Tieteellisiä artikkeleita projekteissa: miten se tehdään?

Hämeen ammattikorkeakoulun strategisissa tavoitteissa mainitaan tutkimuksen vahvistamisen yhteydessä yhtenä tavoitteena julkaisujen tuottaminen. Vuonna 2026 tavoitteena on tuottaa 70 vertaisarvioitua tutkimusjulkaisua, ja kolmen vuoden kuluttua, vuonna 2029, jo 600 julkaisua vuodessa. Tällä hetkellä, 2020-luvun alussa, tutkimusyksiköiden rahoitus tulee paljolti kehittämis- ja arviointihankkeista, joissa varsinaista tutkimustoimintaa ei harjoiteta. Uutta tutkimusrahoitusta haetaan aktiivisesti, mutta monia mietityttää, kuinka tämä yhtälö ratkaistaan sillä välin, kun tutkimushankkeiden määrä saadaan kasvuun. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka tuotimme tieteellisen vertaisarvioidun artikkelin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa projektissa.

Tieteelliset vertaisarvioidut artikkelit tarkoittavat tieteelliseen tutkimukseen perustuvia artikkeleita, jotka on hyväksytty julkaistavaksi tieteellisellä julkaisukanavalla ja ovat käyneet läpi vertaisarviointiprosessin. Tullakseen hyväksytyksi vertaisarviointiprosessiin käsikirjoituksen tulee täyttää tieteelliset ja julkaisukanavan omat kriteerit. Julkaisufoorumiluokituksen mukaan julkaisukanavat eroavat toisistaan laadullisesti ja ne voidaan jakaa neljään tasoon: 1) perustaso, 2) johtava taso ja 3) korkein taso. Lisäksi tasoluokka 0 kattaa julkaisukanavat, jotka eivät ole täyttäneet ensimmäisen tason kriteereitä. Tasoluokan 0 julkaisuja luonnehtii tieteellisen julkaisutoiminnan vakiintumattomuus ja paikallisuus, tai sijoittuminen ammatillisen ja tieteellisen julkaisemisen rajapintaan. Voi myös olla, että lehti ei avaa läpinäkyvästi toimitus- ja vertaisarviointiprosessejaan. Ei siis ole samantekevää, missä julkaistaan, jos tavoitteena on tutkimusprofiilin nosto. Julkaisufoorumiluokitus ei kuitenkaan sovellu yksittäisen tutkijan ansioiden arviointiin, vaan tutkimusorganisaatioiden tieteellisen julkaisutoiminnan makrotason tarkasteluun. (Julkaisufoorumi, n.d.)

Kirjoitimme tieteellisen artikkelin eräässä ESR-projektissa vuosina 2020–2021. Projektin tavoitteena oli tuottaa mallinnus, joka edellytti aineiston systemaattista keruuta, analyysia ja tulkintaa. Projektin tavoitteista muotoiltiin tutkimuskysymykset. Tieteellisen artikkelin käsikirjoitusta valmisteltiin projektin aikana, koska aineistoa kerättiin ja käsiteltiin projektin tarpeisiin. Kirjoitustyö tuki projektin tulosten levittämistä ja teki kehittämistyötä näkyväksi. Artikkelin aineiston keruu, analysointi ja käsikirjoituksen ensimmäisen version kirjoittaminen tapahtui projektin aikana. Projektin jälkeen käynnistyi vertaisarviointiprosessi. Työvaiheet on esitelty kuviossa 1.

Projektin suunnittelu- ja aineistonkeruuvaiheeseen osallistui projektin koko henkilöstö. Tällöin aineistonkeruuseen käytettiin artikkelin kirjoittajien panoksen ohella noin tuhat projektituntia. Artikkelin vertaisarviointiprosessi on usein työläs ja pitkäkestoinen vaihe julkaisuprosessissa. Tässäkin tapauksessa artikkelia muokattiin 3–4 kertaa toimituksen ja vertaisarvioijien palautteen perusteella. Työvaihe kesti noin seitsemän kuukautta ja sijoittui projektin päättymisen jälkeiseen aikaan. On huomionarvoista, että analyysi- ja kirjoitustyö vaati tavanomaista projektiraporttia mittavamman työpanoksen, joka edellytti projektin ulkopuolista rahoitusta. Tässä tapauksessa kyse oli tutkimusyksikön omarahoituksesta eli tutkimusyksikkötunneista. (Taulukko 1).

Henkilöt	Projektityötunnit	Tutkimusyksikkötyötunnit
Henkilö A (projektitutkija)	385	100
Henkilö B (lehtori)	296	50
Henkilö C (tutkijayliopettaja)	325	80
Yhteensä	1 006	230

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen vaatii usean kirjoittajan satojen tuntien panoksen. Se edellyttää syvällistä paneutumista, aikaa perehtyä uuteen tutkimusmenetelmään ja aineistoon sekä aikaa yhteiskirjoittamiseen ja -ajatteluun.

Työajalla tuotettaviin tieteellisiin artikkeleihin on strategian mukaisesti tarjolla tukea HAMKin tutkimuksen tuen tiimiltä, joka tarjoaa monialaista tukea koko prosessin ajalle. Tieteellisten artikkelien tuottamiseksi tuki on pääasiassa osaamisen kehittämistä kuten kaikille yhteisiä tieteellisen kirjoittamisen työpajoja. On totta, että tieteellinen kirjoittaminen on täysin oma tekstilajinsa – se pitää erikseen opetella ja siinä voi kehittyä. Julkaisuun hyväksyttävä tieteellinen artikkeli on kuitenkin paljon enemmän kuin kirjoittamista: se vaatii tieteellisen ajattelun periaatteiden hallintaa, hyvää tutkimuskysymystä ja ennalta mietittyä tutkimussuunnitelmaa. Lisäksi tarvitaan taitoa kerätä ja analysoida oikeanlainen aineisto, kykyä hallita valtavaa abstraktia kokonaisuutta ja tuottaa uusia ideoita. Tarvitaan tutkimusalan, aiemman teoreettisen tiedon ja journaalien tuntemusta. Pelkkä tieteellisen kirjoittamisosaamisen kehittäminen ei riitä, koska kyse ei ole ainoastaan kirjoittamisesta vaan tieteellisestä osaamisesta ja prosessista. Jos tieteelliseen tutkimusprosessiin ei ole aikaa, artikkelista on hankalaa tehdä sellainen, joka hyväksytään julkaisuun.

Viime vuosina HAMK Edu -tutkimusyksikössä on julkaistu noin kuusi vähintään Jufo 1 -tasoista julkaisua vuodessa. Näistä suurin osa on tuotettu tutkimusyksikön ulkopuolisissa yhteyksissä; esimerkiksi väitöskirjan ohjauksessa tai tutkijan henkilökohtaisissa verkostoissa. Tosiasiassa vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit tuotetaan tällä hetkellä pääosin työajan ulkopuolella, kenties aikataulupaineista tai projektityön rajoituksista johtuen. Ilmiö ei ole uusi, vaan se on tunnistettu laajasti akateemisessa maailmassa. Projektissa tuotettu tieteellinen artikkeli edellyttää, kuten edellä osoitimme, merkittävää projektirahoituksen ulkopuolista panosta. Tällöin tieteellinen kirjoittaminen toteutuu kestävällä tavalla.