Käyttäjälähtöisyyden hyödyntäminen kestävää kehitystä tukevissa innovaatioissa


Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat megatrendejä, jotka puhuttelevat lähes jokaista kuluttajaa. Esimerkiksi kaupan toimialalla kestävän kehityksen valtavirtaistuminen tulee huomioida kehitettäessä yritysten tulevaisuuden toimintaa. Käyttäjälähtöisyyteen ja käytettävyyteen pohjautuva tuote- ja palvelukehitys on vahvassa nousussa. Pohjoismaiset yritykset ovat yhä enemmän siirtyneet innovaatiotoiminnassaan korostamaan käyttäjälähtöisyyttä (Bisgaard & Høgenhaven 2010). Samalla korostuvat innovaatiotoiminnan eettiset ja kestävää kehitystä tukevat näkökulmat (Liedtke, Jolanta Welfens, Rohn & Nordmann 2012). Esimerkiksi maitotuotteistaan tunnettu Valio osallistaa kuluttajia tuotteidensa tuotekehitykseen.

Asiakastarpeen sisäistäminen tuotekehityksessä ja asiakkaan käyttötottumusten ymmärtäminen etsittäessä uusia ratkaisuja asiakkaiden määrittelemättömiin tarpeisiin ovat keskeisessä osassa innovaatiotoimintaa. On arveltu, että käyttäjien osallistaminen innovaatioiden kehittämiseen tuottaa enemmän liikevaihtoa sekä uudempia ideoita kuin yrityksen sisäiset prosessit yksin kykenisivät (Hautamäki 2008). Tämän olettaisi innostavan yrityksiä kehittämään erilaisia toimintatapoja, jotta käyttäjät saadaan mukaan innovaatiotoimintaan ja kestävää kehitystä tukevaan ideointiin.

Kestävää kehitystä tavoittelevat innovaatiot on ryhmiteltävissä prosessi-, organisaatio- ja tuoteinnovaatioihin (Klewitz & Hansen 2014). Käyttäjälähtöiset innovaatiot liittyvät erityisesti prosessi- ja tuoteinnovaatioihin, joiden osalta käyttäjä antaa oman näkemyksensä prosessuaalisen tekemisen kohteena tai tuotteen käyttäjänä. Käyttäjälähtöisyyden hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa on vahvasti kytköksissä siihen, missä vaiheessa asiakas kytketään tuotekehitykseen. Kaiken perustana on yrityksen linja ja strateginen valinta sitoutua kestävän kehityksen linjauksiin. Tämän jälkeen asiakastarpeet on yleensä helpommin tunnistettavissa, kun konseptointivaiheesta mennään itse toteutukseen ja asiakkailta voidaan saada palautetta itse tuotteesta tai palvelusta (Apilo & Taskinen 2006).

Vaikka käyttäjätuntemuksen tarve onkin pitkään tunnistettu yrityksissä, niin yksi haaste on käytännössä organisoitua käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan (Heiskanen, Hyvönen, Repo & Saastamoinen 2007). Keskeisessä roolissa käyttäjälähtöisissä innovaatioissa on vuorovaikutus käyttäjien kanssa. Usein energiaa säästävissä ratkaisuissa ongelmana on nimenomaan se, että ne eivät istu käytännön arkeen tai ne ovat liian kalliita. Kuinka saada kuluttajat kiinnostumaan kestävää kehitystä edistävistä ratkaisuista, jos ne eivät helpota arkea? Kokeiluhankkeet ja interventiot ovat yksi mahdollisuus käyttäjien osallistamiseen kestävän kehityksen innovaatioissa. Kokeiluhankkeiden ideana on päästää käyttäjä kokeilemaan uusia innovaatioita arjessa. Näissä hankkeissa kerätään tietoa muiden muassa siitä, miten tekniset toteutukset ovat toimineet sekä miten yhteensopivia käytetyt tuotteet ja palvelut ovat keskenään. Tällä tavoin saadaan arvokasta käyttäjälähtöistä tietoa siitä, mikä toimii käytännössä. Interventiot puolestaan ovat pieniä uudistuksia, joiden kokeilu perustuu rinnakkaiskäyttöön vanhojen tuotteiden ja palvelujen kanssa. Interventioissa ei siis tarvita irtiottoa vanhasta tekniikasta, vaan tarkoitus on yhteen sovittaa uusi ja vanha. (Heiskanen & Jalas 2011, 237.) Näitä osallistamiskeinoja ja palautteita olisi vaikea toteuttaa ja saada aikaan yrityksen sisäisten menetelmien keinoin.

Innovaatiot luovat ja turvaavat yrityksen toimintamahdollisuuksia tulevassa toimintaympäristössä, jossa kestävän kehityksen näkökulmat tulee ottaa huomioon vielä nykyistäkin paremmin.

Lähteet:

Apilo, T. & Taskinen, T. (2006). Innovaatioiden johtaminen. VTT tiedotteita, 2330. Haettu 7.12.2016 osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2330.pdf

Bisgaard, T. & Høgenhaven, C. (2010). Creating new concepts, products and services with user driven innovation. Nordic Innovation Center. Haettu 7.12.2016 osoitteesta http://www.nordicinnovation.org/Global/_Publications/Reports/2010/Creating%20new%20concepts,%20products%20and%20services%20with%20user%20driven%20innovation.pdf

Hautamäki, A. (2008). Kestävä innovointi: Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Helsinki: Sitra. Haettu 7.12.2016 osoitteesta http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti76.pdf

Heiskanen, E., Hyvönen, K., Repo, P. & Saastamoinen, M. (2007). Käyttäjät tuotekehittäjinä. Teknologiakatsaus 216. Helsinki: Tekes.

Heiskanen, E., & Jalas, M. (2011). Käyttäjät kestävien innovaatioiden kehittäjinä. Teoksessa M. Joutsenvirta, M. Halme, M. Jalas & J. Mäkinen (toim.), Vastuullinen liiketoiminta kansainvälisessä maailmassa. Helsinki: Gaudeamus, 231–248.

Klewitz, J., & Hansen, E. G. (2014). Sustainability-oriented innovation of SMEs: a systematic review. Journal of Cleaner Production 65, 57–75.

Liedtke, C., Jolanta Welfens, M., Rohn, H. & Nordmann, J. (2012). LIVING LAB: user-driven innovation for sustainability. International journal of sustainability in higher education, 13(2), 106–118.

Rosted, J. (2005). User-driven innovation. Results and recommendations. Copenhagen: Fora. Haettu 7.12.2016 osoitteesta http://www.euc2c.com/graphics/en/pdfs/mod3/userdriveninnovation.pdf

Kirjoittajat

Taru Ahoniemi, Paula Jokela, Minna Päivinen ja Mari Salmi opiskelevat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa Liiketoiminnan kehittäminen -koulutusohjelmassa.

Mikko Mäntyneva, FT, KTL, toimii yliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Liiketoiminnan kehittäminen ja Business Management and Entrepreneurship -koulutuksissa. Lisäksi hän toimii tutkimuspäällikkönä Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä.

Viittausohje:
Ahoniemi, T., Jokela, P., Päivinen, M., Salmi, M. & Mäntyneva, M. (2016). Käyttäjälähtöisyyden hyödyntäminen kestävää kehitystä tukevissa innovaatioissa. Teoksessa M. Mäntyneva (toim.) Innovaatiojohtaminen. HAMK Unlimited Professional 15.12.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/kayttajalahtoisyyden-hyodyntaminen-kestavaa-kehitysta-tukevissa-innovaatioissa/

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  innovaatiojohtaminen

Bookmark and Share




Previous Post
Digitaalinen amk-kieltenopetus – utopiaa vai arkipäivää?
Next Post
Innovation in 3D printing for consumers




You might also like






More Story
Digitaalinen amk-kieltenopetus – utopiaa vai arkipäivää?
Ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelijoita toimimaan eri kielillä työelämän monimuotoisissa...