Henkilöstön osaamisen kehittäminen on muutostilanteissa avainasemassa

Photo by Startup Stock Photos from Pexels


Työelämän muutoksesta kuulee puhuttavan entistä enemmän. Yritykset kansainvälistyvät ja rutiinitehtäviä automatisoidaan. Työn tekemisen tahti on kiihtynyt niin tuotantotöissä, markkinoinnissa, tuotekehityksessä kuin tutkimustyössäkin (Hätönen, 1999, s. 8). Digitalisaatio koskettaa lähes kaikkia työtehtäviä ja asiakkaiden palveleminen on monessa yrityksessä miltei ympärivuorokautista. Työelämän ja työtapojen kehittyessä jatkuvasti henkilöstön on kehitettävä osaamistaan, jotta se vastaa nykypäivän tarpeisiin. Nykyisin pelkällä koulutuksella hankittu osaaminen harvoin kantaa läpi työuran. (Hasu, 2017) Yrityksen näkökulmasta tarkasteltuna henkilöstön osaamisen kehittämisellä ja osaamisen johtamisella pyritään myös parempaan taloudelliseen tulokseen, joka puolestaan mahdollistaa uusien kehittyneiden toimintatapojen käyttöönoton ja parempien tuotteiden ja palveluiden tuottamisen yrityksen asiakkaille (Viitala, 2013, s. 170).

Automatisaatio on yhtenä merkittävänä tekijänä muovannut nykypäivän työelämää. Sen seurauksena suorittava työ on vähentynyt ja työtehtävät ovat muokkaantuneet uusille urilleen. Teknologian kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa ja ihmisten työaikojen, työtapojen sekä työehtojen ennustetaan muuttuvan entistä yksilöllisemmiksi. (Demos Helsinki, 2017) Muuttuvassa toimintaympäristössä yritykset tarvitsevat nopeaa reagointia muutoksiin, ketteryyttä ja keinoja saada oma organisaatio muutokseen mukaan. On tärkeää ymmärtää, mitä digitalisaatiolla oikeasti tarkoitetaan, miten se muuttaa työelämää ja miten omaa henkilökuntaa pitää tukea kehittymään niin, että teknologian avaamat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Organisaatioiden tulee jatkuvasti panostaa henkilöstönsä työnkuvien, kyvykkyyksien ja taitojen kehittämiseen. Ei auta puolustautua, vaan haluttu tulevaisuus ja muutos tulee kunkin organisaation rakentaa itse yhdessä henkilöstönsä kanssa (Hiila, Tukiainen & Hakola, 2019, s. 39).

Nopea tekninen kehitys on siis ollut taloudellisen ja sosiaalisen murroksen ohessa merkittävä muutoksen aiheuttaja. Teknologian kehitys nostaa osaamisvaatimuksia käytännössä kaikissa työtehtävissä ja edellyttää työntekijältä niin tekniikan hallintataitoja, aktiivista otetta työhön, nopeaa oppimista sekä esimerkiksi luovuutta, jotta erilaisia sovelluskohteita ja tapoja olisi mahdollista kehittää. (Hätönen, 1999, s. 8) Työn muuttuessa myös osaamisvaatimukset kokevat muutoksen ja haastavat osaamisemme. Työ saattaa edellyttää aiempaa korkeampaa asiakaslähtöisyyttä, laatua ja joustavia toimintatapoja. (Hätönen, 1999, s. 9) Tämä tarkoittaa, että osaaminen, jolla työssä on aiemmin pärjännyt, ei välttämättä enää vastaa nykypäivän tarpeisiin. Siksi erityisesti muutostilanteissa on hyvä muistaa, että osaava ja osaamistaan ylläpitävä henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi (Hasu, 2017).

Case-esimerkki

Käytännön esimerkkinä toimii opinnäytetyö, jonka avulla yrityksessä saatiin selvitettyä valikoidun henkilöryhmän osaamisen nykytilaa sekä arvioitua tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaista osaamista palkanlaskennan tehtävissä tulevaisuudessa tarvitaan. Työssä tutkittiin, millaiset muutokset tulevat koskettamaan palkanlaskentaa lähivuosina ja miten nämä muutokset vaikuttavat palkanlaskijan osaamistarpeisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lisääntyvä automatiikka tulee olemaan merkittävin palkanlaskentaan vaikuttavista muutoksista. Automaation seurauksena yksinkertaiset, rutiininomaiset työvaiheet siirtyvät robottien tehtäväksi ja palkanlaskijalle jää enemmän aikaa asiantuntijuutta vaativalle työlle ja ongelmien selvittämiselle. Tällaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi neuvonta lakeihin ja työehtosopimuksiin liittyen, esimiesten kouluttaminen tai tukipalvelut paikallisiin sopimuksiin liittyen. (Pirinen, 2019)

Automaatiosta ja muista muutoksista, kuten kansainvälistymisestä, seuraa uusia vaatimuksia alan osaamiselle. Uudet osaamistarpeet tarkoittavat yleensä myös sitä, että osaamisen nykytilaa tulisi tarkastella ja pohtia keinoja osaamisten kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin toimeksiantajayrityksen palkanlaskijoiden osaamisen nykytilaa, onko heidän osaamistaan tarpeellista kehittää ja kuinka se tulisi toteuttaa. Tutkimuksessa selvisi, että palkanlaskijoiden osaaminen on hyvällä mallilla tulevaisuuden vaatimuksiin nähden, mutta tiettyjen osaamisalueiden kuten vuorovaikutustaitojen ja IT-taitojen kehittämistä yrityksessä on hyvä pohtia. Koska yhdenkään osaamistarpeen ei ennustettu tulevaisuudessa laskevan eikä osaamisen kehittäminen ole koskaan nopeaa toimintaa, on osaamisen ennakointiin tärkeää kiinnittää jo tässä kohtaa huomiota. (Pirinen, 2019)

Muutostilanteissa henkilöstön osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa

Työelämässä tapahtuvat muutokset koskettavat suurinta osaa yrityksistä ja osaamistarpeiden tarkastelu tuleekin usein ajankohtaiseksi henkilöstön työnkuvien muuttuessa. Yritykset suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti henkilöstönsä kehittämiseen, sillä tämä nähdään yrityksen kilpailukykyä ylläpitävänä tekijänä. Vaikka suhtautuminen henkilöstön osaamisen kehittämiseen on positiivista, monen yrityksen tulisi parantaa erityisesti kehittämisen suunnitelmallisuutta. (Hätönen, 1999, s. 19) Muutostilanteet saattavat tulla yllättäen, mutta monet näistä ovat pitkälti ennakoitavissa. Muutostilanteissa on kuitenkin ratkaisevaa, että kehittämistyö on suunniteltua ja jatkuvaa. Suunnitelmallisuudella voidaan taata, että oikeat henkilöt työskentelevät oikeissa paikoissa ja heillä on oikeita taitoja, tietoja ja valmiuksia tehdä työtä, joka on yrityksen kannalta tarkoituksenmukaista. (Hätönen, 1999, s. 7)

Koska yritysten toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti, edellyttää se organisaatioilta keskeytymätöntä henkilöstön osaamisen kehittämistä. Kaikessa työpaikan kehittämisessä henkilöstön osallistuminen ja motivaatio nousevat keskeiseen asemaan. Osaamistarpeita olisi siksi tärkeää tarkastella yksilötasolla, sillä usein samaa työtä tekevillä henkilöillä on erilaiset koulutustarpeet. Oma motivaatio, asenne ja osallistuminen vaikuttavat suurilta osin saavutettuun osaamiseen. (Pirinen, 2019) Kun yritys tarjoaa tähän tarvittavat välineet ja mahdollisuuden, varmistetaan osaava henkilöstö yrityksen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa (Hätönen, 1999, s. 7).

Lähteet

Demos Helsinki. (2017). Työ 2040 -Skenaarioita työn tulevaisuudesta. Haettu 30.10.2019 osoitteesta https://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2017/01/Ty%C3%B6-2040-Skenaarioita-ty%C3%B6n-tulevaisuudesta.pdf

Hasu, M. (11.12.2017). Henkilöstön osaaminen on yrityksen kilpailuetu [Blogiteksti]. Haettu 30.10.2019 osoitteesta https://www.ttl.fi/blogi/henkiloston-osaaminen-on-yrityksen-kilpailuetu/

Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola I. (2019). Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään. Keuruu: Tuuma-kustannus.

Hätönen, H. (1999). Osaava henkilöstö – nyt ja tulevaisuudessa. Helsinki: Metsäteollisuuden kustannus.

Pirinen, M. (2019). Palkanlaskentaosaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Opinnäytetyö. Liiketalous. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 15.5.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306893

Viitala, R. (2013). Henkilöstöjohtaminen – Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita

Kirjoittajat

Minna Pirinen valmistui huhtikuussa 2019 tradenomiksi Hämeen ammattikorkeakoulusta ja työskentelee nyt UPM:llä Payroll Specialistina.

KTL Kyllikki Valkealahti on lehtori Hämeen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikössä.

Viittausohje:
Pirinen, M. & Valkealahti, K. (2020). Henkilöstön osaamisen kehittäminen on muutostilanteissa avainasemassa. HAMK Unlimited Professional 14.2.2020. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/henkiloston-osaamisen-kehittaminen

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125240

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Liiketalous, tradenomi (AMK) »

 

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  henkilöstön osaamisen johtaminen muutosjohtaminen

Bookmark and Share




Previous Post
Pienin askelin kohti innostusta ja työhyvinvointia




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Pienin askelin kohti innostusta ja työhyvinvointia
Työhyvinvointiin vaikuttavat monet asiat. Joillekin työhyvinvointi merkitsee hyviä työkavereita, joiden kanssa tylsäkin...