Yhteistyö kiinnostaa ammatillisia kieltenopettajia 


NOPSA-hankkeessa on tavoitteena luoda sujuvia siirtymiä ammatillisen toisen asteen opinnoista ammattikorkeakouluun. Yhtenä kehittämisen kohteena on kieltenopetus. Hankkeen aluksi kartoitettiin lähtötilanne: millaista yhteistyötä ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen kieltenopettajat ovat tehneet aiemmin, ja miten he toivovat sitä kehitettävän.

Yhteistyötä kartoittava kysely oli avoinna verkossa helmi-maaliskuussa 2017. Kyselyyn saatiin yhteensä 65 vastausta hankkeessa mukana olevista organisaatioista. Vastaajista 24 työskenteli ammatillisella toisella asteella ja 41 ammattikorkeakoulussa englannin ja/tai ruotsin opettajana. Vastauksia tuli kaikista organisaatioista, ja vastausprosentit vaihtelivat 50 ja 100 välillä. Vastaajista 44 opetti englantia ja 43 ruotsia. Molempia kieliä opetti noin neljäsosa. NOPSA-hankkeen toimijoita vastaajista oli 11 ja muita osallistujia 54, eli kyselyyn onnistuttiin saamaan hyvin myös muiden kuin hanketoimijoiden näkemyksiä.

Kieltenopettajat eivät tunne muiden kouluasteiden opetusta

Nykytilanteen kartoittamiseksi kysyttiin ensinnäkin, kuinka hyvin ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen ruotsin ja/tai englannin opettajat tuntevat toistensa tavoitteita, sisältöjä, työtapoja ja arviointimenetelmiä (taulukko 1).

Taulukko 1. Seuraavan (=ammattikorkeakoulun) tai edeltävän (=ammatillisen toisen asteen) kouluasteen tuntemus englannin ja ruotsin opettajien oman arvion mukaan (% vastaajista)

1 = en ollenkaan 2 = heikosti 3 = tyydyttävästi 4 = hyvin 5 = erinomaisesti Keskiarvo
tavoitteet 5 41,5 32 17 5 2,8
15 35 27,5 22,5 0 2,6
sisällöt ruotsi 7 38 31 19 5 2,8
englanti 15 40 22,5 22,5 0 2,5
työtavat ruotsi 12 40,5 31 12 5 2,6
englanti 10 52,5 22,5 15 0 2,4
arviointi-menetelmät ruotsi 12 38 36 9,5 5 2,6
englanti 15 45 25 15 0 2,4

Tulokset kertovat todella selvästi, että opettajat eivät ole perehtyneet edeltävän tai seuraavan kouluasteen kieltenopetukseen. Ruotsin opettajat arvioivat toisen kouluasteen tuntemuksensa keskimäärin heikoksi tai tyydyttäväksi. Parhaiten he tunsivat tavoitteet ja sisällöt, selvästi heikommin työtavat ja arviointimenetelmät. Englantia opettavien vastaukset olivat samansuuntaisia. Vähintään puolet vastaajista koki tuntevansa toisen kouluasteen opetusta heikosti tai ei lainkaan, ja työtavat ja arviointimenetelmät koettiin tavoitteita ja sisältöjä vieraammiksi.

Alueellinen yhteistyö ollut vähäistä

Opettajilta tiedusteltiin myös, millaista alueellista yhteistyötä he olivat tähän mennessä tehneet yli ammatillisten kouluasteiden. Yli kolmanneksella (69 %) ei ollut ollut minkäänlaista yhteistyötä. Tämä selittänee myös osin edellä esitellyt tulokset toisen kouluasteen kieltenopetuksen heikosta tuntemuksesta. Vaikka yhteistyötä oli ollutkin kolmen viime vuoden aikana, useimmissa tapauksissa (55 %) sitä oli ollut harvemmin kuin kerran vuodessa. Vain yksittäisissä tapauksissa sen voidaan katsoa olleen säännöllistä eli viikoittain tai kuukausittain toistunutta. Tyypillisimmät yhteistyömuodot olivat kieltenopettajien yhteiset tapaamiset, infotilaisuudet opiskelijoille ja opintovierailut oppilaitosten välillä. Yhteinen opetustarjonta ja yhteiset opiskelijaprojektit olivat sen sijaan harvinaisia, samoin kuin opettajien yhteiset täydennyskoulutukset.

Tämänhetkisistä tukitoimista, joilla tarkoitetaan tässä ammatillista väylää ammattikorkeakouluun siirtymistä suunnittelevien tai jo siirtyneiden auttamista, kertoi tarkemmin kaksi kolmasosaa vastaajista. Kolmasosa vastasi, ettei heidän koulussaan ole mitään tukitoimia tai että he eivät ainakaan tiedä niistä. Ammatillisen toisen asteen opettajista lähes puolet vastasi tukitoimien puuttuvan kokonaan tai ainakin muilta paitsi kaksoistutkinnon suorittajilta. Neljäsosa ammatillisen toisen asteen opettajista kertoi opiskelijoille tarjottavan valinnaisia kursseja, joiden tavoitteena on auttaa ensisijaisesti jatko-opintoja suunnittelevia opiskelijoita. Näihin opintoihin mainittiin kuitenkin liittyvän esimerkiksi ajoitusongelmia, kuten valinnaisten opintojen sijoittumista jo ensimmäiseen tai toiseen opiskeluvuoteen. Ammattikorkeakoulujen opettajista kolme neljäsosaa mainitsi ns. valmentavat kurssit englannin ja ruotsin opinnoissa tukitoimena ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden auttamiseksi. Muina tukitoimenpiteinä tulivat esille yksittäisinä mainintoina infotilaisuudet, opo-tapaamiset, opiskelijoiden erilaisten taustan huomioiminen opetuksessa ja vapaavalintaiset opinnot.

Yhteistyön tiivistäminen koetaan tärkeäksi

Vastaajilta tiedusteltiin, millaista yhteistyötä he toivoisivat syntyvän ammatillisten kouluasteiden välille NOPSA-hankkeen myötä ja kuinka tärkeinä he pitävät eri yhteistyömuotoja. Tärkeimmiksi nousivat selvästi infotilaisuuksien järjestäminen opiskelijoille ja opintovierailut oppilaitosten välillä: noin 70 prosenttia vastaajista piti molempia tärkeänä tai ehdottoman tärkeänä. Lähes kymmenesosa oli puolestaan sitä mieltä, että yhteistä opetustarjontaa ei kannata edes kokeilla, ja kolmasosa ei pitänyt tätä toimenpidettä kovin tärkeänä. Yhteisten opiskelijaprojektien osalta mielipiteet jakautuivat eniten: vastaajista enemmistö valitsi neutraalin kannan pitäen niitä melko tärkeinä. Kieltenopettajien välistä yhteistyötä sen sijaan lähes kaikki vastaajat pitivät vähintään melko tärkeänä: yhteiset tapaamiset nousivat kaikkein tärkeimmiksi, ja yhteiset täydennyskoulutukset ja yhteiset opetuksen kehittämisprojektit koettiin lähes yhtä tärkeinä (taulukko 2.)

Taulukko 2. Englannin ja ruotsin kielenopettajien näkemykset eri yhteistyömuotojen tärkeydestä (% vastaajista)

1 = ei kannata kokeilla 2 = ei kovin tärkeää 3 = melko tärkeää 4 = tärkeää 5 = ehdottoman tärkeää Keskiarvo
infotilaisuuksia opiskelijoille 0  3 26 35 35 4,03
yhteisiä tapaamisia kieltenopettajien kesken 0  3 26 37 34 4,02
yhteisiä opetuksen kehittämisprojekteja yli kouluasteiden 0 12 26 38,5 23 3,72
yhteistä täydennyskoulutusta yli kouluasteiden 1,5  9 31 31 28 3,74
opintovierailuja oppilaitosten välillä 1,5 11 26 38,5 23 3,71
yhteisiä opiskelijaprojekteja 1,5 29 40 20  9 3,06
yhteistä opetustarjontaa 9 34 38,5  9  9 2,75

Muina ideoissa nousivat esille ennen kaikkea kieliopintojen vähäiset resurssit ammatillisella toisella asteella sekä kieliopintoihin suhtautuminen.

  • Ammatillisella 2. asteella pitäisi olla paljon enemmän kieltenopetusta ja tietous siitä, että korkea-asteella taso on aivan toista luokkaa.
  • Ammatillisissa oppilaitoksissa pitää suhtautua vakavammin kieliopintoihin. Nyt tuntuu olevan ihan läpihuutojuttu, opiskelijoiden sanojen mukaan ‘ kun meil ei siel ollu just mitään…’
  • Tarvittavan tuen antaminen kieliopinnoissa sekä arviointikriteerien tiukentaminen jo toisen asteen kieliopinnoissa. Osalla opiskelijoista on amk-asteelle tullessa todella heikko kielitaito eikä ole tarvittavia resursseja kielitaidon kehittämisen tukemiseen.

Opettajien välisen yhteistyön, ajatusten ja informaation vaihdon toivottiin myös tiivistyvän. Esimerkkeinä mainittiin mm. seuraavat mahdollisuudet:

  • AMK:n kieltenopet voisivat tulla vetämään vesoja.
  • Kaikki yhteistyö eli epämuodollinenkin ideoiden jakaminen opettajien kesken on parhaimmillaan inspiroivaa, näköaloja avaavaa ja kannatettavaa.
  • Jos yhteistyö olisi hankkeen/projektin muodossa niin se voitaisiin resurssoida työjärjestykseen ja yhteistyön arvostus/tärkeys näkyisi konkreettisesti. — Täten yhteistyö olisi myös opettajan/opiskelijan lukkarissa ja se todella toteutuisi.

Muina ideoina esitettiin mm. luki-vaikeuksisten opiskelijoiden huomioimista nykyistä paremmin, tandem-menetelmän soveltamista eri kouluasteiden välille, opiskelijoiden kielitaidon testausta ja opiskelijoiden oppimaan oppimistaitojen kehittämistä. Myös yhteisen opetustarjonnan kehittämistä esitettiin:

  • Ammattikorkeakoulu voisi tarjota valinnaiskursseiksi sopivia kieliopintoja toisen asteen opiskelijoille, n. 2-4 osp:n laajuisia. Ne voisivat olla samalla amk:n opiskelijoille kielitaitoa aktivoivia kursseja ennen varsinaisia kieliopintoja. Näille kursseille olisi hienoa saada motivoimaan ruotsin opiskeluun vierailijoita työelämästä tai käyntejä yrityksiin.

Yhteiselle kehittämistyölle hyvät lähtökohdat

Kyselyn tulokset osoittavat, että kummankin ammatillisen kouluasteen opettajilla on yhteinen tahtotila: he ovat kiinnostuneita tietämään lisää toistensa kieltenopetuksesta ja valmiita osallistumaan yhteisiin koulutuksiin tai projekteihin. NOPSA-hankkeelle on siis myös kieltenopettajien mielestä selkeä tilaus. Kyselystä saatiin suuntaa kehittämiselle, koska hankkeen tavoitteena on luoda polkuopintoihin malleja, jotka ovat sovellettavissa laajemminkin kuin hankkeessa nyt mukana olevalla tekniikan alalla ja tietyillä alueilla.

Kirjoittaja

Taina Juurakko-Paavola, FT, dosentti, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Viittausohje:
Juurakko-Paavola, T. (2017). Yhteistyö kiinnostaa ammatillisia kieltenopettajia. HAMK Unlimited Professional 19.5.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/yhteistyo-kiinnostaa/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

NOPSA-hanke »

Tags:  amk-kieltenopetus englanti kieliopinnot ruotsi




Previous Post
O365-palvelu henkilökunnan tehokäyttöön osaamismerkkien avulla 
Next Post
HAMK Unlimited Podcast, osa 1




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
O365-palvelu henkilökunnan tehokäyttöön osaamismerkkien avulla 
Vuosi 2016 oli HAMKissa henkilöstön osaamismerkkien vuosi. Silloin otettiin käyttöön toistakymmentä yhteisölliseen...