Esittelyssä / Journal / Muut / 01/12/2017

Väitöslektio: Lukijoiden reitit romaanien äärelle verkkokirjastoissa


“Hyviä ystäviä, hyviä kirjoja ja unelias omatunto. Se on ihanteellista elämää.”

Näin totesi yhdysvaltalainen oman aikakautensa kirjallisuuden merkkihahmo, Mark Twain, kuvatessaan hyvää elämää ja kaunokirjallisuuden roolia osana sitä. Modernin lukutaidon ajalla kaunokirjallisuus on koskettanut, ihastuttanut ja kauhistuttanut meitä muuttaen ajatteluamme ja laajentaen maailmankuvaamme. Lukuisat tutkimukset ovat pyrkineet selvittämään ja ymmärtämään ihmisen tarvetta lukea. “Lukuhalu”, “rakkaus kirjoihin ja lukemiseen” ovat kaunokirjallisuuden lukijoiden sanoissa ja mielikuvissa yhdistyneet oman itsen, ajattelun ja maailmankuvan kehittämiseen lukemisen tuomien viihteellisyyden, todellisuuspaon ja esteettisyysarvojen rinnalla. Filosofi Wittgensteinin mukaan “Kielen rajat ovat meidän maailmamme rajat”. Näin ollen me luemme laajentaaksemme kieltämme ja siten myös maailmaamme. Kuvitteellisesta kirjallisuudesta me etsimme vihjeitä, joiden avulla voimme ymmärtää, kuinka me ajattelemme ja kuinka hahmotamme maailman. Digitaalisen vallankumouksen myötä kaunokirjallisuuden lukemisen tavat, paikat ja välineet ovat monipuolistuneet. Myös kaunokirjallisuuden etsimisen tavat ovat digitalisaation myötä muuttuneet. Aiemmat tutkimukset ovat tarkastelleet kaunokirjallisuuden tiedonhakua digitaalisessa ympäristössä erittäin vähän, ja väitöstutkimukseni onkin niin kansainvälisesti kuin kansallisesti yksi harvoja tutkimuksia, joissa kaunokirjallisuuden etsiminen kirjastoluetteloista on tutkimuskohteena. Tutkimus tuottaa lisätietoa siitä, kuinka kaunokirjallisuuden lukijat hakevat kaunokirjallisuutta digitaalisessa ympäristössä tyypillisiin tarpeisiinsa.

Yhtenä suomalaisen lukemiskulttuurin merkittävimpänä edistäjänä voidaan pitää yleistä kirjastolaitosta. Kaunokirjallisuuden lukijat ovat vuosikymmenten aikana ottaneet yleisen kirjastolaitoksen omakseen oivaltaen tehokkaita konsteja houkuttelevien teosten löytämiseen lukemattomilta hyllyriveiltä. Jokainen kirjastossa vieraillut, saati siellä työskennellyt tietää, että hyllyjen silmäily, kansikuvien katselu, uutuushyllyjen ja palautettujen teosten tarkastelu ovat oivallisia keinoja kiinnostaville teoslöydöille. Tietopalvelutiskeillä kirjastoammattilaisten kaunokirjallisuutta koskeva tietämys on myös vuosien varrella valjastettu käyttöön. Kysymyksiin kuten “Luin sen yhden hyvän kirjan jossa kerrottiin sisaruksista ja äideistä. Haluaisin löytää samankaltaisia teoksia. En muista kirjailijaa enkä kirjan nimeä” tai “No se mistä puhuttiin aamutelevisiossa viime viikolla, se liittyi jotenkin matkustamiseen” on vastattu kirjastoammattilaisten toimesta. Digitaalisen murroksen myötä yleiset kirjastot ovat ryhtyneet tarjoamaan sekä kokoelmiaan että palveluitaan enenevissä määrin digitaalisissa muodossa. Kirjastoluetteloiden kehitystyöhön on panostettu runsaasti aikaa, rahaa ja henkilöstöä. Kuitenkin tieto tämän kehitystyön tuloksellisuudesta ja hyödyllisyydestä kaunokirjallisuuden lukijoiden näkökulmasta on varsin vähäistä. Me emme tiedä, auttavatko uudet kuvailutiedoilla rikastetut kirjastoluettelot lukijoita kaunokirjallisuuden löytämisessä, tai kuinka kaunokirjallisuuden lukijat suhtautuvat hyvän luettavan etsimiseen digitaalisessa ympäristössä. Kuinka käy lukijan, kun totutut ja hyväksi havaitut löytämisen keinot osoittautuvat mahdollisesti toimimattomiksi digitaalisessa ympäristössä? Tuttujen hyllyrivien sijaan lukijan edessä aukeaakin kirjastoslangi: tarkennettu haku, perushaku, kysely, katkaisumerkki, asiasana, tuloslista.

Tämä väitöstutkimus keskittyy kaunokirjallisuuden etsimiseen ja löytämiseen tarkastellen sitä, kuinka lukija valitsee häntä viihdyttäviä, puhuttelevia tai haastavia teoksia tilanteissa, joissa lähtökohta teosten etsimiselle on varsin usein epämääräinen tunne löytää “jotain hyvää luettavaa”. Väitöstutkimus tarkastelee, kuinka tällaiseen lähtökohtaan kykenevät vastaamaan digitaaliset kirjastoluettelot, joissa vuorovaikutus hakijan ja järjestelmän välillä on perinteisesti tapahtunut ainoastaan käyttäjän tekemän kyselyn ja järjestelmän tuottaman tuloslistan kautta. Tutkimus tuottaa tietoa kaunokirjallisuuden lukijoiden hakutoiminnasta vuorovaikutuksessa kahden erilaisen kirjastoluettelon kanssa. Sen tulokset auttavat ymmärtämään lukijoiden toimintaa sekä lukijoiden kohtaamia haasteita ja mahdollisuuksia heidän etsiessään romaaneja digitaalisista kirjastoluetteloista. Tieto on elintärkeää, kun kirjastoluetteloita kehitetään vastaamaan erilaisin hakutaidoin ja kirjallisin mieltymyksin varustettujen lukijoiden vaatimuksia ja toiveita.

Tieteen kentällä väitöstutkimukseni sijoittuu lukemisen sosiologian ja informaatiotutkimuksen risteyskohtaan. Informaatiotutkimuksen tieteenalalla tarkastelun keskiössä on ihmisen tapa tuottaa, organisoida ja käyttää tietoa. Monialaisena tieteenalana informaatiotutkimus kattaa useita tutkimussuuntauksia, joista väitöstutkimukseni sijoittuu tiedonhaun tutkimusperinteeseen. Kaunokirjallisuuden etsiminen ja löytäminen vuorovaikutuksessa käytettävän järjestelmän kanssa on esimerkki vuorovaikutteisen tiedonhaun tutkimuksesta, jonka kahtena ääripäänä voidaan nähdä käyttäjäkeskeinen ja järjestelmäkeskeinen lähestymistapa. Tohtoriopintojeni aikana kansainvälisiin tiedekokouksiin osallistuessani olen sijoittanut itseni tällä jatkumolla käyttäjäkeskeisen tutkimussuunnan edustajaksi, ilokseni todeten puhuvani kuitenkin yhteistä kieltä myös monien järjestelmäsuuntautuneiden tutkijakonkareiden kanssa.

Tutkimusaineiston keräyksen aikana sain tutkijana seurata vierestä erilaisten lukijoiden ajatuksia ja reittejä heitä kiinnostavien romaanien äärelle. Tutkimusaineistoa kerättäessä 80 kaunokirjallisuuden lukijaa etsi kiinnostavia romaaneja etukäteen suunnitellussa, viidessä erilaisessa hakutehtävässä, jotka jäljittelivät niitä tapoja, joista kaunokirjallisuuden etsimisen on kirjastoissa tyypillisesti todettu alkavan. Hakutehtävissä lukijoita pyydettiin etsimään kiinnostavia romaaneja valmiiksi annetulta kirjailijalta, etsimään kiinnostavia romaaneja aiheesta, joka käsitteli yläluokan elämää 1900-luvulla, etsimään samankaltaisesti kiinnostavia romaaneja kuin jokin aiemmin luettu ja hyväksi todettu, etsimään viihdyttäviä romaaneja lomamatkalle sekä etsimään heitä itseänsä kiinnostavia romaaneja, ilman tarkempia rajoituksia. Lisähaastetta tehtäviin toi odotus siitä, että hakutehtävien aikana valittujen teosten tuli olla entuudestaan tuntemattomia. Kunkin osallistujan ajatuksissa ja haun lähtökohdissa nämä hakutehtävät kuvastuivat eri tavoin: toiselle viihdyttävä lomalukeminen tarkoitti dekkareita, toiselle venäläisiä klassikoita. Toiselle yläluokan elämä 1900-luvulla toi mieleen Brontën sisarusten tuotannon, toisille Topeliuksen, toiset kamppailivat suuresti löytämättä mitään. Hakutehtävien suorittamisen lisäksi osallistujat täyttivät kyselylomakkeita kirjallisista mieltymyksistään ja hakutehtävien aikana löytämiensä teosten kiinnostavuudesta. Osallistujien toiminta vuorovaikutuksessa käytettävän järjestelmän kanssa tallennettiin nauhoittamalla sekä näyttöruudun tapahtumat että osallistujien haastattelut. Aineiston analyysivaiheessa kyselylomakkeiden vastauksista sekä näyttöruudun tapahtumista, niin sanotuista hakulokeista, muodostettiin mitattavissa olevia määrällisiä muuttujia. Lisäksi haastattelut litteroitiin ja analysoitiin laadullisesti. Aineiston monipuolisuus mahdollisti tutkittavan ilmiön tarkastelun usealta eri kantilta.

Lukijat suhtautuivat heille asetettuihin hakutehtäviin intohimoisesti ja laittoivat käyttämänsä hakujärjestelmät todelliselle koetukselle pyrkien autenttisesti kiinnostaviin ja uusiin teoslöytöihin. Tulokset osoittavat, että kaunokirjallisuuden lukijat olivat erittäin taitavia muuttamaan kiinnostavan teoksen kriteerejä sekä löydetyille teoksille asetettuja toiveita ja odotuksia hakukontekstista riippuen. Tutkimustulosten mukaan kaunokirjallisuuden lukijoiden hakutoiminnassa yhdistyivät joustavalla tavalla aiemmat lukukokemukset, kirjalliset mieltymykset, kirjastoluettelon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä lukijan hakutekniset taidot. Tulokset näyttävät, että digitaalisessa ympäristössä onnistunut kaunokirjallisen teoksen löytäminen koostui ennen kaikkea lukijan kyvystä reflektoida omia kirjallisia mieltymyksiä, taidosta sanoittaa nämä mieltymykset hakujärjestelmän ymmärtämälle kielelle ja kyvystä tunnistaa suuresta joukosta mahdollisesti kiinnostavia teoksia juuri itseä houkuttelevat teokset. Tutkimustulokset valottavat, että digitaalisessa ympäristössä kiinnostavan teoksen etsiminen perustui lähes poikkeuksetta entuudestaan tiedossa olevan teoksen tai kirjailijan nimeen, mikä loi hakuprosessille sujuvan lähtökohdan. Toisaalta löydettyjen, mahdollisesti kiinnostavien teosten joukkoa arvioitaessa entuudestaan tutut teokset ja kirjailijat toimivat apukeinona poimia yksittäisiä teoksia tarkempaan tarkasteluun. Tutkimustulosten mukaan romaanien etsiminen aiheen perusteella, kuten vaikkapa romaaneja nuoruudesta, muutti hakutilannetta tehden siitä huomattavasti haastavamman tiedossa olevan teoksen tai tekijän nimellä hakemiseen verrattuna. Lukijat kokivat romaanien etsimisen aiheen perusteella epäluonteenomaiseksi, ja avoimissa hakutilanteissa lukijat turvautuivat mieluusti erilaisiin kirjastoluettelon tarjoamiin visuaalisiin ja sosiaalisiin kiinnekohtiin kokoelman sisällön selailemiseksi hakukyselyiden sijaan.

Tutkimustulokset osoittavat, että kirjastoluetteloiden väliset erot olivat vahvasti yhteydessä lukijoiden hakutoimintaan. Tutkimustulosten mukaan kaunokirjallisten teosten etsiminen kirjastoluetteloista monipuolistui huomattavasti, mikäli rikastettuja ominaisuuksia, kuten teosten kansikuvien selailumahdollisuuksia, asiasanapilvi tai muiden käyttäjien koostamia aiheenmukaisia virtuaalisia kirjahyllyjä, oli kirjastoluettelossa tarjolla. Rikastettujen ominaisuuksien tarjoaminen näytti houkuttelevan lukijoita viettämään aikaa sekä viihtymään kirjastoluettelon parissa ja etsimään etenkin entuudestaan tuntemattomia teoksia. Tutkimustulosten mukaan kirjastoluettelon visuaalisesti houkutteleva etusivu, joka tarjosi useita mahdollisuuksia kokoelman sisällön tarkasteluun ilman aktiivista etsimistä, muodosti toimivan lähtökohdan romaanien etsimiselle ja loi edellytyksiä onnistuneelle hakuprosessille. Visuaaliset ja sosiaaliset elementit, kuten muiden käyttäjien koostamat virtuaaliset kirjahyllyt, jäljittelivät kokemusta palautettujen teosten selailusta fyysisessä kirjastoympäristössä. Helppokäyttöinen ja selkeä hakujärjestelmä edesauttoi tiedossa olevien teosten löytämistä. Informatiivinen tuloslista, jossa näkyi teoksen ja tekijän nimen lisäksi kansikuva ja pieni ote teoksen takakansitekstistä, edesauttoi kiinnostavien teosten poimimista suuresta joukosta mahdollisesti kiinnostavia teoksia. Yksityiskohtaiset ja monipuoliset sisällönkuvailutiedot, kansikuvat ja tekstinäytteet teossivuilla, simuloivat lukijoille tunnetta teoksen selailusta fyysisessä kirjastoympäristössä. Samankaltaisten teosten löytymiseen selkeät automaattiset teossuositukset olivat oiva apukeino.

Tutkimuksen osallistujien haastattelut osoittivat, että tällä hetkellä lukijat hyödyntävät aktiivisesti sosiaalista mediaa ja internetiä kiinnostavien teosvinkkien saamiseksi. Facebook ja Twitter ovat esimerkkejä sosiaalisen median palveluista, joissa kirjavinkit saadaan ilman suurempaa aktiivisen etsimisen vaivaa. Lukijoiden ajatuksissa korostuikin usein se, että nykytilanteessa kirjastoluettelon rooliksi koettiin lähinnä muualla suositeltujen teosten paikantaminen kirjastosta, tai vaihtoehtoisesti lainojen uusiminen. Kaupalliset teospalvelut, joissa etenkin automaattiset suosittelujärjestelmät ovat usein kirjastoluetteloita kehittyneempiä, houkuttelivat etenkin tuoreilla ja yllättävillä teossuosituksilla. Lukijoiden kommentit herättävät kysymyksen kirjastoluetteloiden roolista nyt ja tulevaisuudessa sekä kirjastoluetteloiden kehitystyön vaikuttavuudesta. Näyttää siltä, että lukijat ovat tyytyväisiä kirjastoluetteloiden rooliin haluttujen teosten paikantamisessa. Riittääkö tämä kirjastoammattilaisille, ja palveleeko luetteloiden kehitystyö näin ollen enemmän kirjastoammattilaisia kuin itse käyttäjiä? Tulisiko kirjastoluetteloiden jatkossakin tyytyä toimimaan teosten paikannuspalveluina, vai onko kirjastoluetteloiden mahdollista tai ylipäätään tarpeellista muuttaa rooliaan niin, että kirjastoluettelo olisi kaunokirjallisuuden lukijalle paikka, josta uusien teosvinkkien etsiminen luonnollisesti alkaisi? Digitaalisten kokoelmien yhä enemmän lisääntyessä ja kaunokirjallisuuden lukutapojen muuttuessa on kysymys varsin ajankohtainen. Niin kirjastoammattilaisten keskuudessa kuin tulevissa tutkimuksissa sitä olisi hyödyllistä pohtia laajemminkin.

Viime kädessä tieteen ja tutkimuksen tehtävänä on uuden tiedon tavoittelu. Tutkimuksella saavutettu tieto pyrkii objektiiviseen totuuteen ja parhaimmillaan se lisää ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä.  Kuten kaunokirjallinen teksti, myös tutkimus vaatii aina tulkintaa. Tämän väitöstutkimuksen tulosten ja tuloksista tehdyn tulkinnan myötä olemme askeleen lähempänä ymmärrystä siitä, mitä kaunokirjallisuuden lukija ajattelee, miten hän toimii ja miksi hän toimii niin kuin toimii valitessaan kaunokirjallisia teoksia luettavakseen. Parhaimmillaan tämän tutkimuksen tulkinta voi auttaa kirjastoluetteloiden kehitystyötä tukemaan lukijoiden navigointia teosviidakossa kirjastomaailman muuttuessa enenevässä määrin digitaaliseen suuntaan.

Kirjoittaja FT Anna Mikkonen väitteli informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alalla Tampereen yliopistossa 12.8.2017. Väitöskirja Fiction readers’ book search in public library catalogs on saatavilla Tampub-julkaisuarkistossa.

Kirjoittaja

FT Anna Mikkonen työskentelee HAMKin kirjasto- ja tietopalveluissa palveluasiantuntijana, tehtävänkuvana lähiesimiestyöt, asiakaspalvelutiimin johtaminen ja TKI-toiminnan koordinointi sekä kirjaston TKI-tuen tiimin että yhteisten palveluiden tutkimuksen tuen tiimin osalta.

Viittausohje:
Mikkonen, A. (2017). Lukijoiden reitit romaanien äärelle verkkokirjastoissa. HAMK Unlimited Journal 1.12.2017. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/muut/lukijoiden-reitit-romaanien-aarelle/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

HAMK kirjasto- ja tietopalvelut »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  informaatiotutkimus kaunokirjallisuus käyttäjätutkimukset kirjastoluettelot tiedonhaku tietokannat




Previous Post
Katoaako työ teknologiamurrokseen?
Next Post
Supporting students’ ePortfolio process in Higher Education




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Katoaako työ teknologiamurrokseen?
Teknologiamurros vaikuttaa työmarkkinoihin, erityisesti digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn näkökulmista. Koulutus...