Yritysmentoroinnilla kipinää vastuulliseen liiketoimintaan

Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia ja tietoisempia yritysten toiminnan ja niiden tuotteiden ja palvelujen vastuullisuudesta. Yritykset voivat vastata tähän paineeseen ja kiinnostukseen kehittämällä liiketoimintamalliaan vastuullisemmaksi. Yritysvastuu tarkoittaa niitä yli lainsäädännön vaatimusten meneviä vapaaehtoisia toimia, joilla yritys toteuttaa taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuutaan (Harmaala & Jallinoja, 2012; Suomen Yrittäjät ry., n.d.). Taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristötietojen julkistaminen näyttäytyy myös mahdollisuutena legitimoida yrityksen tuotteita ja palveluja kuluttajien ja sijoittajien silmissä (Penerbit, 2020). Pk-yritykset tarvitsevat kuitenkin akuutisti tukea vastuullisuuskysymysten äärellä painiessaan.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja Hämeen ELY-keskuksen koordinoimassa Etelä-Suomen alueen ”Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio” -REACT-EU-hankkeessa käytiin yrityskohtaisia mentorointikeskusteluja hämäläisten pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Näissä keskusteluissa käsiteltiin vastuullisen liiketoiminnan teemoja yleisesti, mutta pureuduttiin myös yrityskohtaisiin vastuullisuuden näkökulmiin ja mahdollisuuksiin. Keskusteluissa yrittäjät jakoivat huolensa yritysvastuun toteuttamismahdollisuuksista pk-yrityksissä. Erityisesti resurssien vähäisyys koetaan yrityksissä ongelmaksi, vaikka tahtoa vastuullisempaan liiketoimintaan poikkeuksetta onkin.

Käytetyssä vertaismentorointimenetelmässä asiaan vihkiytyneempi pk-yritys mentoroi vähemmän vihkiytynyttä yritystä ja saa vaihtokaupassa itselleen näkemystä oman liiketoimintansa kehittämiseen. Näissä sparrauksissa johdateltiin yrittäjiä ja yritysten edustajia hankkeen teemojen pariin useimmiten kasvokkain tapahtuneissa 1–3 tunnin vapaamuotoisissa mentorointikeskusteluissa. Mentoroinneissa sovellettiin aikaisempia selvityksiä ja kokemuksia yritysten vastuullisuusstrategian muodostamisen teoreettisista vaiheista (ks. mm. Harmaala & Jallinoja, 2012; Lei & Bustami, 2023; Niemi, 2023).

Asiakaskokemus sidosryhmätyön keskiössä

Sparrattavien tietämystaso vihreästä siirtymästä ja vastuullisuudesta oli pääosin hyvä. Vaikka tutkimustenkin mukaan henkilöstö ja sen myötä sosiaalinen vastuu korostuu pk-yrityksissä (Elinkeinoelämän keskusliitto, 2021), ei sitä välttämättä mielletä yritysvastuun käsitteen alle kuuluvaksi. Sparrauksissa saadun kokemuksen mukaan pk-yritykset ovat yritysvastuusta erittäin kiinnostuneita, mutta tietämys vastuullisuustyön kokonaisuudesta ei aina ole kattavalla tasolla.

Lähes kaikissa sparrauskeskusteluissa esiin nousseita teemoja olivat arvot, resurssit ja asiakaskokemus. Nämä korreloivat hyvin pk-yritysten toimintaympäristön ja siihen liittyvän sidosryhmätyön kanssa. Jokaisella yrityksellä on arvot, joko tiedostetut tai tiedostamattomat. Pk-yrityksissä yrittäjien arvot näkyvät niiden jokapäiväisessä tekemisessä.

Resurssit, eli käytännössä aika ja raha, luovat raameja ennen kaikkea yritystoiminnan kehittämiselle, niin myös vastuullisuustyölle. Pk-yrityksissä yritystoiminta ja tekeminen ovat voimakkaasti kiinni arjessa ja päivittäisessä selviytymisessä, jolloin erityistä aikaa yritystoiminnan kehittämiseen voi olla vaikea löytää. Tämä tunnistetaan pk-yrityksissä hyvin, ja sparrattavat toivoivat lähes poikkeuksetta, että kalenterista löytyisi aikaa vastuullisuustyön kehittämiselle. On helppo sanoa, että tämä olisi priorisointikysymys, mutta käytännön arki kertoo muuta.

Sidosryhmätyössä asiakkaat ja heidän odotuksensa nousivat lähes poikkeuksetta esiin. Yrittäjät tunnistavat hyvin asiakasvuorovaikutuksen tärkeyden, ja esimerkiksi reklamaatioiden käsittelystä ja hyvin hoidettujen reklamaatioiden tuomista mahdollisuuksista keskusteltiin useammankin yrittäjän kanssa. Toisaalta esille tuli myös kysymys, onko asiakas tosiaan aina oikeassa, ja mitä kaikkea yrittäjän pitää asiakkaalta reklamaatiotilanteessa sietää. Vastuu asiallisesta ja rakentavasta sidosryhmävuorovaikutuksesta kuuluu kuitenkin loppujen lopuksi kaikille osapuolille.

Vastuullisuus ulottuu koko arvoketjuun – viestintä mietityttää

Lähes kaikissa yrityksissä tehdään jo vastuullisuustyötä, vaikka tähän liittyvää suunnitelmaa tai strategiaa ei olisikaan. Tämä kumpuaa ennen kaikkea yrittäjien arvoista ja halusta tehdä asioita oikein. Näin toteutettava vastuullisuustyö ei rajoitu pelkästään ekologisen vastuun toteuttamiseen esimerkiksi lajittelemalla ja kierrättämällä, vaan se ulotetaan usein myös arvoketjuun. Yrittäjät pohtivat paljon käyttämiensä tuotannontekijöiden alkuperää ja valmistusprosessien vastuullisuutta. Tämä koskee niin materiaaleja, käytettävää työvoimaa kuin esimerkiksi kuljetusetäisyyksiä ja -tapoja. Eräs vaatetusalan yrittäjä kertoi lopettaneensa yhteistyön aasialaisen tavarantoimittajansa kanssa, koska ei saanut tältä tietoja tuotteiden vastuullisuudesta. Toinen yrittäjä sanoi vakavasti pohtivansa korvaavansa Kiinassa valmistettujen tuotteiden vaihtamista Euroopassa tuotettuihin. Toisiko tällainen vastuullisuusteko myös riittävän kilpailuedun, joka kattaisi toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset?

Vihreä siirtymä ja yritysvastuu koetaan pk-yrityksissä laajaksi ja vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Tietoa on saatavana paljon, mutta se on hajallaan (Niemi, 2023, s. 39). Samalla yrittäjät kuitenkin tunnistavat hyvin vastuullisen liiketoiminnan tuomat mahdollisuudet. Tätä tulkintaa tukee myös pk-yritysbarometri (Suomen Yrittäjät, 2022). Erityisesti näitä mahdollisuuksia nähdään vastuullisuusviestinnässä ja sen suomissa mahdollisuuksissa vastata entistä vastuullisuustietoisempien kuluttajien ja arvoketjujen yrityksiin kohdistamiin odotuksiin. Pk-yrityksissä ollaan hyvin tietoisia vastuullisuusviestinnän sudenkuopista ja viherpesun vaaroista. Katteettomien vastuullisuusviestien aiheuttamaa mainehaittaa pidetään todellisena uhkana, ja vastuullisuusviestintään kaivataankin yrityksissä tietoa ja tukea. Lähes jokainen tuntee esimerkkejä yritysten epäonnistuneesta vastuullisuusviestinnästä.

Muutos kaipaa työkaluja

Keskusteltaessa yritysten poluista kohti kestävää liiketoimintamallia kävi selkeästi ilmi, että tahtotila on olemassa, mutta välineet usein puuttuvat. Tähän vaikuttavat erityisesti rajalliset resurssit yrityksissä. Koska muutoksen tulisi aina olla hallittu prosessi, jolla on päämäärä, tarvitaan siihen suunnitelmallisuutta.

Yrityksen vastuullisuusstrategian muodostaminen alkaa riittävän datan ja reaaliaikaisen tilannekuvan hankinnalla. Toimintaympäristön kartoituksesta edetään luontevasti sidosryhmätyön kautta yrityksen vastuullisuustyön olennaisuuden arviointiin ja vastuullisuustyön tavoitteisiin. Tavoitteille mietitään toimenpiteet, joiden avulla niihin päästään, ja toimenpiteille konkreettiset mittarit. Riskienhallinnan näkökulmien tarkastelun ja vastuullisuustyön hallintatapojen ja vastuiden määrittelyn siivittämänä uhrataan ajatukset tehokkaalle ja yrityksen toimintastrategiaa tukevalle vastuullisuusviestinnälle. Lopputuloksena syntyy yrityksen vastuullisuustyön käsikirja, jonka avulla yritys pystyy suuntaamaan rajatut resurssinsa sinne, missä sen vastuullisuustyö on pienimmällä ajan ja rahan käytöllä tehokkainta ja vaikuttavinta.

Vastuullisuusstrategia ja sitä seuraava yritysvastuutyön raportointi tuo yrityksen vastuullisuustyön näkyväksi ja on sidosryhmien suuntaan sen vastuullisuustyön todentamisen väline. Tällä tavalla toteutettu vastuullisuustyö lisää yrityksen ja sen vastuullisuustyön arvoa, säästää kustannuksia ja tekee yrityksestä kiinnostavamman. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei yhtä yleispätevää kaikille yrityksille sopivaa vastuullisuustyön konseptia ole, vaan jokainen yritys voi tehdä oman näköistänsä ja kokoistansa yritysvastuutyötä.

---

Pk-yrittäjä, lataa työvälineitä:

REACT-EU-hankkeen digitaalisesta työkirjasta löydät tietoa ja työkaluja pk-yritysten vihreään siirtymään, muutoskyvykkyyteen ja digitalisaatioon: https://react.humak.fi/digitaalinen-tyokirja/

Yritysvastuu – Mitä yrityksemme voi tehdä käytännössä? Lataa kalvopohjat yritysvastuutyön suunnitteluun: https://react.humak.fi/pk-yritysten-kehityspolku-kohti-vastuullista-liiketoimintamallia-lataa-tyopajapohjat/