Yrittäjyyslukuvuosi tuo työelämän lähemmäksi koulutusta


Työelämä vaatii jokaiselta yritteliäisyyttä, sillä harvassa on enää ne työpaikat, joista jäädään 40 vuoden työuran jälkeen eläkkeelle. Hämeen ammattikorkeakoulu on tarttunut haasteeseen ja toteuttaa yrittäjyyslukuvuoden eli #HABA17–18. Lukuvuosi on sisältänyt erilaista toimintaa yrittäjyyden äärellä yhdessä opiskelijoiden, henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on, että jokainen hamkilainen vierailee ainakin yhdessä alueen yrityksessä tämän vuoden aikana. Vuoden aikana on tehty yhteistyötä muun muassa Suomen Yrittäjien ja Hämeen Yrittäjien kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi koulutussarja opetushenkilöstölle.

Yrittäjyyslukuvuodesta potkua yrittäjyyden edistämiseen

Ammattikorkeakouluilla on pitkään ollut tärkeä tehtävä yrittäjyyden edistäjänä. Erilaisten hankkeiden ja yrittäjyystoimintojen lisäksi on siirrytty entistä vahvemmin siihen, että yrittäjyys on osa koko opetus- ja ohjaushenkilöstön työnkuvaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017) on julkaissut yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. Julkaisun tavoitteena on suunnata, kehittää ja ohjata kouluasteiden toimenpiteitä yrittäjyyden edistämisessä ja yrittäjyyskasvatuksessa. Linjausten mukaan yrittäjyys nähdään laajasti: ”Yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista tai yhteiskunnallista arvoa” (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017).

Korkeakoulujen yrittäjyyden edistämisessä kyse ei ole vain uuden yrittäjäsukupolven kasvattamisesta yrittäjyyskursseilla. Opiskelijoiden lisäksi on tarpeen huomioida korkeakoulun työelämäkumppanit ja alueen yritykset. Katsetta on käännettävä niiden rekrytointi- ja osaajatarpeisiin, mutta myös yrittäjien oman osaamisen kasvattamiseen ja yritysten uusiutumiskyvyn tukemiseen.

HAMKista valmistuneista opiskelijoista noin viisi prosenttia toimii yrittäjinä vuosi valmistumisen jälkeen. Koko maan keskiarvo on vain kolme prosenttia. (Vipunen 2017.) Yrittäjyyden aktivointia tarvitaan ja yrittäjyysintoa pitää saada liikkeelle kaikissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa.

Yrittäjyyden edistäminen muuttuu konkreettiseksi koulutuksen sisällöissä, oppimisympäristöissä, toimintakulttuurissa, opetus- ja oppimismenetelmissä sekä työelämälle räätälöidyissä palveluissa. Luontevinta on avata ammattikorkeakoulun ovet ja toimia yhdessä eri toimijoiden ja yritysten kesken, verkostoissa.

HAMKissa opinnot suoritetaan moduuleissa, ja jokaiseen moduuliin pyritään saamaan työelämälähtöinen projekti, jota opiskelijat työstävät johonkin yritykseen. Opiskelijoiden tueksi on nimetty kampusyhteyshenkilöt, jotka sparraavat yrittäjyyden alkutaipaleella. Yhtenä yrittäjyysvuoden tavoitteena on ollut opiskelijoiden herättely ajatukseen, että he voisivat toimia tulevaisuudessa yrittäjänä.

Kuvio 1. Yrittäjyyslukuvuosi HAMKissa eli #HABA17–18 (Kirsi Sippola).

Yrittäjyys on jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa. Yrittäjyyskasvatus ja yhteistyö yritysten kanssa vaatii yhtä lailla jatkuvaa ajan hermolla pysymistä, kokeiluja, kehittämistä ja uudistamista.

Yritysyhteistyössä piilee huikeat mahdollisuudet

Työelämäprojekteissa yrityksillä on keskeinen rooli. Yhteistyön paikkoja on tarjolla, sillä tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan vain kaksitoista prosenttia pk-yrityksistä tekee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Suosituimmat yhteistyön muodot ovat koulutusyhteistyö (47 %), opinnäytetyö (40 %) ja innovaatioihin liittyvä kehittäminen (30 %). Yrityksistä 83 prosenttia ei tee lainkaan yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. (Suomen yrittäjät 2018.)

Pk-yrityksistä kannattaa olla kiinnostunut. Suomessa on kaikkiaan 284 000 yritystä. Näistä alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä on 93,3 prosenttia. Samaan aikaan yksityisen sektorin uusi työ on syntynyt pk-yrityksiin. Tilastojen mukaan vuosina 2001‒2016 on syntynyt nettomääräisesti 77 000 uutta työpaikkaa, kaikki pk-sektorille. (Tilastokeskus 2016.)

Yhteistyön alku voi löytyä esimerkiksi opettajan tekemällä yrityskäynnillä ja yrityksen tarpeiden ja toiveiden kartoittamisella. PK-barometrin mukaan pk-yritykset odottavat korkeakouluyhteistyöltä erityisesti tietopohjan ja osaamisen vahvistamista, näkemystä tulevaisuuden kehitystrendeistä ja markkinoista sekä apua uusien teknologioiden, menetelmien ja laitteiden käyttöönottoon. Myös demo-, pilotointi- ja tuotetestaus ovat tärkeitä yhteistyön muotoja. (Suomen yrittäjät 2018.) Parhaimmat yhteistoiminnan muodot löytyvät yhdessä kokeillen ja kehittäen.

Hämeen ammattikorkeakoulun henkilökunta jalkautuu vuoden 2018 aikana alueen yrityksiin. Tapaamisten ideana on saada selville yrittäjien tarpeita ja samalla kertoa yhteistyövaihtoehdoista, joita hamkilaisten kanssa voi tehdä. Ammattikorkeakoulu tuottaa työvoimaa yritysten tarpeisiin, mutta yritysten kannattaa hyödyntää myös opiskelijoiden työharjoittelua, opinnäytetöitä ja erilaisia opiskelijaprojekteja. Opintojaan päättämässä olevat HAMKin opiskelijat tekevät vuosittain noin tuhat opinnäytetyötä yrityksiin tai julkisiin organisaatioihin. Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimusyksiköissä on myös vilkasta hanketoimintaa, johon yritykset voivat osallistua. Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) on osallistunut vuosittain lähes tuhat alueen yritystä. (HAMK 2017.)

Kokeilemalla liikkeelle – työkaluja opettajalle

Opettaja on entistä enemmän verkostotoimija, jolla on kykyä katsoa laajasti ja rohkeutta kokeilla yhdessä opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Suomen Yrittäjät ja HAMK järjestivät opettajille suunnatun koulutussarjan, jonka tavoitteena oli antaa työkaluja opettajuuden uudistamiseen ja yrittäjyysnäkökulman huomioimiseen omassa työssään. Yksi koulutussarjan teemoista oli kokeilukulttuuri ja kokeiluilla kehittäminen.

Kipinää kokeilukulttuuriin -koulutuspäivä pidettiin HAMKin opettajille keväällä 2018. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) Kalle Nieminen kertoi tulevaisuuden trendeistä ja kokeilemisen tärkeydestä. Toisena ajatusten herättelijänä oli yrittäjä Tapu Holttinen, joka on toiminut oppilaitosten kehittäjäkumppanina jo parikymmentä vuotta. Molemmat esiintyjät painottivat konkreettisten kokeilujen tärkeyttä. On parempi lähteä heti toteuttamaan jotakin asiaa ja sitten kokemuksen kautta suunnitella toimintaa paremmaksi. Suomalaisia vaivaa usein liian pitkän ja tarkan suunnitelman tekeminen ennen kuin tartutaan toimeen. Liika suunnittelu aiheuttaa sen, että valmistuessaan suunnitelma on jo käyttökelvoton tai vanhanaikainen, koska maailma on mennyt eteenpäin hurjaa vauhtia suunnitelmaa tehdessä. Tapu Holttinen toi mukanaan työkalupakin, josta jokainen osallistuja löysi omaan tilanteeseen sopivan työkalun.

Kuva 1. Sitran Kalle Nieminen vauhdissa Kokeilukulttuuripäivässä 23.3.2018 (Kuva Päivi Ojala).

Kokeilukulttuuripäivässä oli osallistujana myös tuntiopettaja Anne-Mari Järvenpää Hämeen ammattikorkeakoulusta. Biotalousinsinöörien opettajana toimiva Anne-Mari oli tyytyväinen päivän sisältöön. “Kalle Nieminen esitti sellaisia uusia asioita, joita en ollut tullut ajatelleeksi tai joista en ollut vielä kuullutkaan. Hän nosti myös tubettamisen ihan uuteen valoon ja vasta tilaisuudessa ymmärsin, että minun pitää todellakin seurata aikaani enemmän YouTubessa. Myös Tapu Holttisen teettämä konkreettinen kokeilutehtävä ja hänen jakamansa työkalut ovat auttaneet minua omassa ajattelussani. Olen aikaisemmin ehkä sortunut liian pitkään suunnitteluun ennen toteutusta, ja nyt olen vakaasti päättänyt kokeilla rohkeasti enemmän!”

Koulutussarja oli osa Suomen Yrittäjien projektia Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria. Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro on tehnyt Suomen Yrittäjille lahjoituksen koulutusten toteuttamiseksi. Lahjoituksen taustalla on tarve lisätä nuorten yrittäjyyshalukkuutta ja -osaamista sekä edistää uusien kasvuhakuisten yritysten syntymistä.

Lähteet

HAMK (2017). Yrittäjyyslukuvuosi. Haettu 27.4.2018 osoitteesta http://project.hamk.fi/opiskelijalle/yrittajyys/

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017). Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017. Haettu 27.4.2018 osoitteesta www.minedu.fi/yrittajyyslinjaukset

Suomen Yrittäjät (2018). Pk-yritysbarometri kevät 2018. Haettu 27.4.2018 osoitteesta https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12018-569429

Tilastokeskus (2018). Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. Haettu 27.4.2018 osoitteesta http://www.stat.fi/til/yrti/index.html

Vipunen (2017). Opetushallituksen tilastopalvelu. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen. Haettu 3.9.2017 osoitteesta http://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Tutkinnon-suorittaneiden-sijoittuminen.aspx

Kirjoittajat

Kirsi Sippola toimii HAMKin Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä kehittämispäällikkönä ja on toteuttamassa HAMKin yrittäjyysvuotta.

Päivi Ojala toimii Suomen Yrittäjät Oy:n projektipäällikkönä ja koordinoi oppilaitosyhteistyötä.

Viittausohje:
Sippola, K. & Ojala, P. (2018). Yrittäjyyslukuvuosi tuo työelämän lähemmäksi koulutusta. HAMK Unlimited Professional 4.9.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/yrittajyyslukuvuosi-tyoelama-koulutus

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Yrittäjyyslukuvuosi »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  #HABA Suomen Yrittäjät yrittäjyys yrittäjyyslukuvuosi yritteliäisyys

Bookmark and Share




Previous Post
Hevosalan yritykset hakevat kannattavuutta ja kilpailukykyä erilaistamalla palvelujaan
Next Post
Väitöslektio: Luomupuutarhayrittäjän asiantuntijuuden kehittyminen vaatii toimijuuden syntymistä




You might also like






More Story
Hevosalan yritykset hakevat kannattavuutta ja kilpailukykyä erilaistamalla palvelujaan
”Hevosalan yrittäjillä on matikka nelonen ja uskonto kymppi” – tämän fraasin kuulee usein, kun keskustelu siirtyy...