Kansainvälisten opiskelijoiden opintojen edistäminen oli lähtölaukaus HAMKin kesäopintojen kehittämiselle. Kahdeksan vuoden myötä toiminta on laajentunut koskemaan kaikkia tekniikan opiskelijoita. Kesäisin suoritettavien opintopisteiden määrä on moninkertaistunut alkuvuosista.
Merkit Suomen talouden kääntymisestä laskuun näkyivät kesällä 2009, ja erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden oli vaikea löytää harjoittelupaikkoja. Muutamalle opiskelijalle pystyttiin järjestämään harjoittelupaikka ammattikorkeakoulusta, kun löytyi sopivia projekteja. Vuotta myöhemmin talouden tilanne oli vielä huonompi ja myös suomalaisilla opiskelijoilla oli haasteita harjoittelupaikan hakemisessa. Tilanne oli uusi, sillä tyypillisesti tekniikan opiskelijat olivat saaneet harjoittelu- ja kesätyöpaikat suhteellisen helposti. Jotain oli tehtävä, oli huoli opiskelijoiden opintojen etenemisestä ja valmistumisesta.
Kesäopinnoissa toteutetaan yritysprojekteja
Lukuvuosien aikana opiskelijat olivat toteuttaneet yrityksille erilaisia kehittämisprojekteja osana opintojaan. Miksi yritysprojekteja ei voisi tehdä kesällä? Ensimmäiseksi heräsi vain kysymyksiä: ovatko opiskelijat halukkaita jäämään koululle kesäksi? Löytyykö sopivia projektiaiheita? Entä kuka opiskelijoita ohjaisi?
Kesäopintojen suunnittelussa ei onneksi tarvinnut lähteä tyhjältä pöydältä. Muotoilutori-hankkeessa (ESR-hanke vuosina 2003–2006) oli kehitetty pedagoginen malli ja toimintatapa yrityslähtöisten opiskelijaprojektien läpivientiin. Mallia oli testattu, ja Muotoilutori-hankkeen aikana oli tehty kymmeniä projekteja. Oli olemassa käytännön toimintamalleja esimerkiksi sopimuksiin, projektien vaiheistukseen ja dokumentointiin.
Kesäopintojen toteutustavaksi muodostui malli, jossa opiskelijat tekevät asiakaslähtöisiä projekteja eri organisaatioiden toimeksiannosta. Projektien tueksi tarjottiin tarpeen mukaan teoria-aineistoja ja -opintoja.
Kesän 2010 kokemukset olivat hyviä: kymmeniä opiskelijoita jäi koululle kesäprojekteihin, haastavia aiheita löytyi yrityksistä ja opiskelijatkaan eivät olleet ilman ohjausta. Ohjaajiksi oli palkattu juuri valmistuneita nuoria insinöörejä kesätyönjohtajiksi. Suorituksia syntyi viitisensataa opintopistettä, ja opiskelijat saivat opintopisteiden lisäksi arvokasta projekti- ja työkokemusta. Saipa joku opiskelija itselleen opinnäytetyöpaikankin, ja hyvin tehty projekti sai näin hienon jatkumon.
Ensimmäisinä vuosina projekteja järjestettiin vain Riihimäen kampuksella. Kesällä 2017 kahdeksatta kertaa toteutetut kesäprojektit olivat oleellinen osa tekniikan koulutusten kesäopintotarjontaa. Kesäprojektien aiheita on vuosien myötä ollut toistasataa.
Projektit ovat nyt laajentuneet kaikille tekniikan kampuksille ja koulutuksiin. Tutkimusyksiköt Ohutlevykeskus ja Älykkäät palvelut ovat vuosien varrella tulleet mukaan kesäprojekteihin omilla hankkeillaan. Näin opiskelijat ovat päässeet osaksi tutkimustoimintaa. Alkuvuosien opiskelijamäärä on moninkertaistunut, samoin opintopistemäärä. Yhden kesän aikana suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut nyt noin kahteentuhanteen.
Toimintatavat vakiintuvat, mutta yhteen muottiin ei pakoteta
Henkilökunnan roolina on ollut luoda puitteet kesäprojekteille, toimintatavat ja käytänteet, projektien hankinta sekä ohjaus. Kymmenet opiskelijat eri kampuksilla ovat vaatineet myös päivittäistä työnjohtoa. Toiminnan alussa silloinen yksikön johtaja esitti kysymyksen: “Kuinka ne juuri valmistuneet nuoret pärjäävät kesäpomoina?” Tähän ei voinut vastata muuta kuin: “He ovat meiltä valmistuneita. Jos eivät pärjää, niin sitten meidän täytyy katsoa itseämme peiliin”. Ensimmäisen kesän kesäpomot ottivat vastuun ja hoitivat työnsä mallikkaasti. Myöhemminkin kokemukset nuorista kesätyönjohtajista ovat olleet positiivisia. Kesäpomon työ on mahdollistanut monelle nuorelle arvokkaan, mahdollisesti ensimmäisen työnjohtokokemuksen. Ei ole helppoa olla työnjohtajana eri kulttuureista tuleville opiskelijoille ja jopa omille opiskelukavereille.
Kesäpomon valinta on keskeistä onnistumiselle, sillä suurimmat haasteet kesäprojektien onnistumiselle liittyvät ohjaukseen. Pelkkä kesäpomon ohjaus ei riitä, vaan jollakin tapaa tulee järjestää myös vakinaisen henkilöstön ohjaus ja tuki kesäpomolle. Tämä vaatii hyvää suunnittelua, avointa keskustelua henkilöstön kanssa ja joustavuutta. Muitakin haasteita onnistumiselle on, ja usein ne liittyvät opiskelijoiden ajankäyttöön. Opiskelijat saattavat yliarvoida sen, minkä verran opintoja mahtuu esimerkiksi osa-aikaisen kesätyön lisäksi. Jotkut voivat yllättäen saada niin hyvän kesätyöpaikan, että opinnot jäävät taka-alalle. Koska projekteja yleensä tehdään ryhmissä, joidenkin jäsenten poissaolo voi vaikuttaa ratkaisevasti toimintaan. Tällöin tarvitaan nopeaa reagointia ja uudelleenjärjestelyjä.
Kymmenien opiskelijoiden tuloksellinen työskentely koulutuksissa kesäisin on vaatinut projektikulttuurin ja yhteisten pelisääntöjen kehittämisen, esimerkkeinä viikoittaiset dokumentoidut tapaamiset, työskentelyn näkyväksi tekeminen, tuotosten dokumentointi, tapaamiset toimeksiantajien kanssa, itse- ja vertaisarvioinnit sekä henkilökohtainen keskustelu oppimisesta kesäprojektien lopussa. Yhteen muottiin eri kampusten kesäprojekteja ei kuitenkaan ole haluttu pakottaa, koulutusten välillä käytänteissä voi olla pieniä eroja. Kesäprojekteja on myös tehty monialaisesti yhteistyössä HAMKin muiden yksiköiden ja koulutusten kanssa.
Kesäprojektien kehittämisessä ja mahdollistamisessa on vuosien saatossa hyödynnetty eri hankkeita, ja näin on juurrutettu hanketyön tuloksia käytäntöön. Keskeisiä hankkeita ovat olleet OKM:n hanke Apua työllistymiseen ja valmistumiseen (vuonna 2011) sekä ESR-hanke StudeCo (vuosina 2011–2014).
Yhteistyössä HAMKin liiketalouden koulutuksen henkilöstön kanssa on kehitetty projekteja tukevia täysin virtuaalisia opintoja. Virtuaaliopinnot ja useat projektit on toteutettu sekä suomeksi että englanniksi. Kesäprojektit ovat olleet myös osa FUAS-liittouman (HAMK, LAMK ja Laurea) kesäopintotarjontaa. Kumppanikorkeakoulujen opiskelijoita on osallistunut kesäprojekteihin ja erityisesti projekteja tukeviin virtuaaliopintoihin. Vuosina 2014–2017 kesäprojektit brändättiin FUAS Innovation School nimen alle.
HAMKin strategiaa käytännössä
HAMKin strategia nostaa opiskelijan keskiöön. Opintojen etenemisen ja valmistumisen varmistaminen ovat koko henkilöstön vastuulla. Digitaalisuus ja kansainvälisyys ovat osa meidän kaikkien arkea. Työelämälähtöisyys on ammattikorkeakoulun lakisääteinen tehtävä, ja se on osa opetusta ja oppimista. Tutkimuksen ja koulutuksen yhdistämien näkyy koulutusten ja tutkimusyksiköiden arjessa esimerkiksi opiskelijaprojekteina.
Kun ensimmäiset kesäprojektit aloitettiin, ei HAMKin nykyistä strategiaa ollut vielä kirjoitettu auki. On upeaa havaita, kuinka ammattikorkeakoulumme strategiset linjaukset ovat toteutuneet kesäprojekteissa heti alusta alkaen. Unohtaa ei saa myöskään tilojen ja laitteiden ympärivuotista hyödyntämistä. Tekniikassa ei todellakaan laiteta ovia säppiin kesän ajaksi.
Jotain vanhaa ja jotain uutta, näin voidaan varmasti sanoa tämän päivän kesäprojektien toteutuksesta. Kantavana ajatuksena on alusta alkaen ollut tekemällä oppinen, projektityöskentely ja työelämäyhteistyö. Arjen toimintatapoja on kehitetty, projektiryhmiä on muodostettu eri tavoin, yhteishenkeä on rakennettu grillin ääressä ja projektit ovat huipentuneet loppugaalaan.
Jokainen mukana ollut ohjaaja ja kesäpomo on antanut oman arvokkaan kehittämispanoksensa. Unohtaa ei saa niitä satoja opiskelijoita, jotka ovat osallistuneet kesäprojekteihin, ja antaneet myös rakentavaa kehittämispalautetta. Toimeksiantajien – monesti positiivisesti yllättyneet – palautteet opiskelijoiden töistä ovat olleet osaltaan kannustamassa toiminnan kehittämistä ja laajentamista edelleen. Paikalleen ei saa pysähtyä.
