Portfoliolla uutta potkua ruotsin opintoihin

Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijoiden ruotsin opinnot alkavat orientaatiokurssilla, jolla on tarkoitus kerrata ruotsin perusteita ennen ammattialan ruotsin kursseja. Opetin kyseiseistä kurssia syyslukukaudella 2017, ja DIGIJOUJOU-hankkeen innoittamana halusin kokeilla uusia toimintatapoja ja digitaalisia työvälineitä. Kurssin aikana opiskelijat saivat perinteisempien tehtävien ohella koota digitaalisen portfolion, johon sisältyi sekä suullista että kirjallista tuottamista erilaisia sovelluksia hyödyntäen. Portfolion tarkoituksena oli kielioppi- ja sanastoharjoittelun lisäksi rohkaista opiskelijaa näyttämään kielitaitonsa uudella tavalla.

Portfoliotyöskentelyn taustoja

Portfoliotyöskentely kieltenopiskelussa ei ole uusi idea. Eurooppalainen kielisalkku kehitettiin pedagogiseksi työvälineeksi kieltenopiskeluun jo 1990-luvun alussa Euroopan neuvostossa (EKS n.d.a), ja kielisalkun kansalliset versiot hyväksytettiin 2001‒2010 (Kantelinen & Hildén 2012). Kielisalkun tarkoituksena on dokumentoida oppilaan kielenoppimista erilaisin näytöin ja arvioin sekä seurata tekijänsä kielitaidon kehitystä (EKS n.d.b; Kantelinen & Hildén 2012).

Portfoliotyöskentely ei näy olevan yleistä kielten opinnoissa korkeakouluissa. DIGIJOUJOU-hankkeen alkukartoitus nimittäin osoitti, että vain viisi prosenttia amk-opiskelijoista ja kolme prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli tehnyt digitaalisen portfolion ruotsin opinnoissaan (Juurakko-Paavola & Rontu 2017). Portfolio soveltuu kuitenkin hyvin osaamisen näyttöön korkeakoulussakin (esim. Ala-Louko, Ruotto & Wimmer 2017).

Portfoliotyöskentelyssä voi hyödyntää digitaalisia työvälineitä, jotka mahdollistavat monimuotoiset tuotokset kuten äänitteet, videot, kuvat ja tekstit. On kuitenkin muistettava, että itse teknologiaa tärkeämpää on sisältö, ja oppimisen pitää olla keskiössä tekniikan sijaan. (Barrett 2007; 438, 447.) Kielitaidon harjoittamiseen ja osoittamiseen onkin olemassa paljon erilaisia sovelluksia (esim. von Zansen 2015), joita voi hyödyntää myös portfoliossa. Digitaaliseen portfolioon amk-opiskelija voisi kerätä myös laajoja ja monimediaisia ammattiaineiseen integroituja tehtäviä, jotka voisivat toimia kielitaidon näyttönä työhakutilanteessa (Juurakko-Paavola 2017).

Perustaitojen kertausta innostavilla sovelluksilla

Toteutin portfoliokokeilun muotoilun opiskelijoiden ruotsin orientoivalla kurssilla. Vaikka kyseessä on ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmä, heille portfoliotyöskentely oli jo tuttua muotoilun opinnoista. Osalle tosin ajatus siitä, että portfoliota voi käyttää kielten opiskelussa, oli uusi.

Orientaatiokurssin tarkoituksena on kerrata perussanastoa ja -kielioppia. Perinteisten harjoitusten rinnalle halusin kuitenkin tuoda jotain erilaista. Portfoliotehtävissä opiskelijat pääsivätkin soveltamaan opiskeltua asiaa ja kokeilemaan erilaisia sovelluksia. Jaoin kurssin viiteen eri teemaan sisällön perusteella ja jokaiseen teemaan liittyen kerrattiin jokin kielioppiasia (ks. kuva 1 alla).

Opiskelijat tekivät siis viisi portfoliotehtävää, joista kaksi oli suullista videotehtävää ja loput kirjallisia tehtäviä, joihin kehotettiin yhdistämään myös kuvaa (esim. sarjakuva, posteri). Opiskelijat saivat ohjeistuksen siitä, mitä tehtävän tulisi sisällöllisesti käsitellä ja mihin kielioppiasiaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

Esimerkiksi teemassa “2. Mitt hem” opiskelijoiden tehtävänä oli kuvata video, jossa he esittelevät omaa tai kuvitteellista kotiaan. Kielioppiasiana kyseissä teemassa oli substantiivien ja adjektiivien taivutus, jota tarvittiin kuvailtaessa, millaisia huonekaluja ja esineitä kodissa on. Opiskelija saattoi kertoa esim. “Jag har en vit soffa”. Lisäksi kertasimme prepositiot, joita tarvittiin selostettaessa, missä mikäkin esine on, esim. “På bordet står en lampa”. Esimerkkisovelluksena esittelin Adobe Spark Videon, jolla voi tehdä lyhyitä videoita hyödyntäen omia tai ohjelman tarjoamia kuvia ja nauhoittamalla puhetta kuvien päälle (kuva 2). Osa opiskelijoista käytti tätä sovellusta, ja osa kuvasi videon oman puhelimensa ohjelmalla.

Positiivista palautetta opiskelijoita

Opintojakson jälkeen toteutin opiskelijoille lyhyen kyselyn, jossa he saivat arvioida portfoliotyöskentelyä kurssilla. Kurssin 32 opiskelijasta kyselyyn vastasi 23, eli vastausprosentti oli noin 72. Ensimmäinen kysymys oli, miten portfoliotyöskentely sopi ruotsin kurssille. Vain kolme opiskelijaa ei pitänyt portfoliota sopivana työskentelymenetelmänä ruotsin opinnoissa. Enemmistö opiskelijoista oli siis tyytyväinen portfolion käyttöön toteutuksella. Tyytyväisetkin opiskelijat näkivät menetelmässä haasteita, mutta toisaalta niistä näytettiin oppivan:

Mielestäni porfoliotyöskentely oli kivaa vaihtelua perus tenttitehtäville. Oppi tuli tavallaan “huomaamatta”, sillä tehtävät olivat mielenkiintoisia ja sai käyttää luovuutta tehtävissä. Toki haasteina oli porfolion kokoaminen ym säätäminen/kuvien muokkaus. Mutta kun toistoja porfolion työstämisestä tulee, on ensi kerralla taas helpompi rakentaa porfoliota.

Portfolion tekeminen oli mukavaa ja suhteellisen helppoa ja sitä tekiessä huomasi, miten oma oppiminen on kehittynyt. Videoiden tekeminen oli hieman hankalaa, koska ei ole kauheasti kokemusta videoiden tekemisestä.

En kokenut tärkeäksi, sillä en tule käyttämään tuota portfoliota jatkossa.

Toiseksi opiskelijoiLta kysyttiin sovellusten käytöstä. Valtaosa opiskelijoista (16/23) kertoi käyttäneensä Canvaa portfolioalustana. Tämä alusta oli opiskelijoille ainakin jossain määrin tuttu jo aiemmista opinnoista. Uusina sovelluksina mainittiin ToonyTool, ToonDoo, Adobe Spark ja Adobe Spark Video. Kaikkien vastauksista ei käy ilmi, mitkä sovellukset olivat tuttuja ja mitkä uusia. Neljä vastaajaa totesi, että kaikki valitut sovellukset olivat jo entuudestaan tuttuja. Suurin osa kokeili siis myös jotain uutta sovellusta.

Toonytool (tjsp, sarjakuvanteko-ohjelma siis), Adobe Spark + Adobe Spark video, PowerPoint ennestään tuttu ja muut uusia. Spark oli ihan älyttömän kätevä, kiitos siis vinkistä! Sillä sai kaksi videota tehtyä käden käänteessä ja lopputulos oli kivan näköinen, vrt. yleensä ilmaiset videonteko-ohjelmat saavat aikaan rumaa jälkeä yli-isoilla vesileimoillaan jne. Spark ehdottomasti jatkoon.

Käytin pääosin canva.com:ia, johon olin tutustunut aiemmin syksyllä. Kokeilin myös toonytoolia, mutten kokenut sitä mieleisekseni.

Käyttämäni ohjelmat olivat tehtävänannoissa suositeltiin ja ne olivat minulle suurin osa uusia ja käytin niitä ensimmäistä kertaa. Oli mukavaa, kun opin uusia ohjelmia!

Vastauksista välittyy, että moni opiskelija on innokas kokeilemaan uusia sovelluksia, ja niiden joukosta löytyikin sellaisia sovelluksia, joita opiskelijat voisivat käyttää myös tulevaisuudessa. Valinta oli kuitenkin opiskelijan, ja lupa oli myös pysyä tutuissa, toimivaksi todetuissa sovelluksissa.

Lomakkeen viimeisessä kysymyksessä tiedusteltiin opiskelijoiden ajatuksia portfoliosta kielitaidon näyttönä, esimerkiksi tulevilla kursseilla. Tähän kysymykseen vastasi 20 opiskelijaa, joista 15:n mukaan portfolio kielitaidon näytteenä tai työskentelymuotona seuraavilla kursseilla olisi “ihan hyvä”. Osa nosti vastauksissaan esille portfolion monipuolisuuden ja hyödyllisyyden.

Se olisi mielestäni hyvä keino saada tulevaisuuteen työkaluja työelämään.

Kommenteissa esiintyi kuitenkin myös epäröintiä oman kielitaidon tasosta. Osa ei siis uskonut kielitaitonsa riittävän ruotsin käyttämiseen ammatillisissa yhteyksissä.

Oma ruotsin kielen taitoni ei ole kovin hyvä, en osaisi portfolion teon jälkeen tehdä cv:tä tai esitellä omia töitäni ruotsiksi.

Ruotsini on niin huono, ettei sitä kannata kenellekään näyttää

On kuitenkin huomioitava, että tällä opintojaksolla ei vielä ollutkaan tarkoitus esim. esitellä omia töitä ruotsiksi. Epäröivien vastausten perusteella näyttää siltä, että opiskelijat eivät välttämättä usko kehittyvänsä ruotsissa paljon, että voisivat käyttää sitä vaikkapa työelämässä.

Flippausta mukaan?

Opiskelijat vaikuttavat suhtautuvan portfoliotyöskentelyyn ja erilaisten sovellusten käyttöön pääosin myönteisesti. Kyselyvastausten perusteella opiskelijat näyttivät innostuneen ja löytäneen uusia tapoja oppia kieltä. Portfoliotehtäviä työstettiin pääasiassa kotona, vaikka niihin saikin apua kontaktikerroilla. Tulevaisuudessa kurssin voisi kuitenkin “flipata” eli flipped classroom -menetelmää hyödyntäen opiskelija voisi tutustua teemoihin ja kielioppiasioihin ennen kontaktikertaa, jotta tunnilla jäisi enemmän aikaa portfoliotehtävien ohjaukseen.