajassa ja rikkonaisessa matkailumarkkinoinnissa omia haasteita. Harvaan asuttu valtiomme ei helpota asiaa. Digitaalisuus ja erilaiset digitaaliset ratkaisut tuovat matkailukohteita ja saavutettavuutta paremmin esille.
Luontomatkailun digitalisointi
Digitaalinen luontomatkailu on luontomatkailua, johon on sisällytetty jokin digitaalinen elementti, kuten mobiilisovellus tai virtuaalitodellisuutta hyödyntävä toteutus. Digitaalisuudella pyritään luomaan luontomatkailusta kiinnostavampaa tuomalla käyttäjälle uusia elämyksiä, rikastuttamalla kokemuksia digitalisoimalla elementtejä tai tuomalla siihen jotain lisää digitaalisuuden keinoin. Digitaalisuuden myötä voidaan helpottaa käyttäjän kynnystä lähteä luontoon ja tarjota ennakkotietoa kohteista, kuten kohteen soveltuvuudesta liikuntarajoitteiselle. Digitaaliseksi luontomatkailuksi voidaan myös laskea virtuaalitodellisuus, joka mahdollistaa luontomatkailun ilman, että käyttäjän tarvitsee matkustaa kohteeseen.
Digitaalisen luontomatkailun hyödyt
Luontomatkailussa digitalisointia on hyödynnetty erilaisissa sovelluksissa, joissa käyttäjä näkee sijaintinsa kartalla. Lisäksi sovellukset tarjoavat käyttäjän sijaintiin perustuvaa hyödyllistä tietoa lähellä olevista maamerkeistä tai palveluista. Tänä päivänä lähes kaikilla luontomatkailijalla on mobiililaite mukanaan. Sen avulla kohteessa etsitään tietoa, tehdään varauksia ja myös maksetaan. Digitaalisuudella voidaan helpottaa ostopäätöksen tekemistä, ja maksaminen on tehty hyvinkin helpoksi.
Digitaalinen luontomatkailu virtuaalitodellisuutta hyödyntäen voi olla vaihtoehto niille, jotka eivät pysty nauttimaan perinteisestä luontomatkailusta. Liikuntarajoitteiselle ihmiselle luonnossa liikkuminen voi olla vaivalloista tai jopa mahdotonta.
Digitaalinen luontomatkailu on jatkumo digitaalisessa kehityksessä. Palveluita digitalisoidaan helpottamaan käyttäjien kokemuksia ja antamaan lisää tietoa kohteista. Digitaalisuuden avulla voidaan vastata luontomatkailun voimakkaasti kasvavaan kysyntään. Suomalaisen luonnon mainostaminen virtuaalimatkoilla, opastus kohteisiin sekä tiedon tarjoaminen ennen kohteeseen saapumista parantavat Suomen luontomatkailun näkyvyyttä ja auttavat vastaamaan kasvavaan kysyntään.
Digitaalisen kokemuksen tuottaminen
Modernien mobiililaitteiden laskentatehot, sensorit ja uudet mobiilidataverkot mahdollistavat ulkopuolisen datan hyödyntämisen nopeasti ja sulavasti. Näitä on hyödynnetty muun muassa DigiTrail-hankkeessa kehitetyssä DigiTrail-mobiilisovelluksessa.
Erilaisia tekniikoita käyttäjän paikallistamiseen ja informaation välittämiseen ovat esimerkiksi QR-koodit ja Bluetooth-majakat. QR-koodit ovat viivakoodien tapaan laitteen kameralla luettavia koodeja, joihin voidaan sisällyttää erilaista dataa tarjoamaan tietoa tai avaamaan toimintoja sovelluksissa. Bluetooth-majakat eli beaconit ovat pieniä, Bluetooth Low Energy -teknologiaa hyödyntäviä mikrotietokoneita, joita hyödyntävä ratkaisu voi olla esimerkiksi sovellus, joka pyrkii havaitsemaan näitä ympäristöstään ja päättelemään käyttäjän sijainnin (Kotsalo, 2018). Nämä ja muut samankaltaiset ratkaisut käyttävät fyysistä laitteistoa eli ne vaativat asennuksen ja ylläpidon ja ovat alttiina ilkivallalle. Osa puolestaan vaatii käyttäjältä toimia. Fyysiset ratkaisut ovatkin parhaita silloin, kun satelliittipaikannus ei ole mahdollista, erityisesti sisätiloissa.
Satelliittipaikannusjärjestelmät kuten GPS ja Galileo ovat siviilikäytössä ilmaisia, ja niitä käytetään mobiililaitteessa olevien vastaanottimien avulla. Satelliittipaikannus on toimintavarma tekniikka, joka ei tarvitse fyysistä objektia, vaan kohteet voidaan merkitä sähköisesti, jolloin pisteitä voidaan helposti lisätä, muokata ja poistaa. Ilman fyysistä objektia vandalisointi on hankalaa ja itse satelliittipaikannuksen häirintä on vaikeaa ja kallista. Nykyiset satelliittipaikannusjärjestelmät ovat siviilikäytössä varsin tarkkoja. Euroopan unionin Galileo-järjestelmän tarkkuus on parhaimmillaan noin metrin luokkaa (ESA Navpedia, n.d.).
DigiTrail-sovellus hyödyntää satelliittipaikannusjärjestelmää. Sovellus saa laitteen koordinaatit ja vertaa sitä tietokannassa olevien karttamerkkien koordinaatteihin. Käyttäjän saapuessa lähelle karttamerkkiä sovellus näyttää käyttäjälle tiedot, jotka kyseiselle karttamerkille on tallennettu. Sovellus tarkkailee läheisiä karttamerkkejä myös sovelluksen ollessa taustalla, joten käyttäjän ei tarvitse jatkuvasti pitää älylaitetta näkyvillä, tai käyttäjä voi käyttää laitteen muita toimintoja yhtäaikaisesti.
Digitaalisen toteutuksen sisällöt
Luontomatkailusovellus voi olla hyödyksi jo ennen matkaa, ja sen tuleekin sisältää mahdollisimman paljon matkailijalle oleellista tietoa kohteista ja sen lähialueista. Esimerkiksi DigiTrail-sovelluksesta voi tarkastella minkälaisia luontoreittejä, nähtävyyksiä ja aktiviteetteja periltä löytyy tekstin, tarinoiden, kuvien ja videoiden avulla. Sovelluksesta näkee reittien lähistöllä olevat majoitukset jo matkaa suunnitellessa. Sovellus auttaa myös navigoimaan perille matkakohteeseen hyödyntämällä laitteesta jo löytyvää navigointisovellusta tai vaihtoehtoisesti selainta opastaakseen käyttäjän luontoreitin aloituspisteelle.
Perillä kohteessa sovellus toimii digitaalisena luonto-oppaana opastaen käyttäjää reitillä tai tarjoaa erilaista informaatiota matkan varrella olevista kohteista, parhaassa tapauksessa molempia samaan aikaan.
Sovellukseen voisi myös lisätä pelillistämistä lisäämällä saavutuksia, joita käyttäjä voi suorittaa. Saavutuksia suorittamalla käyttäjä voisi saada läheisen kahvilan tuotteita edullisemmin tai majoituksesta alennusta läheisestä hotellista. Kansainväliselle matkailijalle voisi olla hyvinkin tärkeää jakaa sosiaalisessa mediassa saavutuksiaan Suomen luonnossa, esimerkiksi jo järven jäällä kävely voisi olla yksi saavutus. Sovellus voisi toimia myös keskitettynä portaalina, josta asiakas voi etsiä haluamiaan palveluita ja aktiviteetteja alueella.
Matkan jälkeen sovelluksen kautta voi antaa tällä hetkellä palautetta luontoreiteistä. Jatkossa voisi olla mahdollista, että asiakas antaa palautetta käyttämistään palveluista. Lisäksi käyttäjä voisi jakaa sosiaalisessa mediassa kokemuksia matkan varrelta. Jos sovellus esimerkiksi kerää lapsiperheen reitin varrella suorittamien tehtävien vastaukset, voisi ne jakaa tutuille ja näin markkinoida myös samalla matkakohdetta.
Tulevaisuus
Digitaalisen luontomatkailun tulevaisuus näyttää hyvinkin kiinnostavalta. Teknologian kehittyessä käyttäjälle voidaan tarjota rikkaampia ja sujuvampia luontokokemuksia. AR (Augmented Reality – lisätty todellisuus), VR (Virtual Reality – virtuaalitodellisuus) ja näiden sekoitus MR (Mixed Reality) tuovat lisäulottuvuutta ja mielenkiintoa luontomatkailuun. Mikäpä olisi sen mielenkiintoisempaa kuin nähdä linnan raunioiden heräävän vanhaan loistoonsa ja tavata ritareita vanhoissa haarniskoissaan, tai katsella ruskaan puhkeavaa kansallispuistoa linnunsilmin taivaalta käsin.
Kirjoittajat
Antti Juntunen on tietojenkäsittelyn tradenomi ja työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikössä eri kehittämisprojektien parissa. DigiTrail-hankkeessa Juntunen toimii sovelluskehittäjänä.
Jerry Lehtisyrjä on tietojenkäsittelyn opiskelija ja työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikössä eri kehittämisprojektien parissa. DigiTrail-hankkeessa Lehtisyrjä toimii sovelluskehittäjänä.
Toni Lavonen on tietojenkäsittelyn opiskelija ja työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikössä eri kehittämisprojektien parissa. DigiTrail-hankkeessa Lavonen toimii sovelluskehittäjänä.
Lähteet
ESA Navipedia. (n.d.). Haettu 18.12.2018 osoitteesta https://gssc.esa.int/navipedia/index.php/Galileo_General_Introduction
Kotsalo, M. (2018). Beaconit osana paikkatietoisia palveluita. HAMK Unlimited Journal 21.5.2018. Haettu 4.2.2019 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/teknologia-ja-liikenne/beaconit-osana-paikkatietoisia-palveluita
Visit Finland. (2017a). Visit Finland Visitor Survey 2016. Visit Finland Studies 9. Haettu 18.12.2018 osoitteesta http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2017/04/Visit-Finland-matkailijatutkimus-2016-EN.pdf
Visit Finland. (2017b). Finpro segmentation Cross country summary. Haettu 18.12.2018 osoitteesta http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2017/12/2017-Segmentation-Cross-Country-Summary.pdf