Restartup-yrittäjyydestä uusia näkökulmia yrittäjyysopetukseen

Suomessa on valtava määrä yrityksiä, joiden toiminta uhkaa päättyä, kun hyvää jatkajaa ei löydy. Maailmalla omistajanvaihdokset nähdään trendikkäänä tapana tuottaa eksponentiaalista kasvua yrityksen toimintaan esimerkiksi digitalisaatio-osaamisen avulla. Miksi Suomessa asiaa ei vielä nähdä näin? Miten oppilaitokset voisivat vastata tähän tarpeeseen?

Omistajanvaihdos on varteenotettava vaihtoehto

Olemassa olevan yrityksen ostaminen on nuorelle yrittäjyydestä kiinnostuneelle opiskelijalle oiva keino ryhtyä yrittäjäksi. Tutkimusten mukaan kolmen vuoden jälkeen yli 90 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa, mikä on paremmin kuin oman yrityksen perustaneiden kohdalla. Aihetta on pidetty viime vuosi esillä erityisesti siksi, että Suomessa on eläköitymässä suuri määrä yrittäjiä. Mikäli näihin yrityksiin ei löydy jatkajaa, monet niistä joutuvat lopettamaan toimintansa. Onko meillä tähän varaa nykyisessä työttömyystilanteessa?

Meillä Hämeessä tuhannet yritykset joutuvat lopettamaan lähivuosina toimintansa yrittäjien eläköitymisen vuoksi. Merkittävä osa näistä olisi pelastettavissa elinkelpoisiksi omistajanvaihdoksella. Tilastojen mukaan Kanta-Hämeessä on odotettavissa 2300 yrityksen omistajanvaihdosta vuoteen 2025 mennessä.

Vuosittain meillä tehdään noin sata yrityskauppaa, joista puolet on sukupolvenvaihdoksia. Kyse on monesta työpaikasta ja siksi tärkeästä aluetaloudellisesta asiasta.

Startupeista restartupeihin

Hämeen ammattikoulussa on tarjolla kosolti startup-henkisiä kursseja, jotka ovat lisänneet opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Paras esimerkki näistä lienee Amazing Business Train, joka on innostava ja pian myös ”TV:stä tuttu” tapa innostaa yrittäjäksi. Startup-ajattelu tähtää opinnoissamme uuden yrityksen perustamiseen, mutta niissä ei juurikaan ole vielä tuotu esiin olemassa olevan yrityksen jatkamista yhtenä yrittäjyyden mahdollisuutena. Omilla yrittäjyyskursseillani olen tähän asti tarjoillut eväitä oman yritysidean ideointiin ja sen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, koska myös uusille kasvuyrityksille on yhteiskunnassamme huutava tarve. Epäilemättä oman yrityksen perustamisesta lähtevät kurssit opettavat liiketalouden perusasioita myös opiskelijaa motivoivasti, mutta on toinenkin vaihtoehto.

Kun tradenomiopiskelijat tekevät cSchool-moduulissa oppimistehtäviä jo olemassa oleviin yrityksiin, näkökulma on sen jo olemassa olevan yrityksen kehittämisessä. Hienoista projektitöistä oppivat ja hyötyvät sekä yritykset että opiskelijat ja opettajat. Tähän aikaan sopivaa olisi myös antaa tehtäviä, joissa opiskelijoita ohjataan miettimään, miten he jatkaisivat yrityksen toimintaa tai miten he itse voisivat ostaa jo olemassa olevan yrityksen. Miten vanha yritys saisi uuden elämän omistajanvaihdoksen kautta? Tähän yhteyteen on lanseerattu tarkoitukseen sopiva uusi käsite: Restartup. Tähän tarpeeseen on myös HAMKissa herätty; keväällä 2018 tarjolla opiskelijoille on luentopäivä, jossa omistajanvaihdoksen ammattilaiset ja sen läpikäyneet yritykset kertovat kokemuksistaan ja antavat vinkkejä vastaavanlaiseen toimintaan.

Omistajanvaihdoksesta eksponentiaaliseen kasvuun

Sukupolvenvaihdoksen lisäksi toinen tulokulma omistajanvaihdokseen on se, kuinka moni nykyisistä yrityksistä kaipaa voimakasta liiketoiminnan uudistamista jo ennen nykyisen yrittäjän eläköitymistä eli restartup-toimia. Confidentum Oy:n Sakari Oikarisen mukaan muualla Euroopassa omistajanvaihdos nähdään objektina eikä subjektina kuten meillä Suomessa. Omistajanvaihdos on hänen mukaansa objekti eli väline tai keino toteuttaa toimivan yrityksen kasvua ja toimintaa osana toimialojen uudelleenjärjestelyjä. Tällöin omistajanvaihdokset nähdään osana yrittäjäpolven uusiutumista ja kunkin toimialan dynamiikkaa. Kymmenen viime vuoden aikana omistajanvaihdokset eivät ole enää muualla Euroopassa virinneetkään yrittäjän eläköitymisestä ja jatkajan löytymisestä, vaan yrityksen tarpeesta uudistua. Digitalisaation hyödyntäminen antaa tällaisille yrityksille oivan lähtölaukauksen.

Digitalisaatio mahdollistaa yrityksen eksponentiaalisen kasvun. Vanha lineaarinen ajattelu lähtee ajatuksesta, että yritystä voi kehittää ilman isoja riskejä. Sen mukaan asiat muuttuvat hitaasti; siinä oma yritys nähdään myös enemmän paikallisena kuin globaalina toimijana. Eksponentiaalisen kasvun käyrän muoto ja nopeus ovat sitä luokkaa, että yritys voi helposti luoda itselleen kilpailuetua perinteisiin toimijoihin verrattuna, yli toimialarajojen.

Eksponentiaalinen kasvu on mahdollista algoritmien avulla. Niitä voidaan kuvailla yksinkertaisiksi binäärimuuttujiksi, jotka yhteen ketjutettuina ratkaisevat aikaisemmin ylipääsemättömiä ongelmia. Esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon on jatkuvasti onnistunut kehittämään toimintaansa valtavan asiakasdatansa avulla. Viimeksi se hyödynsi asiakasymmärrystään uudessa päivittäistavarakauppakonseptissa, joka toimii ilman ainuttakaan myymälähenkilöä. Algoritmit hallitsevalla yrityksellä on rajattomasti resursseja, jolloin liiketoimintamallit voidaan suunnitella sen mukaisesti.

Omistajanvaihdosprojektien potentiaali oppilaitosympäristössä

Omistajanvaihdosprojekteja saatetaan vierastaa oppilaitosympäristössä, koska yrityskaupat mielletään usein miljoonakaupoiksi. Helposti unohtuu, että Suomessa yli 90 prosenttia yrityksistä on mikroyrityksiä, joissa on alle kymmenen työntekijää. Näiden yritysten myyntiarvo on kohtuullinen, jolloin rahoituskin järjestyy esimerkiksi Finnveran kautta helposti. Laina on aina riski, mutta myös uuden yrityksen perustaminen vaatii taloudellisia investointeja ja riskinottoa.

Opiskelijaystävällinen tapa ostaa yritys on niin sanottu siltarahoitus (earn in – earn out), jossa ostaja voi muutamassa vuodessa työllään lunastaa osan kauppahinnasta. Ihannetapauksessa opiskelija saa samanaikaisesti opintopisteitä, palkkaa ja palan yritystä. Tämä edellyttää tietysti kaikkien osapuolten sujuvaa yhteistyötä.

Opiskelija, joka suunnittelee omistajanvaihdosta, tarvitsee yrittäjäosaamisen lisäksi myös jatkajayrittäjäosaamista. Osaamista tarvitaan ensi alkuun siihen, miten jatkaja pystyy vakuuttamaan asiakkaat ja työntekijät uutena yrittäjänä. Lisäksi hänen pitää suunnitella yrityksen haltuunotto ja kehittäminen haltuunoton jälkeen. Alkavat yrittäjät kokevat markkinoinnin haasteelliseksi, mutta onneksi sitä voi opiskella. Hyväksi myyjäksi voi valmentautua kuka tahansa, vaikka ei olisikaan ekstrovertti loistotyyppi. Asiakkaat arvostavat erilaisia myyjiä, jotka toimivat aidosti ja rehellisesti omalla persoonallaan. Helppoheikkien kultakausi meni jo.

Jatkajan aikaisempi yrittäjyyskokemus ja toimialan tuntemus helpottavat omistajanvaihdoksen onnistumista. Onneksi monella opiskelijalla on sopiva aikaisempi ammattitutkinto ja pitkä työkokemus. Kun jatkajayrittäjäpotentiaalin omaavat opiskelijat saavat räätälöidä oppimistehtäviään ja työharjoitteluaan tulevaan yritykseensä, voi heistä hyvinkin tulla yrittäjiä omistajanvaihdoksen kautta. Tämä edellyttää tukea niin opettajilta kuin ulkopuolisilta tahoilta. Näin on tapahtunut esimerkiksi Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää hyvinvointialan omistajanvaihdoksia yhdessä alan yrittäjien, potentiaalisten jatkajien ja asiantuntijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysalalla tuhannet yritykset ovat omistajanvaihdoksen edessä lähivuosina. Jatkossa myös HAMKisssa on mahdollista opiskella jatkajayrittäjyyttä osana isompaa yrittäjyyden moduulia.

Kirjoittaja

Jari Ristimäki (lehtori, TMM, KL) on Hämeen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikön kauppaopetuksen konkari, jolla on takanaan 40-vuotinen ura myynnin, markkinoinnin ja yrittäjyyden opettajana sekä kehittämisvalmentajana. Visamäen Starttihautomon vetäjänä hän oli edistämässä 500 opiskelijayrityksen perustamista.

Kirjoitus on osa HAMKin yrittäjyyden teemavuotta 2017–2018.

Viittausohje:
Ristimäki, J. (2018). Restartup-yrittäjyydestä uusia näkökulmia yrittäjyysopetukseen. HAMK Unlimited Professional 8.2.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/restartup-yrittajyydesta

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111790822

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

[button href=”http://www.hamk.fi/liiketalous” target=”_blank” bg_color=”#FF0066″ text_color=”#ffffff”]Liiketalous »[/button]