Oppiminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ‒ case sovellettu oppimiskahvila


Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen syventää opitun asian ymmärrystä ja kasvattaa kykyä kiteyttää oppimaansa. Sovellettu oppimiskahvila mahdollistaa avoimen, kannustavan ja sosiaalisesti aktiivisen oppimisympäristön, jossa opiskelijalla on keskeinen rooli tietoperustan rakentamisessa ja soveltamisessa. Opettajan tehtävänä on huolehtia aikataulusta ja oikeasta suunnasta sekä siitä, että opitut asiat ovat paikkansapitäviä. Erityisesti monimuoto-opiskelijat ovat antaneet myönteistä palautetta niin oppimismenetelmästä kuin opittavasta sisällöstäkin.

Sosiaalinen vuorovaikutus oppimisen keskiössä

Oppiminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syventää opittavan tiedon merkitystä, kun sitä lähestytään useamman eri opiskelijan näkökulmasta. Erilaiset lähtökohdat, kokemukset ja taustat tuovat opittavaan aiheeseen enemmän syvyyttä ja laajempaa näkökulmaa kuin itsenäinen tai opettajajohtoinen opiskelu. Opiskelijan rooli vaihtuu kuulijasta aktiiviseksi toimijaksi, ja opettaja ohjaa tilannetta oikeaan suuntaan. Erityisesti monimuoto-opiskelijoiden parissa keskusteleva ja aktiivinen lähestyminen opetettaviin sisältöihin toimii usein paremmin kuin perinteinen opettajajohtoinen oppiminen.

Oppimiskahvilan ideana on keskustella päivän kysymyksistä tai aiheista pienryhmissä rennossa, kahvilamaisessa ilmapiirissä. Sovitun ajan kuluttua vaihdetaan aihetta siten, että muut vaihtavat kahvilapöytää, mutta kirjuri pysyy alkuperäisen aiheen parissa. Kirjuri merkitsee muistiin keskustelun tulokset, ja niitä voidaan työstää edelleen tai käsitellä muulla tavoin opetusmenetelmän lopputuloksena. Kokemukseni mukaan oppimiskahvilan heikkous on siinä, että kirjuri pysyy koko ajan samana. Tällöin hän paneutuu vain yhteen päivän aiheista ja kokee helposti toistavansa samaa asiaa muun ryhmän vaihduttua. Muille opiskelijoille esitettävä sisältö puolestaan saattaa kärsiä, kun kaikkea ei muisteta toistaa yhä uudestaan.

Oppimiskahvilan muokattu toteutus

Kokeillussa menetelmässä oppimiskahvilaa muokattiin muistuttamaan käänteisen luokkahuoneen mallia. Työskentely jaettiin valmistelevaan osuuteen, kahvilaosuuteen, jatkotyöskentelyyn ja loppuyhteenvetoon seuraavasti:

1. Valmisteleva osuus

Aiheeseen tutustutaan eksperttiryhmissä itsenäisenä opiskeluna. Opiskelijat tutustuvat ennalta annettuun aiheeseen johdattelevien apukysymysten avulla. Valmistelevan työn tuotos voi olla posteri tai muu tiivistetty tukimateriaali, jota hyödynnetään kahvilaosuudessa.

2. Kahvilaosuus

Varsinainen kahvilaosuus toteutetaan pienissä kahvilaryhmissä, joissa, toisin kuin oppimiskahvilassa, esitellään kaikki aiheet siten, että kustakin eksperttiryhmästä on kussakin kahvilaryhmässä yksi tai kaksi henkilöä. Kahvilakeskustelussa kunkin eksperttiryhmän aihe käsitellään vuoron perään. Keskustelun lopuksi kirjataan aiheesta esiin nousseita kysymyksiä paperille, tavoitteena saada kolmesta viiteen kysymystä kutakin aihetta kohti. Opettaja huolehtii siitä, että kahvilakeskustelut pysyvät aikataulun mukaisesti oikean mittaisina, keskustelua syntyy riittävästi, keskustelujen sisältö on todenmukaista ja kysymyksiä saadaan kirjattua.

3. Jatkotyöskentely

Kahvilaosuuden jälkeen alkuperäiset eksperttiryhmät kokoontuvat taas työskentelemään itsenäisesti ja etsivät vastaukset kahvilaryhmissä esiin nousseisiin kysymyksiin. Kysymysliuskoja on yhtä monta kuin kahvilavaiheessa oli kahvilaryhmiä. Eksperttiryhmät valmistelevat seuraavaa kokoontumiskertaa varten lyhyehkön esityksen, jossa he esittävät lyhyen yhteenvedon aiheestaan sekä vastaukset kahvilassa esitettyihin kysymyksiin.

4. Loppuyhteenveto

Loppuyhteenvetopäivänä jokainen eksperttiryhmä esittää yhteenvetonsa sekä vastaukset esitettyihin kysymyksiin muille ryhmille. Lopuksi opettaja kommentoi ryhmän tuloksia myönteiseen sävyyn. Esitysten jälkeen jokainen opiskelija täyttää vielä itse- ja vertaisarviointilomakkeet.

Palaute

Opettajan näkökulmasta menetelmä on tehokas. Se pakottaa jokaisen työskentelemään ryhmän hyväksi, sillä kahvilaryhmässä oma eksperttiryhmä ei ole enää tukena, vaan aiheen esittelystä on selvittävä yksinään tai parin kanssa. Koska kyseessä on pienryhmätyöskentely, ilmapiiri on rennompi, avoimempi ja sallivampi kuin suuressa ryhmässä. Opiskelijat oppivat tiedon hakua ja tiivistämistä kahvilatyöskentelyä varten, ja lisäksi he oppivat toisiltaan sekä ekspertti- että kahvilaryhmissä. Opettajan keskeinen rooli on pitää huolta siitä, että kaikki tapahtuu aikataulun puitteissa. Lisäksi on keskeistä tarkistaa tuotettu materiaali etukäteen. Näin vältytään virheiltä asioiden oppimisessa ja asiakokonaisuuksien ymmärtämisessä. Loppuyhteenvetovaiheessa opettajan tulee huolehtia siitä, että kaikkiin esitettyihin kysymyksiin löytyy vastaus.

Menetelmästä saatu opiskelijapalaute oli myönteistä. Erityisesti kiitosta tuli siitä, että näin saadaan opiskeltua suuri määrä asiaa kohtuullisen ”kivuttomasti”. Vastaavan aihekokonaisuuden läpikäynti perinteisessä luento-opetuksessa voi olla osalle opiskelijoista melko puuduttavaa työviikon jälkeen. Opiskelijat kokivat keskustelupohjaisen lähestymistavan oppimista tukevaksi ja kannustavaksi. Moduulipalautteen perusteella kaikki vastaajat kokivat opiskelumenetelmien auttaneen osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi kaikki vastaajat kokivat moduulin opiskelun vaikuttaneen motivaatioonsa ja sitoutumiseensa joko myönteisesti (60 prosenttia) tai erittäin myönteisesti (40 prosenttia).

Kirjoittaja

Katariina Penttilä

Katariina Penttilä, TkT, toimii mittaustekniikan yliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmassa.

Viittausohje:
Penttilä, K. (2017). Oppiminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ‒ case sovellettu oppimiskahvila. HAMK Unlimited Professional 29.8.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/teknologia-ja-liikenne/sovellettu-oppimiskahvila/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sähkö- ja automaatiotekniikka »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  aktiivinen oppiminen monimuoto-opetus oppimiskahvila ryhmätyöskentely




Previous Post
Liite 1
Next Post
Kohti ammatillisen koulutuksen uudistusta




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Liite 1
Arene ry:n suositus ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiksi kompetensseiksi (Auvinen 2010, 4‒5.) Osaamisen kuvaus,...