Kaupunkipyöristä kerätyn datan hyödyntäminen

Liikenne 4.0 -hankkeen ensimmäisenä pilotointina toteutettiin sähköpyöräpilotti, jossa keskityttiin liikenteeseen, logistiikkaan sekä datan ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Siinä tarkasteltiin kaupunkipyöristä saatavan datan hyödyntämispotentiaalia pyöräjärjestelmien suunnittelussa sekä liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi pilotissa pohdittiin maksujärjestelmien yhteensopivuuden merkitystä muun muassa matkaketjujen kannalta.

Kaupunkipyöräpilotointi

Hämeenlinnassa toteutettiin lähes vuoden mittainen sähköpyöräpilotointi toukokuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana. Kokeiluun valittiin sähköavusteiset pyörät, jotka toimitti ja joiden ylläpidosta vastasi liikkumisen palveluita sekä liikkumisen palveluiden ylläpito- ja huoltopalveluita tarjoava Rolan Oy. Pyöriä oli käytössä yhteensä 15, ja järjestelmään kuului kuusi virtuaaliasemaa, joista pyörät vuokrattiin ja jonne ne palautettiin. Asemien sijainteja vaihdeltiin pilotoinnin aikana saadun palautteen ja käytön perusteella. Pyöriä pystyi vuokraamaan kertamaksulla, päivälipulla ja kausikohtaisella tilauksella. Kaikki olivat viime vuosina suosiotaan kasvattaneita sähköavusteisia pyöriä. Pyörät olivat ensimmäiset laatuaan Hämeenlinnassa. Niiden avulla pystyttiin kartoittamaan pyörien käyttöä ja virtuaalisten asemapaikkojen toimintaa Hämeenlinnan tarpeiden näkökulmasta.

Dataa matkoista

Järjestelmän hankinnassa kriteerinä oli, että pyöristä pitää pystyä keräämään analysoitavaa dataa. Hankitusta pyöräjärjestelmästä kerättiin vuokrausdataa. Informaatiota kertyi vuorauksen aloitus- ja lopetuspaikoista, aloitus- ja lopetusajoista, vuokrauksen kestosta ja tilausmuodosta. Vuokrauksen aikana kerättiin paikkatietoa siitä, missä pyörä oli liikkunut. Datan kerääminen tapahtui järjestelmässä automaattisesti, mutta datan hyödyntäminen oli mahdollista kolmansille osapuolille vain järjestelmän sisäisen raportointityökalun avulla, sillä varsinaista datarajapintaa järjestelmässä ei ollut. Datan keräämisessä ja käytössä noudatettiin GDPR-tietosuojan määritelmiä.

Datan analysointi ja visualisointi

Pyöräjärjestelmän keräämästä vuokrausdatasta tehtiin visualisointeja ja analyyseja, jotka mahdollistivat sen monipuolisen esittämisen. Pyörien tuottamasta datasta päästiin tarkastelemaan kuljettuja matkoja ja käytettyjä vuokraus- ja palautuspaikkoja, ja paikkatietoa analysoimalla pystyttiin näkemään, minkälaisia reittejä vuokraajat ajavat eri aloitus- ja lopetuspaikkojen välillä, esimerkiksi ajaessaan Hämeen ammattikorkeakoulusta rautatieasemalle. Dataa analysoimalla saatiin tietoa aktiivisimmista vuokrauspaikoista ja onnistuttiin paikantamaan virtuaaliasemien ulkopuolisia sijainteja, joihin lainaajat matkustivat ja jättivät pyörät. Näiden joukossa oli muun muassa uimarantoja, kauppoja ja myös työpaikkoja.

Vuokrauksista saatua dataa pystyttiin yhdistämään muista lähteistä saatuun dataan, kuten erilaiseen avoimeen dataan. Yhdistämällä vuokrauksien määrä avoimeen säädataan pystyttiin muodostamaan tilastollisia korrelaatiokuvaajia, joissa verrataan kahden tai useamman muuttujan suhdetta toisiinsa. Näiden kuvaajien avulla oli tarkoituksena testata, voiko datasta ehkä havaita sään vaikutusta pyörävuokrauksen määrään. Pientä vaihtelua oli havaittavissa, mutta vaikutus saattoi johtua myös muista tekijöistä. Johtopäätösten tekemiseen olisi tarvittu enemmän dataa.

Pilotoinnin tulokset

Pilotista saatiin paljon kokemuksia ja tutkimuksellista tietoa siitä, millainen kaupunkipyöräjärjestelmän tulisi olla toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Pilotoinnissa käytössä olleita pyöriä ei integroitu Hämeenlinnan julkisen liikenteen maksujärjestelmään, vaan pyörien lainaaminen toteutettiin järjestelmätoimittajan omassa maksujärjestelmässä. Se oli hankala ja vaati monivaiheista rekisteröitymistä, mikä karsi käyttäjiä. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa pyöriä tulisi olla vähintään 250, jotta järjestelmä voisi toimia hyvin. Tällöin asemia tulisi olla minimissään 25. Lisäksi kaupunkipyöräjärjestelmää käyttävän henkilön tulisi voida luottaa siihen, että pyöriä on saatavilla. Pyörien tulisi olla hyvin saavutettavissa ja niiden lainaamisen helppo prosessi, luonteva osa joukkoliikenteen maksujärjestelmää.

Tämä artikkeli ja julkaisusarja, johon se kuuluu, on tuotettu Liikenne 4.0 -hankkeessa, jonka rahoittajana toimivat Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajana toimi Hämeenlinnan kaupunki.