Palveluinnovaatiot tuottavat lisäarvoa ja vähentävät kustannuksia

Palveluiden merkitys taloudellisen kasvun edistäjänä korostuu aiempaa enemmän. Palveluiden osuus Suomen kokonaistuotannosta on yli 70 prosenttia jakautuen sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluihin (Palvelutyönantajat 2016). Koska teolliset työpaikat näyttävät siirtyvän sellaisiin maihin, joissa tuotantokustannukset ovat Suomea alemmat, on tärkeää kyetä luomaan sellaisia uusia palveluita ja palveluliiketoimintaa, jotka luovat käyttäjilleen merkittävää lisäarvoa (Mäntyneva 2012, 43). Tulevan taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi onkin tärkeää kyetä uudistumaan ja luomaan uusia palveluinnovaatioita. On ilmeistä, että palveluiden markkinat kasvavat myös kansainvälisesti. Erityisesti palveluiden vientinäkymien turvaamiseksi on tarpeen kyetä innovoimaan sekä kuluttajaa lähellä olevia palveluita että teollisille tuotteille lisäarvoa antavia palveluita. Teollisuuden puolella palveluliiketoiminnasta on tullut merkittävä mahdollistaja liiketoiminnan kasvattamisessa. Entisaikaan palveluja saatettiin tuottaa jopa ilmaiseksi asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi. Viime aikoina palveluiden selkeä tuotteistaminen on antanut myös paremmat mahdollisuudet veloittaa niiden asiakkaalle tuottamasta lisäarvosta (Witell & Löfgren 2013).

Palveluinnovaatiot heiluttavat yritysten sisäisiä sekä välisiä rajoja. On mahdollista, että menestyksellisen palveluinnovaatioihin keskittyvän kehittämistoiminnan seurauksena koko yrityksen ansaintalogiikka ja liiketoimintamalli muuttuvat. Tällöin on tarpeen miettiä, miten tämä vaikuttaa strategisesti tulevaisuudessa. Sen vuoksi näitä päätöksiä ei voida tehdä pelkästään yritysten kehitysyksiköissä. (Apilo, Taskinen & Salkari 2007, 41−42.) Tämä korostaa myös yritysten johtoryhmien tarvetta osallistua innovaatiotoiminnan suuntaviivojen määrittämiseen ja niihin liittyvien aktiviteettien riittävään resursointiin.

Digitalisaatio mahdollistaa radikaalit palveluinnovaatiot

Informaatioteknologiaa hyödyntävässä yhteiskunnassamme palveluiden merkitys osana kansantaloutta jatkaa kasvuaan. Kuten tuoteinnovaatioidenkin kohdalla, palveluinnovaatiot voivat olla pieniä inkrementaalisia parannuksia aiempaan tai radikaalisti erilaisia suhteessa aiempaan tarjontaan. Digitalisaatio mahdollistaa radikaalit palveluinnovaatiot, joiden myötä asiakkaille kyetään tuottamaan merkittävästi enemmän lisäarvoa aiempaa alhaisemmilla kustannuksilla. Tällöin innovaatiotoiminnan painopiste voikin kohdentua joko aiempaa paremman lisäarvon tai asiakaskokemuksen tuottamiseen tai kustannussäästöjen aikaansaamiseen. Jotkut palveluinnovaatiot pystyvät tuomaan molempiin tarkastelunäkökulmiin liittyviä hyötyjä. Yhtenä esimerkkinä kuluttajille kohdennetusta radikaalista palveluinnovaatiosta on Amazon-verkkokaupan lanseeraama Dash‑lisätilauspalvelu. Sen avulla kuluttaja voi halutessaan tilata lisää kotitalouteen liittyviä tarvikkeita vain painamalla kotonaan nappia, johon on painettu kyseisen tuotteen logo. Riihimäellä toimivan Sacotec Componentsin elinkaaripalvelut ovat yksi esimerkki teollisille asiakkaille kehitetystä, lisäarvoa tuottavasta palveluinnovaatiosta.

Palveluinnovaatiot ilmenevät eri muodoissaan eri toimialoilla. Ne voivat olla kokonaan uusia palveluita tai uudistettuja tapoja tarjota vanhaa palvelua asiakkaille. Palveluihin kohdentuva innovaatiotoiminta on luontainen osa sekä perinteisessä tuotelähtöisessä liiketoiminnassa että palveluliiketoiminnassa toimivien yritysten liiketoiminnan kehittämistä.

Artikkeli on osa Innovaatiojohtaminen-kokoelmaa.