Inkrementaalit prosessi-innovaatiot tuottavuuden parantamisessa


Viime vuosina tuottavuuden parantaminen on noussut yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi sekä yksittäisen organisaation että koko kansantalouden tasolla. Tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen välisellä suhteella. Tuottavuuden parantaminen nähdään edellytykseksi lisätä kilpailukykyä. Tämä artikkeli keskittyy inkrementaaleihin prosessi-innovaatioihin ja niiden hyödyntämiseen organisaatioissa toteutettavassa tuottavuuden jatkuvassa parantamisessa. Inkrementaalisuus liittyy innovatiivisuuden asteeseen. Yksittäiset inkrementaalit innovaatiot ovat vaikutukseltaan suhteellisen pieniä (Mäntyneva 2012, 38). Tuottavuuden jatkuvassa parantamisessa huomio kiinnittyy erityisesti inkrementaalien innovaatioiden ketjuttamiseen, jolloin voidaan päästä merkittäviinkin kokonaisvaikutuksiin.

Prosessi-innovaatiot kohdistuvat tekemiseen

Prosessi-innovaatio on olennaisesti uudistettu tai kokonaan uusi toimintamalli, tapa tehdä, käsitellä tai toimittaa asioita (Mäntyneva 2012, 43). Ne ovat mahdollisia kaikenlaisissa organisaatioissa. Käytännössä prosessi-innovaatioilla tavoitellaan laadun parantamista, läpimenoaikojen lyhentämistä ja toimitusnopeutta. Prosessi-innovaatiot alentavat toiminnan kustannuksia, parantavat tuottavuutta, lisäävät kannattavuutta ja usein myös henkilöstön työtyytyväisyyttä. Prosessi-innovaatioita toteutetaan usein eri keinoin. Näitä keinoja voivat olla esim. prosessien parantaminen ja uudistaminen, Lean ja laadun parantamisen menetelmät. Lean on alun perin valmistavan teollisuuden piirissä laajalti käyttöönotettu tuottavuuden parantamista tukeva ajattelutapa (Duncan & Ritter 2014). Myöhemmin sen hyödyntäminen on levinnyt myös palvelualoille ja terveydenhuoltoon. Leaniin liittyen internetistä löytyy varsin paljon dokumentaatiota.

Yksittäiset inkrementaalit prosessi-innovaatiot voivat olla vaikutuksiltaan suhteellisen vähäisiä eli niillä on yksittäin tarkasteltuina kehittämisen kohteeseen suhteellisen pieni kehittämis- ja parannusvaikutus. Mikäli inkrementaaleja innovaatioita pystytään ketjuttamaan eli parannukset seuraavat toisiaan, niin tällöin kumulatiivinen vaikutus voi olla varsin merkittävä. Organisaation toiminnan tuottavuuden parantamisen näkökulmasta inkrementaalit innovaatiot eivät kuitenkaan ole yhtään sen vähäpätöisempiä kuin laajuudeltaan tai sisällöltään suuremmat muutokset kehitettävässä toiminnassa tai prosessissa. Käytännössähän suurin osa innovaatioista on juuri näitä arkipäivän innovaatiota eli osa organisaatioiden jatkuvaa kehittämistoimintaa. Näiden arkipäivän innovaatioiden taustalla on tarve tehdä joku tietty asia nopeammin, paremmin, helpommin, tehokkaammin tai taloudellisemmin.

Ratkaisujen toteutettavuus avainasemassa

Millaisia innovaatioita organisaation pitäisi sitten pyrkiä aikaansaamaan oman kehittämistoimintansa yhteydessä? Vastaus tähän kysymykseen ei ole yksiselitteinen. Jos halutaan merkittävää lisäystä organisaation toiminnan tuottavuudessa, niin radikaalit muutokset toiminnassa saattavat mahdollistaa tämän. Tähän liittyy kuitenkin oletus, että radikaalin prosessi-innovaation adaptaatio onnistuu, eli että organisaation työntekijät ottavat sen omakseen. Radikaalit tai merkittävään kerralla tapahtuvaan muutokseen liittyvät prosessi-innovaatiot ovat luonteeltaan merkittävästi riskipitoisempia kuin inkrementaalit innovaatiot. Uuden tietojärjestelmään käyttöönottoon liittyvät prosessi-innovaatiot ovat tyypillisesti vaikutuksiltaan suuria ja siten riskipitoisempia. Toisaalta digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävissä organisaatioissa myös radikaalit prosessi-innovaatiot ovat tarpeen (Davenport 2013; McElheran 2015).

Inkrementaalien innovaatioiden keskeinen etu on se, että kun ne otetaan käyttöön tai vaikuttavat vähä vähältä, niin prosessissa työskentelevät työntekijät eivät käytännössä juurikaan huomaa pientä muutosta. On ilmeistä, että suuremmissa prosesseihin ja tekemisen sisältöön liittyvissä muutoksissa henkilöstössä kumpuaa muutosvastarintaa. Inkrementaalien prosessi-innovaatioiden yhteydessä organisaation muutosvastarinta on merkittävästi vähäisempää. Tuottavuuden jatkuvassa parantamisessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista yrittää tunnistaa ja toteuttaa absoluuttisesti parasta kehittämisratkaisua, vaan ennemminkin sellainen, jonka organisaation työntekijät omaksuvat ja ottavat osaksi työnteon arkea. Tämän omaksumisen edistämiseksi on tärkeää, että prosessissa työskentelevät työntekijät osallistuvat itse prosessin kehittämiseen ja sitä tukevaan innovaatiotoimintaan.

Tuottavuuden jatkuvassa parantamistyössä prosessi-innovaatioiden adaptaation merkitys korostuu. Tämä liittyy käytännössä siihen, miten uusi tapa toimia viedään käytäntöön organisaation sisällä. Tällöin muutosjohtamisen rooli on tärkeä. Miten opitaan pois vanhasta tavasta toimia ja omaksutaan uusi prosessi-innovaation yhteydessä kehitetty uudistunut tapa toimia? On tarpeen sitouttaa kaikki ne henkilöt organisaatiossa, joiden työtehtäviin kyseiset muutokset liittyvät, ottamaan uusi tapa toimia osaksi arjen käytäntöjä. Yksi syy inkrementaalien innovaatioiden suureen painotukseen organisaatioiden kehittämistoiminnassa on, että ne ovat yleensä vähäriskisempiä ja niiden tulokset ovat helpommin ennakoitavissa. Järjestelmällinen panostus inkrementaaleihin prosessi-innovaatioihin antaa mahdollisuuden uudistaa jatkuvasti organisaation toimintaa ja parantaa sen tuottavuutta.

Lähteet:

Davenport, T. H. (2013). Process innovation: reengineering work through information technology. Boston: Harvard Business Press.

Duncan, E., & Ritter, R. (2014). Next frontiers for lean. McKinsey Quarterly, 2, 82–89.

McElheran, K. (2015). Do market leaders lead in business process innovation? The case (s) of e-business adoption. Management Science, 61(6), 1197–1216.

Mäntyneva, M. (2012). Kasvua innovaatioista. Helsinki: Kauppakamari.

Kirjoittaja

Mikko Mäntyneva, FT, KTL, toimii yliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Liiketoiminnan kehittäminen ja Business Management and Entrepreneurship -koulutuksissa. Lisäksi hän toimii tutkimuspäällikkönä Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä.

Viittausohje:
Mäntyneva, M. (2016). Inkrementaalit prosessi-innovaatiot tuottavuuden parantamisessa. Teoksessa M. Mäntyneva (toim.) Innovaatiojohtaminen. HAMK Unlimited Professional 1.12.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/inkrementaalit-prosessi-innovaatiot-tuottavuuden-parantamisessa/

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  inkrementaali innovaatio prosessi-innovaatio

Bookmark and Share




Previous Post
Innovaatioportfolion johtaminen
Next Post
Tiedonlouhinta tukee asiakkuudenhallintaa




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Innovaatioportfolion johtaminen
Innovaatioportfolio on strateginen työkalu, jota hyödyntämällä yrityksellä on mahdollisuus koordinoida ja hallita innovaatioihin...