Vihreän siirtymän tavoitteet konkretisoituvat Kanta-Hämeessä

Vihreä siirtymä on sanapari, jonka kuulemiselta ei ole viime aikoina voinut välttyä. Se on Suomelle valtava mahdollisuus kestävän elinkeinotoiminnan pohjaksi, mutta siirtymä tulisi toteuttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Vihreän siirtymän termi on peräisin Euroopan Unionin vihreän kehityksen ohjelmasta. Ohjelma tähtää EU:n kehittymiseen moderniksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi taloudeksi, ja sen tärkeimpiä toimenpiteitä ovat erilaiset ilmastotoimet ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Myös mikro- ja pk-yrityksille edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa muutoksia yritystoiminnassa.

Tässä selvityksessä kartoitettiin, miten mikro- ja pk-yritysten vihreää siirtymää edistetään Kanta-Hämeen alueen strategioissa ja miten viimeisin tutkimustieto on huomioitu strategioiden laatimisessa. Kartoitus tehtiin selvittämällä aihealueen viimeaikaiset tutkimustulokset vuosilta 2017–2022 ja vertailemalla niitä Hämeen maakuntaohjelmaan, älykkään erikoistumisen strategiaan, Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekarttaan, alueella käynnissä oleviin hankkeisiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön selvityksiin kiertotalouden digitalisaatiosta ja Tekoäly 4.0 -ohjelman loppuraporttiin. Kartoitus tehtiin Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT-EU) -hankkeessa tammikuussa 2023.

Mikro- ja pk-yritykset vihreässä siirtymässä

Onnistunut vihreä siirtymä edellyttää mikro- ja pk-yrityksiltä uuden liiketoimintamallin luomista. Liiketoimintasuunnitelmassaan yritys määrittää yrityksen arvolupauksen ja miten yritys sen käytännössä toteuttaa. Suunnitelmassa mainitaan muun muassa resurssit, toiminnot, keskeiset prosessit sekä yhteydet toimittajiin, kumppaneihin ja asiakkaisiin. Vihreässä siirtymässä yritys tavoittelee lisäarvoa matalilla CO₂-päästöillä tai jopa kokonaan ilman päästöjä. Yksi soveltuva malli on Vihreä liiketoimintamalli (Quintás ym., 2018). Uusia liiketoimintamalleja tuetaan Kanta-Hämeessä ohjelmatasolla kiertotalouden ja resurssien käyttöä tehostamalla esimerkiksi jakamistalouden toimintamallin kautta (Hämeen liitto, 2022-b).

Eräässä tutkimuksessa havaittiin vuoteen 2015 mennessä pk-yrityksillä olleen käytössä vain vähän CO₂-päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia. Yrityksistä lähes puolet (43,3 %) ei ollut ottanut mitään toimia käyttöön ja 37,7 prosenttia vain yhden tai kaksi. Tämä johtuu siitä, että toiminnan pienimuotoisuuden takia toimilla koettiin olevan vain vähän merkitystä. Vihreän siirtymän osalta pk-yritysten ongelmia ovat pieni koko, tiedon puute, henkilöstön ja taloudellisten resurssien vähyys sekä yritystoiminnan riippuvuus pienestä määrästä asiakkaita (Quintás ym., 2018). Suomessa mikro- ja pk-yritykset yhdessä muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Yrityksistä vain 0,2 prosenttia on suuryrityksiä ja mikroyrityksiä on 93 prosenttia. (Suomen Yrittäjät, 2021)

Yleisimpiä yrityksissä toteutettuja vihreän liiketoimintamallin mukaisia toimia ovat olleet energia- ja ympäristöauditoinnit, tuotteen elinkaariarviointi, ekologinen suunnittelu, ympäristömerkit, parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) optimointi, sivuvirtojen ja jätteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö, energian tuottaminen jätteistä, lämpöä ja energiaa tuottavat järjestelmät sekä uusiutuvan energian käyttö. Pk-yritysten CO₂-päästöjen väheneminen ei kuitenkaan ole noussut merkittävästi edellä mainituista toimista huolimatta, koska useimmiten valitut toimenpiteet (ympäristöauditointi ja kierrätys) eivät ole merkittäviä CO₂-päästöjen osalta. Tehokkaampia päästövähennystoimia olisivat tuotteen elinkaariarviointi, ekologinen suunnittelu ja vaihtoehtoiset energiamuodot. (Quintás ym., 2018)

Edellä mainitut toimet ovat Kanta-Hämeen alueella tunnistettu keskeisinä toimenpiteinä ohjelmatasolla. Alueen elinkeinoyhtiöt edistävät osaltaan päästövähennystoimia liiketoiminnan kehittämisen yhteydessä. Kanta-Hämeen alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla on merkittävä rooli vihreän liiketoimintamallin edistämisessä osana yritysten kanssa tehtävää hankeyhteistyötä. Erityisesti mikroyritysten kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, koska ympäristövaikutusten vähentämisen taloudelliset hyödyt ovat mikro- ja pienyrityksissä vähäisemmät kuin keskisuurissa yrityksissä. Mikroyritysten on myös haastavampaa toteuttaa vihreää siirtymää, koska yleensä prosesseja ja resursseja (tietämys, henkilökunta) on vähän. (Hämeen liitto, 2022-b)

Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekartassa on myös mainittu yrityksiin kohdistuvia vihreää siirtymää edistäviä toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. liikenteen sähköistäminen ja aurinkovoimaloiden lisääminen sekä paikasta riippumattoman työn mahdollistaminen. Lisäksi tavoitteeksi mainitaan yrityksille markkinoitavat sijaintipaikat sopivan hukkalämpö- tai muun kiertotalousresurssin viereen. Kaikilla näillä toimilla on mahdollista saavuttaa vähennyksiä yritysten CO₂-päästöihin. (Hämeen liitto, 2022-a)

Pk-yritysten muutoskyvykkyys on hyvä

Vihreä siirtymä edellyttää yrityksiltä muutoskyvykkyyttä eli kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa. Toisin kuin yleensä luullaan, pk-yrityksillä on hyvä muutoskyvykkyys. Pk-yritykset toimivat jatkuvasti epävarmassa ympäristössä, ja niillä on kokemusta vastoinkäymisistä sekä epävirallisesta organisaatioympäristöstä. Turbulenssi on arkipäivää ja muutoskyvykkyydelle on suuri tarve – eikä tarve liity vain poikkeustilanteisiin, kuten pandemiaan tai sotiin. Tutkimusten mukaan kaikista näistä edellä mainituista syistä johtuen pk-yrittäjät ovat erittäin muutoskyvykkäitä ja näin mahdollistavat myös yritysten muutoskyvykkyyden. Muutoskyvykkyys on paljon suurempi haaste isoille yrityksille. (Branicki ym., 2017; Saad ym., 2021) Kestävän Kasvun Häme 2022–2025 -maakuntaohjelmassa arvioidaan alueen muutoskyvykkyys hyväksi. Muutoskyvykkyyttä pitää yllä monipuolinen elinkeinorakenne sekä verraten suuri työllisten osuus julkisella sektorilla. Näistä johtuen laskusuhdanteet osuvat alueelle hitaammin, mutta palautuminen niistä kestää, eikä rakenteellisten, pitkän aikavälin muutosten tekeminen ole helppoa. (Hämeen liitto, 2022-b)

Vähemmän aikaa toimineet ja pienellä henkilöresurssilla toimivat yritykset ovat merkittävästi riippuvaisia henkilökohtaisista verkostoista, harvemmin näillä yrityksillä on myöskään suunnitelmaa tai strategiaa muutoksia varten. Yrityskokemuksen ja kasvun myötä asenteet ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin muuttuvat positiivisemmiksi ja yritysten muutoskyvykkyys paranee. (Herbane, 2019) Toisaalta pk-yritykset saattavat olla suuryrityksiä haavoittuvaisempia, sillä niillä voi pienestä koosta johtuen olla haasteita saada rahoitusta ja resursseja. Pienempi toleranssi johtaa suurempaan resilienssin tarpeeseen kuin isoilla yrityksillä (Saad ym., 2021). Muutoskyvykkäälle ja menestyvälle yritykselle on tyypillistä toiminnan kaksijakoisuus. Kaksijakoisuus tarkoittaa sitä, että yritys kykenee samaan aikaan olemaan tehokas nykyisessä toiminnassaan mutta myös samalla tutkimaan jo uusia mahdollisuuksia. (Iborra ym., 2020)

Kanta-Hämeessä sijaitsevaa, noin 700 hehtaarin MOREn yritysaluetta on tavoitteellisesti kehitetty kohti vihreän siirtymän toimintaympäristöä. Alueelle on rakentunut ekosysteemi joka kiertotalouden periaatteen mukaisesti hyödyntää eri toimialojen (mm. metalli-, logistiikka-, ympäristö- ja energia-ala) sivuvirtoja. MOREn alueen ekosysteemi mahdollistaa yrityksille muutoskyvykkäämmän toimintaympäristön talouden rakennemurroksessa. (Linnan Kehitys Oy, 2023)

Digitaalisuuden hyödyntämisen tulisi perustua todelliseen tarpeeseen

Digitalisaation tärkeyttä vihreän siirtymän toteutumiseksi painotetaan Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelmassa, ja myös Kestävän Kasvun Häme -maakuntaohjelmassa nostetaan digitalisaation mahdollistama kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tärkeimpiin keinoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – niin teollisuus- kuin palvelusektorillakin. Digitalisaatiota hyödynnetään yritysten muutoskyvykkyyden vahvistamiseksi esimerkiksi tekoälyn, virtuaalisten simulaatiomallien ja avoimen datan avulla, ja digitalisaation edistämiseen ohjataan merkittävää rahoitusta. (Hämeen liitto, 2022-b)

Transformaatiolla tarkoitetaan yrityksen kykyä uudistua ja muuttaa toimintaa, mikäli toimintaympäristön muutos sitä vaatii. Tällä hetkellä transformaation tarvetta aiheuttaa esimerkiksi digitalisaatio, jonka hyödyntäminen lisääntyy pikkuhiljaa. Tutkimusten mukaan nykypäivänä digitalisaation tulee olla aiempaa enemmän strategiatason asiaa, ja digitaalisuutta pitää myös pystyä mittaamaan ja johtamaan. Tutkimusten mukaan monet yritykset ottavat digitaalisia ratkaisuja käyttöön miettimättä, mitkä ovat todelliset tarpeet digitaalisuuden hyödyntämiselle tai millaisia erilaisia mahdollisuuksia on olemassa. Tämä on kuitenkin väärä lähtökohta, sillä digitaalisuuden hyödyntämisen tulisi aina perustua todelliseen tarpeeseen ja sitä kautta olla yhteydessä yrityksen strategiaan. (Holopainen ym., 2022). Tutkimusten mukaan yritysten tulee laatia tiekartta digitaaliselle transformaatiolle. Tiekartan laadinnan lähtökohtana ovat yrityksen strategia, tavoitteet ja ympäristö. Sen jälkeen yrityksen on mietittävä, mitkä ovat sen tavoitteet ja miten digitaalisuus voi edistää tavoitteiden saavuttamista. (Stich ym., 2020) Tiekartta auttaa yritystä toteuttamaan digitaalista transformaatiota tavoitteellisesti ja kronologisessa järjestyksessä harmonisoiden kehityksen kaikissa rakenteissa. Pk-yrityksiä koskevat empiiriset tutkimukset osoittavat, että yritysten ICT-teknologian investoinnit ovat epävakaita, ja yritykset tarvitsevat ulkopuolista tukea voidakseen integroida digitaaliset muutokset yrityksen kokonaisstrategiaan. (Ulas, 2019)

Kansallisella tasolla Suomen Tekoäly 4.0 -ohjelman visio vuodelle 2030 on puhdas, digitaalinen ja tehokas teollisuus. Ohjelman toimenpiteillä pyritään kasvattamaan pk-yritysten digikyvykkyyksiä ja vauhdittamaan digitaalista ja vihreää kaksoissiirtymää nopeuttavien teknologioiden käyttöönottoa teollisissa pk-yrityksissä. Pk-yrityksille tullaan perustamaan yhteistyötä ja palveluiden kohtaamista tehostava kehitysfoorumi sekä digikehittämisen vertaisryhmätoiminto. Osana ohjelman toimenpiteitä käynnistetään pk-yrityksille suunnattu Teollisuus 5.0 -ohjelma sekä datatalouden kasvuohjelma. Kaksoissiirtymän mahdollisuuksista kehitetään mikrotutkintoja ja monialaisia oppimateriaaleja yrityksille. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022) Tätä työtä tehdään myös Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio -hankkeessa.

Yhteenveto

Strategiatasolla vihreä siirtymä huomioidaan Kanta-Hämeessä läpileikkaavasti talouden rakennemuutoksen ajurina, kun kuljetaan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kanta-Hämeen alueen maakuntaohjelma pohjautuu kestävään kasvuun, jolla viitataan TKI-toiminnan kytkemiseen ylimaakunnalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja arvoverkostoihin.

Talouden rakennemuutos tulee vaatimaan yrityksiltä merkittävää muutoskyvykkyyttä. Kanta-Hämeen alueen yritysrakenne tukee tätä, koska se ei nojaa pelkästään yhdelle toimialalle, vaan siihen kuuluu esimerkiksi elintarvike- ja metallituotteiden valmistuksen ja jalostuksen lisäksi myös palvelutuotannon kentän. Myös alueen profiloituminen vahvaksi bio- ja kiertotalouden toimintaympäristöksi tukee muutoskyvykkyyttä.

Kanta-Hämeessä yritykset tekevät tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä rahoituksella mitattuna viidenneksi vähiten kaikista Suomen maakunnista. Suunta on nouseva, mutta T&K-panoksien lisääminen on tärkeä osa maakunnan kestävän kasvun TKI-strategiaa sekä kansainvälistymistavoitteita. Korona-aika lisäsi pk-yritysten digitalisaatiota, mutta uusimman yritysbarometrin mukaan kehityksen vauhti on hidastumassa. (Suomen Yrittäjät, 2022). Digitaalista transformaatiota on mahdollista tukea vaikuttavasti T&K-panosten kautta.

Vihreä siirtymä on strategia- ja ohjelmatasolla huomioitu laajasti Kanta-Hämeessä. Konkreettisia toimenpiteitä tehdään yrityksissä, mutta osaamisen lisäämiselle on tarvetta. Yrityksillä on haasteita löytää ja tunnistaa yritystoimintaan sopivia päästövähennysratkaisuja. Osaamisvaje näiden toimien toteuttamisessa hidastaa niiden toteuttamista.

Yritysten tarpeeseen perustuva yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa voi olla merkittävä muutoksen ajuri alueen mikro- ja pk-yrityksille. Se myös osaltaan mahdollistaa strategia- ja ohjelmatason toimien jalkauttamisen käytäntöön.

Tämän yhteistyön vahvistuminen ja yritysten siitä saama hyöty ovat jatkossa entistä tärkeämpiä alueen kehitykselle ja edistävät kaksoissiirtymän konkreettista toteuttamista alueella.

Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio -hanke, REACT-EU, Etelä-Suomi on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja kansallinen koordinoija on Hämeen ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Metropolia ja osatoteuttajana on kahdeksan muuta ammattikorkeakoulua.

Hankkeen kesto on 1.12.2022–30.11.2023.

REACT-EU-hankkeet rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja levittää uudenlaisia oppimiskokonaisuuksia sekä toteuttaa tapahtumia, jotka tukevat yritysten muutoskyvykkyyttä vihreässä siirtymässä ja uuden teknologian hyödyntämisessä.