Sonja Kedonperä
Liiketoimintaympäristön jatkuva ja voimakas muutos haastaa yritykset sopeuttamaan toimintaansa niin, että ne voisivat vastata paremmin niin muutosten aiheuttamiin tarpeisiin kuin nopeasti syntyviin mahdollisuuksiin. Muutoksiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa tiedon kartoitusta, seurantaa ja analysointia sekä tietotarpeiden tunnistamista. Kestävän kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää asianmukaisia taitoja ja resursseja, joihin pienillä ja keskisuurilla (pk-yrityksillä) voi olla suuria yrityksiä rajallisemmat mahdollisuudet. (Kedonperä, 2023)
Vuoden 2022 lopulla käynnistyneen Teknologiakeskus TechVillan ja Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikön yhteisen NUOTTA-hankkeen tavoitteena oli tukea ja kehittää Uudenmaan ja Kanta-Hämeen pk-yritysten asiakasymmärrystä ja toimintatapoja. Pk-yritysten innovaatiokyvykkyyksien tunnistamiseksi kehitettiin työkalu, jonka avulla pystytään määrittämään pk-yritysten vahvuuksia ja kehityskohteita innovoinnissa.
Innovaatiokyvykkyyden tunnistaminen
Pk-yrityksissä innovaatiot syntyvät usein normaalin työn ohessa (Saunila & Ukko, 2015, s. 12; Järvenpää ym., 2021, s. 371). Kuitenkaan kyvykkyydet, jotka eivät huomioi kestävän kilpailukyvyn tarpeita vaan keskittyvät tukemaan teknisen toiminnan tehokkuutta, eivät yleensä riitä varmistamaan yrityksen menestystä (Teece, 2019, s. 8–10). Toimintansa tueksi yritykset tarvitsevat valmiuksia kehittää, yhdistää ja käyttää tietoa (esim. Nielsen, 2006). Tiedon lisäksi yrityksen tulee osata muuntaa myös taitoa, kokemusta ja ideoita uusiksi tuotteiksi, prosesseiksi ja toimintatavoiksi (Saunila, 2009, s. 24). Tämä voi olla haasteellista pk-yrityksille, jotka voivat olla täysin tietämättömiä omista kyvykkyyksistään. Lisäksi heiltä voi puuttua käytössä olevien resurssien ymmärrys, eli miten kaikin tavoin heidän olisi mahdollista hyödyntää tietoa liiketoiminnassaan. (Järvenpää ym., 2021, ss. 372–375)
Kyvykkyyksien tunnistamiseen tehdyssä työkalussa hyödynnettiin NUOTTA-hanketta varten kehitettyä palveluinnovoinnin valmiusarvioinnin viitekehystä (Weck ym., 2023), jota muokattiin asiantuntijahaastatteluista (Kedonperä, 2023) ja yrityspilotoinneista saatujen näkemyksien ja havaintojen sekä niistä syntyneiden oivalluksien perusteella. Keskiössä olivat pk-yrityksien tarpeet. Kyvykkyydet tiivistettiin kolmeen vaiheeseen: 1) kartoitus, 2) kehitys ja 3) ymmärrys, mitkä esitellään seuraavaksi.
Vaihe 1: Kartoitus
Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on selvittää, miten pk-yrityksessä kartoitetaan tietoa sekä miten siihen osallistetaan työntekijöitä. Kun tieto on hajallaan yrityksen kulttuurissa, rutiineissa, käytännöissä, järjestelmissä, asiakirjoissa ja yksittäisissä työntekijöissä, strategisia näkemyksiä syntyy eri puolella yritystä. Yrityksen johdon olisikin tärkeää tukea ja hyödyntää tietovarantojaan (Alavi ja Leidner, 2001, s. 108), esimerkiksi kannustamalla työntekijöitä keräämään tietoa myös yrityksen ulkopuolelta (Saunila & Ukko, 2015, s. 13). Johdon tulisi myös kehittää valmiuksia hyödyntää työntekijöiden näkemyksiä (Žitkienė ym., 2015, s. 274).
Yrityksen johdon suhtautumisella ja aktiivisuudella on mahdollisuus vaikuttaa yrityskulttuuriin innovointia tukevana tekijänä. Aktiivisuuden, motivaation ja asenteen lisäksi yrityksen kykyyn innovoida vaikuttavat myös yksilön omat kyvyt ja taidot, minkä vuoksi pk-yrityksissä on tärkeää kehittää myös työntekijöiden osaamista. (Saunila & Ukko, 2015, ss. 12–13; Vehkäperä ym., 2013, s. 26)
Vaihe 2: Kehitys
Toisessa vaiheessa arvioidaan pk-yrityksen käytäntöjä luoda tietoa sekä johtaa ja kehittää toimintaansa. Tietotarpeiden tunnistaminen onkin yksi olennaisimmista ja keskeisimmistä asioista tiedon kehittämisessä (esim. Laihonen ym. 2013, s. 25; Nielsen, 2006, ss. 65–66). Yhteistyöverkostojen kanssa olennaista on myös tunnistaa, mitä kukin taho tuo yhteistyöhön, jotta halutut tavoitteet on mahdollista saavuttaa (Santalainen & Baliga, 2015, Ekosysteemi vaatii vastuullisen orkestroijan -luku, 3. kappale).
Yhdessä jaetut arvot, asenteet ja normit voivat joko estää tai edistää yrityksen strategian toteutumista (Boudreau & Ramstad, 2008, s. 182–183). Yrityksen tuleekin kehittää työilmapiiriä ja työntekijöiden hyvinvointia kehittääkseen innovaatiokyvykkyyttään (Saunila & Ukko, 2015, s. 13). Yhteistyötä tulee tukea yhteisten toimintatapojen ja kulttuurin avulla (Solatie & Mäkeläinen, 2009, s. 164–165) ja mahdollistaa ideoiminen ja yhteiskehittäminen innovointia tukevilla rakenteilla (Saunila & Ukko, 2015, s. 12–13) ja menetelmillä mm. erilaisia työkaluja ja kanavia hyödyntäen.
Vaihe 3: Ymmärrys
Viimeisessä vaiheessa on tärkeä selvittää pk-yrityksen kyky hyödyntää tietoa. Tiedon hyödyntämiseksi yrityksen täytyy osata arvioida tietoa yrityksen toiminnan kannalta: mikä tieto on olennaista, luotettavaa ja arvokasta (Nielsen, 2006, s. 63). Innovaatiokyvykkyyden kehittyminen edellyttää yritykseltä kykyä oppia kokemuksistaan ja hyödyntää oppia uusien innovaatioiden luomisessa ja jokapäiväisen toiminnan kehittämisessä (Saunila & Ukko, 2015, s. 13).
Ymmärrys ja sen jakaminen ovat kriittisiä tekijöitä muutoksen onnistumisen kannalta (Ojasalo ym., 2015, ss. 207–208). Tiedon jakamista auttaa, kun tieto on helposti ymmärrettävämmässä muodossa, kuten kuvaajina ja taulukoina. Myös hiljaisesta tiedosta saadaan käyttökelpoista, kun se tunnistetaan ja saadaan kirjattua ylös. Näin yritys pääsee hyödyntämään myös sitä. (Grant, 1996, s. 111)
Yhteenveto
Yrityksen kykyyn innovoida vaikuttaa yrityksen kyky johtaa tiedolla, taidolla ja kokemuksella, jolloin yrityksen on tärkeä johtaa työntekijöitään ja yhteistyöverkostojaan strategisesti. Työntekijöiden aktiivisuus, osaaminen ja motivaatio on tärkeää erityisesti tiedon kartoitusvaiheessa, jota yrityksen johdon tulee edistää. Kehitysvaiheessa, kun tietoa luodaan, yhteistyön sujuvuus korostuu. Tämä koskee sekä sisäisiä että ulkoisia yhteistyötekijöitä. Ymmärrysvaiheessa keskiössä on yrityksen johto, kun aiemmissa vaiheissa kerättyä tietoa tulee osata hyödyntää päätöksenteossa.
Työkalussa tarkastellaan pk-yrityksen toiminnan tasoa kyvykkyyden keskeisimpien toimintojen kautta. Näitä arvioimalla ja vertailemalla yrityksen vahvuudet ja mahdollisuudet voidaan tunnistaa. (Weck ym., 2023, s. 205). Yritys voi hyödyntää löydöksiä mm. strategiasuunnittelussaan ja resurssiensa uudelleen kohdentamisessa. Kehityskohteita valitessaan yrityksen kannattaa määrittää strategiansa kannalta keskeisimmät ja eniten kehitystä kaipaavat osa-alueet sekä huomioida kehitettävät osa-alueet kokonaisuuksina yksittäisten kyvykkyyksien sijaan, jotta uudistukset tukevat toisiaan (Saunila & Ukko, 2015, ss. 14, 17–18). Yrityskonsultointien perusteella voidaan todeta, että työkalun avulla pystytään tunnistamaan pk-yritysten innovaatiokyvykkyydet. Pk-yritysten innovaatiokyvykkyyksien nykytilaa arvioimalla voidaan erottaa yrityksen innovointitoiminnan vahvuudet ja kehitystä kaipaavat osa-alueet sekä huomioida myös kyvykkyyksien keskinäinen vuorovaikutus. Lisäksi työkalu antaa pk-yrityksille oivalluksia toimintansa kehittämiseen uusien tietolähteiden ja tietotarpeiden muodossa.
Euroopan unionin osarahoittaman NUOTTA-hankkeen tavoitteena on tukea ja rohkaista pk-yrityksiä toteuttamaan palveluinnovointia ja kehittämään palvelujaan entistä asiakaslähtöisemmiksi. Hanke luo edellytyksiä myös tulevaisuudessa tapahtuvalle palveluinnovoinnille ja muulle TKI-toiminnalle tukemalla asiakasymmärryksen parantamiseen liittyvien uudenlaisten teknologioiden, ratkaisujen ja toimintatapojen käyttöönottoa pk-yrityksissä.
Lue lisää hankkeesta hankkeen verkkosivuilta.
Lisäys 30.4.2024: artikkeliin on lisätty hanketiedot ja rahoittajan logo.
Lisäys 28.10.2024: hanketietoja on täydennetty.
Kirjoittaja
Sonja Kedonperä, projektitutkija, HAMK Smart -tutkimusyksikkö
Lähteet
Alavi, M. & Leidner, D. E. (2001). Review: Knowledge management and knowledge management systems: conceptual foundations and research issues. MIS Quarterly, 25(1), 107–136. https://doi.org/10.2307/3250961
Boudreau, J. W. & Ramstad, P. M. (2008). Osaamisen hallinnan uusi ulottuvuus (K. Iivonen, käänt.). Talentum Media Oy. (Alkuperäisteos julkaistu 2007).
Grant, R. M. (1996). Toward a knowledge-based theory of the firm. Strategic Management Journal, 17, 109–122. https://doi.org/10.1002/smj.4250171110
Järvenpää, A-M., Kunttu, I., Jussila, J. & Mäntyneva, M. (2021). Data-driven decision-making in circular economy SMEs in Finland. Teoksessa Visvizi, A., Troisi, O., & Saeedi, K. (toim.), Research and Innovation Forum 2021 (ss. 371–382). Springer Proceedings in Complexity. https://doi.org/10.1007/978-3-030-84311-3
Kedonperä, S. (2023). Tietoperustaisen palveluinnovoinnin dynaamiset kyvykkyydet [opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413691
Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Iivonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. & Yliniemi, T. (2013). Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, Juvenis Print. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3058-6
Nielsen, A. P. (2006). Understanding dynamic capabilities through knowledge management. Journal of Knowledge Management 10(4), 59–71. https://doi.org/10.1108/13673270610679363
Ojasalo, K., Koskelo, M. & Nousiainen, A. K. (2015). Foresight and service design boosting dynamic capabilities in service innovation. The handbook of service innovation, 193–212. https://doi.org/10.1007/978-1-4471-6590-3_10
Santalainen, T. & Baliga, R. (2015). Kun normibisnes ei riitä: Kestävä strategointi. Alma Talent Oy.
Saunila, M. & Ukko, J. (2015). Kohti parempaa suorituskykyä: Työkalupakki innovaatiokyvykkyyden mittaamiseen ja johtamiseen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Yliopistopaino. https://lutpub.lut.fi/handle/10024/119942
Solatie, J. & Mäkeläinen, M. (2009). Ideasta innovaatioksi: Luovuus hyötykäyttöön. Talentum Media Oy.
Teece, D. J. (2019). A capability theory of the firm: An economics and (strategic) management perspective. New Zealand Economic Papers, 53(1), 1–43. https://doi.org/10.1080/00779954.2017.1371208
Vehkäperä, U., Pirilä, K. & Roivas, M. (2013). Innostu ja innovoi: Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Unigrafia.
Weck, M., Kedonperä, S. & Sihvonen, M. (2023). Customer-oriented service innovation grounded in data-driven decision-making: A readiness assessment framework. 14th International Conference on Applied Human Factors and Ergonomics 2023, San Francisco, California, USA. https://doi.org/10.54941/ahfe1003896
Žitkienė, R., Kazlauskienė E., & Deksnys M. (2015). Dynamic capabilities for service innovation. Management International Conference, Portoroz, Slovenia. https://www.fm-kp.si/zalozba/ISBN/978-961-266-181-6/99.pdf
