Hämeenlinnan ja lähialueen peruskoulun opettajat ohjelmoinnin opettajiksi

Ohjelmoinnin opetus tuli osaksi peruskoulujen opetussisältöjä vuonna 2016. Muutos toteutettiin hyvin nopealla aikataululla. Jo tuolloin, ja vielä tänäkin päivänä, opettajien ohjelmoinnin opetusvalmiudet vaihtelevat suuresti. Tästä syystä eri yritykset kouluttivat opettajia ja myös vastasivat joissakin kouluissa ohjelmoinnin opetuksesta. Hämeen ammattikorkeakoulu koordinoi ja pääosin vastasi Koodausta kouluarkeen -koulutuksista yhdessä Hämeen kesäyliopiston kanssa. Koulutus oli Opetushallituksen rahoittamaa maksutonta opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koulutuksia järjestettiin yhteensä kahdeksan vuosina 2016‒2017. (Yle 2015; HAMK 2017.)

Ohjelmointi on yleissivistystä

Kaikista lapsista ei ole tarkoitus tulla ohjelmoijia, mutta ennusteiden mukaan valtaosa tulee työskentelemään ammateissa, joissa ymmärrys ohjelmoinnista on tärkeää. Tämän lisäksi on ennustettu, että vuonna 2019 Suomessa on 17 000 ICT-osaajan vaje. Myös naiskoodareita tavoitellaan alalle lisää. Ohjelmoinnin opetuksella pyritään myös kehittämään ohjelmoinnillista ajattelua, mikä tarkoittaa esimerkiksi ongelman jäsentämistä osiin ja yksittäisten komentojen kasaamista ongelman ratkaisevaksi kokonaisuudeksi. (Liukas & Mykkänen 2016.)

Uudistetun opetussuunnitelman mukaan ohjelmoinnin opetus voi alkaa jo esikoulussa, jossa ohjelmointiin tutustutaan leikin kautta esimerkiksi antamalla ohjeita parille. Alakoulussa ohjelmointi on useimmiten visuaalista ohjelmointia, jossa ei kirjoiteta ohjelmakoodia, vaan logiikka rakennetaan visuaalisesti järjestelemällä komentopalikoita graafisessa ympäristössä/käyttöliittymässä. Yläkoulussa ohjelmoidaan oikeaa ohjelmointikieltä käyttäen. (Liukas & Mykkänen 2016.)

Yhteisöllistä opiskelua ohjelmointityöpajoissa

Koulutuksen suunnittelusta vastasi HAMK. Koulutuksia järjestettiin kahta erilaista: visuaalinen ohjelmointi ja ohjelmoinnin perusteet. Visuaalisen ohjelmoinnin kohderyhmänä olivat pääosin alakoulujen opettajat. Työkaluna käytettiin Scratchia, joka on yksi ohjelmoinnin opetuksen käytetyimmistä palveluista. Ohjelmoinnin perusteiden kohderyhmänä olivat opettajat, jotka olivat aikaisemmin ohjelmoineet tai osallistuivat visuaalinen ohjelmointi -toteutukseen. Ohjelmoinnin perusteissa ympäristönä käytettiin Corona-pelinkehitysohjelmistoa. Corona katsottiin lapsia motivoivaksi ympäristöksi, koska sillä on helppo ohjelmoida graafisia objekteja, ja oman ohjelman voi asentaa omaan mobiililaitteeseen.

Molempien toteutuksien rakenne oli samanlainen (kuva 1). Neljällä ensimmäisellä lähitapaamisella järjestettiin työpajamaista työskentelyä, mikä tässä tapauksessa tarkoitti sitä, että vaikka osin lähikerroilla olikin luennointia, pääpaino oli itse ohjelmoimisella. Tämän jälkeen opettajat jalkautuivat omiin oppilaitoksiinsa tekemään omaa ohjelmointikokeilua, joka oli esimerkiksi ohjelmointikerho tai vaikkapa yksittäinen ohjelmointikerta. Ohjelmointikokeilun tavoitteena oli yksinkertaisesti edistää ohjelmoinnin opetusta opettajan oppilaitoksessa. Viimeisellä kerralla työt esiteltiin, reflektoitiin ja jaettiin kokemuksia.

Opettajien ohjelmointitaitojen parantamisen lisäksi tavoitteena oli myös hyvien käytänteiden jakaminen. Tätä varten opettajien tekemät ohjelmointikokeilut, oppilaiden palaute ja opettajan oma arviointi toteutuksesta raportoitiin HAMKin ylläpitämään blogiin. Blogin lukijat pystyvät etsimään kiinnostavia ohjelmointikokeiluja avainsanojen avulla ja lajittelemaan raportteja käytetyn tekniikan, ohjelmointiympäristön tai esimerkiksi luokkatason mukaan. Blogi on luettavissa täältä: https://blog.hamk.fi/koodausta-kouluarkeen/.

Lähes sata uutta ohjelmoinnin osaajaa

Koodausta kouluarkeen -toteutuksissa koulutettiin yhteensä 94 uutta ohjelmoinnin osaajaa, jotka saivat käytännönläheiset valmiudet ohjelmoinnin opetukseen. Osallistujia tuli yhteensä yhdeksän kunnan alueelta useasta eri koulusta, päiväkodista tai oppilaitoksesta.

Koulutusten tuloksena syntyi yhtä monta ohjelmointikokeilua kuin oli opiskelijoitakin, eli yhteensä 94 kappaletta, joista 56 raportoitiin HAMKin blogialustalle. Ohjelmointikokeilut saivat osallistujilta hyvää palautetta, sillä kokeilu pakotti viemään työpajoissa opitut asiat heti käytäntöön. Ohjelmointikokeiluna toteutettiin esimerkiksi satujen koodaamista neljäsluokkalaisten kanssa (Heikkilä 2017) ja vastahakoisen kollegan tutustuttaminen ohjelmointiin (Stoltzenberg 2017). Koulutusten viimeisillä työpajakerroilla omat ohjelmointikokeilut ja -kokemukset jaettiin yhdessä muun ryhmän kanssa. Kokemusten jakaminen koettiin erityisen opettavaiseksi tilanteeksi, josta sai vinkkejä omaan työhön.

Vaikka koulutushankkeessa ei onnistuttu pääsemään aivan määrällisiin osallistujatavoitteisiin, laadulliset palautteet olivat erinomaisia. Koulutusten lopussa kerättyjen osallistujapalautteiden mukaan opettajat saatiin innostumaan uudesta taidosta ja he saivat ideoita ja uusia näkökulmia oman työnsä kehittämiseen.

”Tämä koulutus on suoraan sellaisenaan sovellettavissa luokanopettajan työhön, sillä nyt voin: perustaa koodauskerhon, perustaa valinnaisaineen ja opettaa koodausta kaikille.” (Osallistujapalautteet)

”Sain: uskallusta arkeen, käytännön vinkkejä, oppia uutta, kokea onnistumista, ideoita tekemiseen.” (Osallistujapalautteet)

Monet osallistujista toivoivat jatkokursseja, joissa pääsisi ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan. Innostuneimmat jopa toivoivat voivansa osallistua vielä haastavamman tason ohjelmointikoulutuksiin. Kaikkien hankkeen sisältämien koulutusten yleisarvosanan keskiarvo oli 4,5 asteikolla 1‒5. (Osallistujapalautteet).

Koodausta kouluarkeen -koulutushankkeesta tiedotettiin säännöllisesti sosiaalisessa mediassa, hankkeen kotisivuilla ja suoraan kuntien opetustoimen yhteyshenkilöille ja kouluille. Hanke sai näkyvyyttä myös Yle Hämeen TV-uutisissa vuonna 2016, ja uutinen julkaistiin myös Ylen verkkosivuilla 17.11.2016 (Yle 2016).

Yhteenveto ja koulutuksen jatko

Vaikka koulutushankkeen osallistujamäärissä jäätiin hieman tavoitteista, ohjelmointikokeilujen raporteista voi tehdä johtopäätöksen, että hankkeen perimmäisessä tarkoituksessa ja tavoitteessa on onnistuttu: opettajat ja etenkin oppilaat ovat innostuneet koodaamisesta ja ottaneet sen omakseen. HAMK koulutti hankkeen aikana lähes 100 uutta ohjelmoinnin osaajaa. Ohjelmointi on tulevaisuuden kansalaistaito, ja HAMK on hyvää vauhtia edistämässä tätä ilmiötä.

HAMK sai Opetushallitukselta myönteisen rahoituspäätöksen Opet ohjelmoijiksi -koulutushankkeelle vuosille 2018–2019. Hanke on niin ikään opetustoimen henkilöstökoulutusta, ja sen tarkoituksena on jatkaa maksutonta ohjelmoinnin opetusta peruskoulun opettajille. Tässä hankkeessa ohjelmoinnin työpajat viedään lähitapaamisten sijaan kokonaan verkkoon, eli koulutukseen voi osallistua esimerkiksi omalta työpaikalta tai kotikoneelta. HAMK haluaa kehittää verkkokoulutuksella opettajien ohjelmointitaitojen lisäksi myös tieto- ja viestintäteknologian (TVT) taitoja.