Kestävän liikkumisen selvitys opiskelijaprojektina

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) liikennealan opiskelijat toteuttivat maalis-huhtikuussa 2017 suunnittelutyönään selvityksen Hämeenlinnan kaupungin työntekijöiden työmatkoilla ja työn aikana tehdyillä matkoilla käyttämistä liikennemuodoista. Lisäksi kartoitettiin työntekijöiden motiiveja ja mahdollisuuksia kulkea matkojaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Työn toteuttivat liikennealan toisen vuosikurssin opiskelijat Ville Alppisara ja Jussi-Pekka Mäntymaa, ja työtä ohjasi liikennealan lehtori Janne Rautio.

Kestävällä tai viisaalla liikkumisella tarkoitetaan ympäristöystävällisten kulkumuotojen käyttöä. Kestävän liikkumisen kulkutavoiksi luokitellaan kävelyn ja pyöräilyn lisäksi joukkoliikenne sekä esimerkiksi yhteiskäyttöautot ja kimppakyydit. Monissa kaupungeissa ja työpaikoilla on tehty kestävän liikkumisen suunnitelmia, joilla pyritään kestävien kulkutapojen käytön lisäämiseen. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvulla voidaan saavuttaa myös merkittäviä terveyshyötyjä.

Kyselyn toteutus

Työ toteutettiin yhdessä Hämeenlinnan kaupungin työhyvinvointipäällikkö Laura Latomäen ja suunnittelija Ismo Hannulan kanssa. Työn sisältö tuotettiin tarkkaan suunnitellulla ja kohdennetulla kyselyllä, jonka avulla saatiin selvitettyä työhön vaadittavat pohjatiedot.

Kysely suunnattiin Hämeenlinnan kaupungin viiteen toimipisteeseen, joiden työntekijämäärä on noin 400 henkilöä. Kysely toteutettiin nettikyselynä Webropol-ohjelmalla, ja se oli avoinna 6.–26.3.2017. Siihen vastasi 204 henkilöä.

Autosta luopuminen kiinnostaa

Selvityksen tuloksista (kuva 1) voidaan selkeästi havaita, että Hämeenlinnan kaupungin työntekijöillä on kiinnostusta ja valmiutta luopua auton käytöstä niin työmatkoilla kuin työaikanakin. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen tosin vaatisi joitakin kehitystoimenpiteitä.

Kuva 1. Kehitysehdotukset.

Suosituimmiksi kehitysehdotuksiksi nousivat kyselyssä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista työnantajan tukema joukkoliikennelippu, paremmat sosiaalitilat, työpisteeltä löytyvä työnantajan auto, jota voisi käyttää työpäivän aikaisiin työmatkoihin sekä sähköavusteisen polkupyörän lainausmahdollisuus. Vastaajat esittivät omina kehitysehdotuksinaan joukkoliikenteen kehittämistä, lukittavien pyörätelineiden lisäämistä niin työpisteille kuin kaupungille sekä kevyen liikenteen väylien parempaa kunnossapitoa.

Kyselyn yhtenä osana selvitettiin työntekijöiden työmatkojen pituutta (kuva 2). Työmatkojen pituuksista ja vastaajien kommenteista voidaan päätellä, että kävelyn ja pyöräilyn kasvamiselle on vielä paljonkin potentiaalia Hämeenlinnassa.

Kuva 2. Työmatkojen pituudet.

Työelämälähtöisyys osana opintoja

HAMKin liikennealan opetuksessa työelämälähtöisyys on vahvasti esillä koko opintojen ajan alkaen liikennelaskennoista heti ensimmäisen vuoden alussa. Myöhemmissä opintojen vaiheissa on mahdollista syventää projektiosaamista.

Kestävän liikkumisen selvitys on hyvä esimerkki opiskelijoiden itsenäisesti toteuttamasta työelämäprojektista. Opiskelijat saivat hyvän käsityksen työelämän todellisuudesta, ja ohjaaja oli taustatukena.

Työn tilaajana toimineen Hämeenlinnan kaupungin edustajien rooli työn ohjauksessa oli tärkeä, ja vuoropuhelu opiskelijoiden ja tilaajan välillä toimi hyvin. Kyselyllä saatiin suunnittelija Ismo Hannulan mukaan arvokasta tietoa kaupungin työntekijöiden kestävän liikkumisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi.