Maarit Jokinen, Hanna Nyrönen, Anna Takala, Virpi Virtanen, Marjut Vuorikoski & Mikko Mäntyneva
Parviäly voidaan nähdä yhteisöllisenä käyttäytymismallina, jossa yksittäisten henkilöiden tai yritysten keskinäinen vuorovaikutus synnyttää tietynlaista toimintaa. Yhdessä tekemällä monimutkaiset tehtävät voidaan pelkistää yksinkertaisiksi ja älykkäiksi toimintamalleiksi. Parviälyyn liittyy menetelmiä ja tekniikoita, jotka on tunnistettu luonnon tarjoamista esimerkeistä, kuten muurahaisyhdyskuntien ruoanhakumatkoista. Muurahaisyhdyskuntien prioriteettina on toimia suoraviivaisesti ja jättää lajitovereille jälkiä, jotta yhdyskunta saisi maksimaalisen hyödyn löydetyn ruoan ja siihen käytetyn vaivan suhteessa.
Parviäly ilmenee työelämässä työntekijöiden ja organisaation joustavuutena ja itseorganisoitumisena (Bonabeau & Meyer 2001). Muurahaisten lisäksi parviälyä voidaan nähdä esiintyvän myös ampiaisilla, joilla on matala toimintahierarkiassa. Myös yrityksissä hierarkiaa madaltamalla pääsevät kaikki jäsenet paremmin esille, ja syntyy uudenlaisia oivalluksia. Parviälyn hyödyiksi voidaan nähdä joustavuus, jonka avulla ryhmä pystyy sopeutumaan yhdessä muuttuvaan ympäristöön, kestävyys jonka avulla ryhmä pystyy suorittamaan tehtävänsä, vaikka yksi jäsen epäonnistuisi, sekä itseohjautuvuus, jonka vuoksi ryhmä tarvitsee vähemmän systemaattista valvontaa. Parviälyyn liittyvä itseorganisoituminen näkyy johtamisen muuttumisena enemmän ohjaavaan kuin käskevään suuntaan. Muurahaisiin verrattuna ihmisryhmän käyttäytymistä on huomattavasti vaikeampi ennustaa, koska ihmisiä ohjaavat erilaiset motiivit.
Myös yritysten keskinäiseen vuorovaikutukseen voidaan soveltaa parviälyä. Yritysten pitää aktiivisesti seurata liiketoimintaan ja yritysverkostoon liittyviä rakenteita ja muutoksia, jotta verkostot voidaan aika ajoin uudistaa ja siten voittaa uusia haasteita (Valkokari, Salminen, Rajala, Koskela, Kaunisto & Apilo 2014). Tehokkaan toiminnan edellytys on, että jokainen yksilö tunnistaa parvessa oman tehtävänsä ja asemansa. Ajattelun uudistaminen ja yhteisöllisen toimintamallin muuttaminen vaikuttavat verkostoitumiseen ja parvien muodostumiseen. Nopean ja dynaamisen verkostoitumisen piirre on poistuminen parvesta ja mahdollisen uuden alaparven muodostaminen. Hajautettu hallinta on mahdollista toteuttaa vastuuta ja valtaa jakamalla. Rinnakkaisia verkostoja kannattaa myös hyödyntää.
Parviäly on yksi tekoälytutkimuksen osa-alue. Monet johtavat digitalisaatiota hyödyntävät yritykset kuten Apple, Amazon, Facebook ja Google pyrkivät omalta osaltaan lisäämään parviälyn soveltamista omille asiakkailleen tarjoamissaan palveluissa tavoitteenaan lisätä näihin palveluihin kytkeytyvää älykkyyttä. Vaihtoehtoisina teknologiajohtajuuden saavuttamisen keinoina ovat joko sisäinen kehitystyö tai osuuksien hankkiminen lupaavista tekoälyyn keskittyneistä start-up-yrityksistä.
Kirjoittajat
Maarit Jokinen, Hanna Nyrönen, Anna Takala, Virpi Virtanen ja Marjut Vuorikoski opiskelevat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa Liiketoiminnan kehittäminen -koulutusohjelmassa.
Mikko Mäntyneva toimii yliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Liiketoiminnan kehittäminen ja Business Management and Entrepreneurship -koulutuksissa. Lisäksi hän toimii tutkimuspäällikkönä Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä.
Lähteet
Bonabeau, E. & Meyer, C. (2001). Swarm intelligence: A whole new way to think about business. Harvard Business Review, 79(5), 106‒115.
Valkokari, K., Salminen, J., Rajala, A., Koskela, M., Kaunisto, K. & Apilo, T. (2014). Ekosysteemit ja verkostojen parviäly. Tulevaisuuden liiketoiminnan suuntaviivoja. VTT Technology 152. Espoo: VTT. Haettu 7.3.2017 osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T152.pdf