Kävijälaskurit osana liikkumisen tutkimista

Kävijöiden lukumääriä on mitattu vuosien saatossa suurelta osin mekaanisesti, turvautuen ihmisen suorittamaan laskentaan tai oven mekaaniseen avautumiseen. Liikenne 4.0 -hankkeessa tavoitteena oli tehdä sensoriteknologiaan pohjautuvien kävijälaskureiden pilotointia tapahtuma-alueilla, tarkoituksena luoda uusia mahdollisuuksia tapahtuma-alueella liikkuvien kävi-jöiden havainnointiin ja mittaukseen. Koronapandemian aiheuttaman tilan-teen vuoksi pilotointi toteutettiin sisätiloissa kahdessa eri kohteessa Hä-meenlinnan keskustassa. Mittaukset suoritettiin Hämeen ammattikorkea-koulun Visamäen kampuksella sekä Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdis-tyksen hallinnoimassa PARKKI Business Park -keskuksessa.

Tapahtuma-alueiden kävijöiden määrällinen mittaus antaa järjestäjille informaatiota tapahtumien onnistumisesta sekä mahdollisesta kävijämäärätavoitteen täyttymisestä. Yksinkertaisimmillaan kävijä on henkilö, joka on astunut jostakin ovesta sisään tai mennyt johonkin paikkaan. (YLE, 2013.) Teknologiset ratkaisut ovat tuoneet kävijöiden laskemiseen ihmisen suorittamalle laskemiselle kilpailukykyisen vaihtoehdon, jonka avulla muun muassa tapahtumien porteilla ”klikkereillä” suoritettava laskeminen on mahdollista korvata automatisoiduilla ratkaisuilla.

Pilotointi tapahtui syksyllä 2020 sekä keväällä 2021. Pilotointijakson pituudeksi määräytyi useamman viikon jakso, jonka aikana kerättiin dataa eri mittapisteistä. Mittaamiseen käytettiin SensMax-mittauslaitteistoa, jonka toiminta perustui kahden sensorin välissä tapahtuvan liikkumisen, kävelyn ja pyöräilyn, laskemiseen (kuva 1). Laitteisto tunnisti liikkumisen suunnan sekä määrän, ja sen avulla pystyttiin tutkimaan eri sisäänkäyntien käyttöasteita ja niiden vaihteluita. Sensorien vuorovaikutus perustui infrapunayhteyteen, jonka avulla laitteet kommunikoivat keskenään. Niiden välissä tapahtuvan liikkeen laitteet tunnistivat antureilla, jotka rekisteröivät ja tallensivat liikkeen määrän.

Sensorien keskinäisen kohdennuksen oli oltava tarkka, jotta sensorit havaitsivat toisensa. Laitevalmistajan lupaama optimivälimatka sensorien välillä oli kuusi metriä.  Välimatkan kasvaessa sensorien kohdennus vaati erityistä tarkkuutta. Sensorien keräämä data siirtyi radiosignaalin avulla tilastollista dataa lukevaan tallennustilaan eli collectoriin, joka lähetti 3G-yhteyden avulla datan pilvipalvelimelle tarkasteltavaksi. SensMax-laitevalmistajan käytössä oli pilvipalvelu SensWeb, jossa mittaustulokset näkyivät visualisointeina. Collector vaati jatkuvaa verkkovirtaa toimiakseen, eikä sensorien ja laitteen välinen matka saanut olla yli 150 metriä, jotta datan lähetys onnistui. Laitteiston etuna oli sen kattava liitettävyys, yksi collectori mahdollisti jopa 20:n sensoriparin yhdistämisen 150 metrin sisällä.

Sensoreiden asennus ja kohteiden valinta

Sensoriparit asennettiin syksyllä 2020 Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen Hämeen ammattikorkeakoulun rakennuksiin. Tavoitteena oli tutkia mahdollisimman kattavasti kampuksen sisäänkäyntien kulkumääriä. Tulosten pohjalta voitiin tarkastella eri sisäänkäyntien käyttöasteita sekä sisään- että ulostuloissa. Sensoriparit sijoitettiin kampuksen rakennusten pääsisäänkäynneille, N-C, D- sekä C-rakennuksiin. Myös A-rakennuksen ohi kulkevalla väylällä suoritettiin mittauksia, minkä tarkoituksena oli tutkia linja-autopysäkiltä saapuvien kulkijoiden lukumääriä ulko-olosuhteissa.

PARKKI Business Park -rakennuksen asennukset tehtiin rakennuksen pohjoiselle ja läntiselle sisäänkäynnille. Mittalaitteilla pyrittiin saamaan kuva sisäänkäyntien liikkumisesta suunnantunnistuksen avulla. Parkissa toimii lukuisia eri alojen yrityksiä ja toimijoita, kuten OP-Häme, Hämeen TE-toimisto sekä LähiTapiola Loimi-Häme. Sisätiloihin sijoitettujen sensoriparien avulla pystyttiin suorittamaan vertailua sensoreiden välillä ja havaitsemaan eri sisäänkäyntien liikkujamäärien eroja.

Pilotoinnin lopputuloksia

Mittalaitteilla tuotettiin liikkujista todennettavaa dataa sekä havainnollistettiin saatua tietoa visuaalisiksi kuvaajiksi pilvipalveluun. Kerätyn datan pohjalta oli mahdollista koostaa tietoja graafisen kuvaajan lisäksi myös CSV- ja Excel-tiedostoihin, mikä mahdollisti tietojen tarkastelun esimerkiksi taulukkomuodossa. SensMax-laitevalmistajan SensWeb-pilvipalvelussa käyttäjä pystyi luomaan tietojen pohjalta visuaalisia kokonaisuuksia. Laitteiden tuottamaa tietoa pystyi yhdistämään ja vertailemaan niin yhden sensoriparin kuin useamman parin kesken. Yksittäisen sensoriparin vertailevassa tarkastelussa tutkimus kohdistui suunnantunnistukseen ja eri suuntiin kulkevien liikkujien määrällisen eron tutkimiseen.

Pilotoinnissa selvitettiin laitteiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. Tässä hyödynnettiin myös kerättyä dataa eri mittauspisteistä. Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen Hämeen ammattikorkeakoulun rakennusten mittauksista voitiin havaita pääovien olleen ruuhkaisin kohde (kuva 2) ja C-rakennuksen hiljaisin. PARKKI Business Park -kohteen mittaukset todensivat rakennuksen pohjoisella sisäänkäynnillä olevan suuremman käyttöasteen kuin rakennuksen läntisessä kulmassa sijaitsevalla sisäänkäynnillä. Mittauksien avulla huomattiin laitteiden soveltuvan hyvin sisätiloissa tapahtuviin kävijämittauksiin, varsinkin tilainteisiin, joissa liikkujat ohittavat sensorit yksitellen. Näitä ovat muun muassa tapahtumien portit sekä liiketilojen sisäänkäynnit.

Tämä artikkeli ja julkaisusarja, johon se kuuluu, on tuotettu Liikenne 4.0 -hankkeessa, jonka rahoittajina toimivat Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajana toimi Hämeenlinnan kaupunki.