Joukkoliikenteen käyttöasteiden visualisointi

Nykypäivänä datan lähteitä on paljon. Liikenne 4.0 -hankkeen pilotoinnissa hyödynnettiin Hämeenlinnan alueen julkisen liikenteen toiminnasta saatavaa Waltti-matkakorttidataa, jota visualisoitiin helpottamaan tiedon analysointia ja jatkohyödyntämistä. Tarkoituksena oli linja-autoliikenteen käyttöasteen visualisointi, jolloin muun muassa eri tekijöiden aiheuttamien vaikutusten vertailu olisi mahdollista.

Julkisen liikenteen matkakorttidataan liittyvä pilotointi suoritettiin havainnollistamaan joukkoliikenteen dataa visuaaliseksi sekä osoittamaan joukkoliikenteen kävijäasteen muutoksia kartalla. Matkakorttidatan pohjana toimi linja-autoliikenteestä kerätty tieto, jonka avulla liikkujien määriä tutkittiin pysäkkikohtaisesti linja-auton kyytiin nousseiden matkustajien perusteella.

Linja-autoliikenteen rooli osana matkaketjuja on kaupunkialueilla kriittinen. Hämeenlinnan alueella koronapandemia aiheutti kattavaa vahinkoa linja-autojen käyttöasteeseen, ja keväällä 2020 käyttöaste laski pahimmillaan jopa 70 prosenttiin edellisvuoden käyttöasteesta (K. Venesjärvi, henkilökohtainen tiedonanto, 19.11.2020). Pandemian vaikutuksia sekä joukkoliikenteen käyttöastetta tutkittiin Waltti-matkakorttien keräämän datan perusteella. Dataa kerääntyy käyttäjän noustessa linja-auton kyytiin, jolloin GPS-tietojen perusteella on mahdollista tutkia pysäkkikohtaista käyttöastetta. Kerätystä datasta luotiin visuaalinen ulosanti Power BI -yritysanalytiikkapalveluun, jonka avulla dataa oli mahdollista havainnoida kaaviomuodossa ja kartalla.

Yhtenäinen maksujärjestelmä

Waltti-järjestelmä toimii joukkoliikenteen valtakunnallisena lippujärjestelmänä. Sen toiminta kattaa useita kaupunkiseutuja, perustaen toimintansa vyöhykepohjaiseen hinnoitteluun sekä vastaaviin lipputuotteisiin eri alueilla kaupunkien sisällä. Järjestelmän tavoitteena on helpottaa matkustamista, kun samantyylisellä käyttöliittymällä voi ostaa liput useassa eri kaupungissa. Kehittäjänä Waltti-järjestelmälle toimii TVV Lippu- ja maksujärjestelmät Oy, joka on kuntien ja julkisyhteisöjen yhteinen IT-hankinta- ja palveluyhtiö. (Waltti, n.d.)

Kattavaa dataa kyytiin nousijoista

Liikenne 4.0 -hankkeessa käsiteltiin monen eri alueen liikkumisen dataa. Yhdeksi pilotointikokonaisuudeksi muodostui joukkoliikenteen datan ja Waltti-matkakorttijärjestelmän matkustusdatan analysointi ja visualisointi. Joukkoliikenteen lippujärjestelmä kerää matkustamisen aikana dataa esimerkiksi matkustajan noustessa linja-auton kyytiin. Pilotoinnin keskiössä olivat Waltti-korttijärjestelmän raportit, joita saatiin Excel-tiedostoina. Tietoaineistona käsittelimme kaksi erilaista taulukkoa. Taulukot sisältävät tietoa kuukausikohtaisista matkustajamääristä Hämeenlinnassa ja linjakohtaisista kyytiinnousun määristä.

Kuukausikohtaiset kyytiinnousujen määrät olivat koostettuna yhteen Excel-tiedostoon, joka sisälsi dataa nousujen määristä eri kuukausina vuodesta 2017 lähtien. Tämän datataulukon avulla pystyttiin analysoimaan, kuinka matkustusmäärät ovat muuttuneet eri kuukausien välillä. Tämän myötä datasta on mahdollista huomata koronapandemian vaikutukset matkustajamääriin kuukausitasolla.

Linjakohtainen tietoaineisto oli paljon monipuolisempi kokonaisuus, sillä taulukossa määreitä oli reilusti enemmän ja dataa oli paljon. Yksi taulukkotiedosto sisälsi tietoa yhden linjan kulkemasta päivän ajosta (kuva 1). Taulukossa oli tietoa linjan asemista, kulkuajoista, kyytiinnousseiden matkustajien määristä ja linjan kulkusuunnista. Yksi Excel-tiedosto sisälsi vain yhden päivän ja yhden linjan tiedot, joten tämä hidasti datan käsittelyä, koska tiedostoja oli käsiteltävä useita satoja. Linjakohtaisten päivittäisten taulukoiden lataaminen Waltti-järjestelmän raportointijärjestelmässä oli työläs prosessi, joten pilotointia varten saimme viikoittaisen datan kolmelta vuodelta, mikä tarkoittaa yhteensä 21 päivää dataa. Datan kattavuuden ja määrän vuoksi linjakohtaisista tiedoista saatiin luotua myös paljon erilaisia analyysejä ja visualisointeja.

Tietojen lukeminen ja tietomallinnus

Prosessi vaati jonkin verran ohjelmiston mukauttamista, jotta datasta oli mahdollista saada aikaan erilaisia analyysejä. Kaikki data luettiin ja käsiteltiin Power BI -ohjelmistolla, mikä mahdollisti suuren tiedostomäärän lukemisen. Kuukausikohtainen tiedoston lukeminen oli suoraviivaista, koska haluttu data oli yhdessä taulukossa, ja sen muuntaminen Power BI -datataulukoksi onnistui helposti. Linjakohtaisten nousumäärien taulukoissa oli tarve tehdä enemmän datan käsittelyä. Jotta data oli madollista saada käsiteltävään muotoon, kaikki tiedostot jaettiin viikoittaisiin kansioihin. Tiedostorakenteena alitiedostoina oli linjakansiot, joista oli mahdollisuus päästä käsiksi päiväkohtaiseen kyytiinnousutietoon. Haasteena pilotoinnin aikana oli se, että taulukossa oleva data vaihtui linjoittain, joten kohtasimme tilanteen, jossa esimerkkitiedostona käytetyssä tiedostossa ei ollut kaikilta asemilta tietoa kyytiinnousseiden matkustajien määrää. Waltin raportointijärjestelmään ei nimittäin listata tietoa sellaisista asemista, joista ei nouse matkustajia kyytiin.

Tämä artikkeli ja julkaisusarja, jonka osa se on, on tuotettu Liikenne 4.0 -hankkeessa, jonka rahoittajana toimivat Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto (EAKR). Lisäksi hankkeen kuntarahoittajana toimi Hämeenlinnan kaupunki.