Käänteinen opetussuunnittelu verkko-opetuksen toteutustyökaluna

Etäopiskelun mahdollistavia verkko-opintoja voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Yhteistä kaikille toteutustavoille on digitaalisten työkalujen hyödyntäminen ja pyrkimys paikasta sekä usein myös ajankohdasta riippumattoman opiskelun mahdollistamiseen. Verkko-opetus pakottaa opettajan uudenlaisten opetusmetodien käyttöönottoon, ja opetuksen suunnittelun merkitys korostuu.

Käänteinen opetussuunnittelu aloittaa lopusta

Perinteinen opetussuunnittelu menee usein seuraavasti: aluksi laaditaan opetusmateriaali ja siihen liittyvät tehtävät ennalta annetun sisällön pohjalta. Usein tämä tapahtuu opintojakson kuluessa opetuksen edetessä. Opintojakson lopussa laaditaan tentti tai vastaava, johon opitun arviointi perustuu. Tämä perinteinen tapa antaa paljon vapausasteita muokata sisältöjä ja opetusta toteutuksen kuluessa, mutta verkkototeutukseen ko. toimintamalli soveltuu heikommin kuin perinteiseen opetustapaan.

Yksi tapa suunnitella verkossa tapahtuva monimuotototeutus on käänteinen menetelmä, jossa suunnittelu alkaa toteutuksen lopusta, eli siitä mitä opiskelijan on toteutuksen aikana tarkoitus oppia. Suunnittelun kulku etenee aikajärjestyksessä seuraavasti:

• Avataan osaamistavoitteet tarkemmin kuin opetussuunnitelman mukaisissa moduulin osaamistavoitteissa on määritelty, eli pilkotaan osaamistavoitteet riittävän pieniin ja selkeisiin osiin. Näiden pohjalta voidaan miettiä, miten opiskelija osoittaa osaamisensa kunkin tavoitteen osalta.
• Laaditaan tehtävät, projektit, kokeet tai muut vastaavat, joiden avulla opiskelija osoittaa osaamisensa kunkin osaamistavoitteen osalta. Nämä tulee miettiä niin, että ne on mahdollista suorittaa etänä.
• Laaditaan opetusmateriaali, joka mahdollistaa opiskelijalle laadittujen tehtävien ja muiden osaamisen näyttöjen tekemisen.
• Aikataulutetaan osaamisen näytöt toteutuksen aikatauluun sopiviksi siten, että opiskelijan työkuorma on sopivalla tasolla koko toteutuksen ajan. Tässä vaiheessa kannattaa huomioida myös mahdolliset ohjausajat esim. Skypen välityksellä, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus tarkentaviin kysymyksiin.

Tämän jälkeen toteutetaan laadittu suunnitelma, kerätään opiskelijapalautetta aiheeseen liittyen ja tarvittaessa tehdään korjausliikkeet ennen seuraavaa toteutusta.

Case Tekninen piirustus

Keväällä 2017 toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutuksessa monimuotototeutuksena moduuli Palkkirakenteen suunnittelu, jonka yksi osa on Tekninen piirustus (6 op). Teknisen piirustuksen verkkototeutus suunniteltiin edellä esitellyn käänteisen opetussuunnittelun mukaisesti. Opetussuunnitelman mukainen osaamistavoite tälle moduulin osalle on: ”Opiskelija ymmärtää nykyaikaisen 3D-suunnittelun periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytäntöön.” Toteutusta suunniteltaessa tämä varsin laaja ja monitulkintainen osaamistavoite jaettiin seitsemään pienempään osaan, joiden pohjalta laadittiin tehtävät hankitun osaamisen näyttämiseksi. Opiskelija saa palauttamistaan tehtävistä pisteitä, ja lopullinen pistesumma määrittää moduulin osasta saatavan arvosanan. Tehtävien laajuuden perusteella tehtäväkohtaiset maksimipisteet vaihtelivat kahden ja seitsemän pisteen välillä taulukon 1 mukaisesti.

Taulukko 1. Tehtävät, eräpäivät ja maksimipisteet.

Tehtävä	Eräpäivä	Max. pisteet
1. Extrude-piirre	18.3.2018	3
2. Legon mallinnus	25.3.2018	3
3. Koneenpiirustustehtävä	1.4.2018	4
4. Sytytystulppa	11.4.2018	5
5. Korkkiruuvi	22.4.2018	6
6. Räjäytyskuva	26.4.2018	2
7. Hitsatun rakenteen suunnittelu	6.5.2018	7
		30

Kaikki tehtävät sekä opetusmateriaali olivat opiskelijoiden saatavilla heti moduulin alkaessa. Palautusten eräpäivät oli kuitenkin tarkkaan määrätty. Aktiivisille opiskelijoille tämä malli tarjoaa mahdollisuuden tehdä tehtäviä etupainotteisesti ja samalla aikatauluttaa opiskeluaan henkilökohtaisesti. Opettajan työkuorman kannalta kuitenkin palautettujen tehtävien palaute ja arviointi tulee kaikille opiskelijoille samanaikaisesti pian eräpäivän jälkeen, eli täysin nonstop-toteutuksiin ei ole pyritty. Viikkotehtävämallin etuna on, että myös vähemmän aktiiviset opiskelijat saavat viestin, että suoritusta tulee parantaa, mikäli tehtäviä jää palauttamatta tai tehtävästä saadut pisteet jäävät alhaisiksi. Tehtäväkohtainen palaute sisälsi yleensä lyhyen sanallisen palautteen pistearvioinnin lisäksi.

Toteutuksen opetus noudattaa käänteisen opetuksen mallia (flipped classroom), eli opiskelijat tutustuvat itsenäisesti olemassa olevaan opetusmateriaaliin ja tekevät siihen liittyviä tehtäviä, ja lisäksi ohjausaikoina heillä on mahdollisuus ohjaukseen. Tehtävien laadinnassa tulee tehtävänannot miettiä tarkasti siten, että väärinkäsitysten mahdollisuus on mahdollisimman pieni. Opetusmateriaali koostuu pääosin opetusvideoista, jotka on tehty juuri kyseistä toteutusta varten. Jälkikäteen samaiset videot ovat osoittautuneet erinomaiseksi opetusta täydentäväksi materiaaliksi myös perinteiseen luokkaopetukseen perustuvissa toteutuksissa. Olennaista tässä toteutustavassa on, että koko opiskeltava kokonaisuus on yksityiskohtaisesti suunniteltuna ja opetusmateriaali tehtävineen laadittuna ennen kuin varsinainen toteutus alkaa.

Kokemuksia

Toteutukselle osallistui 41 opiskelijaa, joista 37 suoritti sen annettujen määräaikojen puitteissa. Yksi opiskelija palautti puuttuvat tehtävät hieman myöhässä, mutta kuitenkin arviointiajan puitteissa. Kolmen opiskelijan suoritus jäi siis myöhemmin täydennettäväksi. Opiskelijapalaute toteutuksesta oli kokonaisuudessaan erittäin myönteinen. Positiivisina asioina nähtiin esimerkiksi aikataulutuksen vapaus, toteutuksen täsmällisyys sekä opiskelun tueksi tehty videomateriaali. Myös opiskelijoiden saama henkilökohtainen tehtäväpalaute sai kiitosta. Toteutusta suunniteltaessa onkin tärkeää miettiä, miten opiskelija saa palautteen osaamisen näytöistään. Perinteisessä luokkaopetuksessa opiskelijalle on helppo antaa jatkuvaa palautetta, ja tämä tapahtuu usein ilman erityisen huomion kiinnittämistä asiaan. Myös etäopiskelussa on erityisen tärkeää, että opiskelija saa selkeän viestin edistymisestään koko toteutuksen ajan. Tämä on huomioitava opetusta suunniteltaessa.

Monimuotokoulutuksessa toteutuksen aikataulutusta mietittäessä tulee huomioida myös koulutukseen kuuluvat lähipäivät. Erilaiset laboratoriotyöt sekä muut suoritteet, jotka vaativat läsnäoloa, tulee huomioida ajoituksia laadittaessa. Toisaalta kannattaa miettiä myös, tarvitaanko lähiopetusta lainkaan tai voiko lähiopetuksen toteuttaa ohjaavana opetuksena niille, jotka kokevat tarvitsevansa lisäopetusta olemassa olevan verkko-opetusmateriaalin lisäksi. Yksi esimerkkitoteutuksen lähipäivistä toteutettiin siten, että opiskelijoille oli samanaikaisesti tarjolla ohjausta tekniseen piirustukseen liittyen sekä laskuharjoituksia samaan moduuliin kuuluneisiin dynamiikkaan ja lujuusoppiin. Opiskelijat saivat vapaasti valita, kumpaan tilaisuuteen osallistuivat. Kyseinen järjestely tuki hyvin käänteisen luokkahuoneen opetusperiaatetta ja sai hyvää palautetta osallistuneilta opiskelijoilta. Kokonaisuutena toteutus osoitti myös sen, että opiskelijoiden on mahdollista saavuttaa sama osaamisen taso verkko-opetuksen avulla kuin perinteisillä opetusmenetelmillä.

The translation of this article can be found here.