Kansainväliset osaajat Suomeen – mahdoton tehtävä?

Tutkimusten mukaan Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut, mutta vain harva työllistyy Suomeen opintojensa jälkeen. Ydinkysymys on, miten saamme kansainväliset opiskelijat jäämään Suomeen opintojensa jälkeen. Selvitimme Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kansainvälisten opiskelijoiden näkemyksiä opiskelupaikan valinnasta ja siitä, miten korkeakoulu voisi tukea heitä opintojensa aikana kiinnittymisprosessissa Suomeen. Esitetyt tulokset perustuvat osallistujille tehtyyn kyselyyn ja haastatteluaineistoon. Selvitys on tehty osana Kokka kohti Kanta-Hämettä -hanketta.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen koskettaa koko Suomea, sillä vuonna 2030 Suomessa on työikäisiä arviolta 150 000 vähemmän kuin nyt eli vain noin 60 prosenttia väestöstä (Tilastokeskus, 2019). Suomen väestörakenteen kehitys edellyttää maahanmuuttoa, jotta työikäisten määrä kasvaa ja hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista ylläpitää verotuloilla. Suomi tarvitsee veronmaksajia ja osaavia tekijöitä. (Ruuskanen & Honkatukia, 2022)

Kansainvälisten (kv) tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut erityisesti 2000-luvun taitteessa (Juusola ym., 2021). Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on kolminkertaistaa kansainvälisten korkeakoulututkinto-opiskelijoiden määrä ja että 75 prosenttia heistä työllistyisi opintojen jälkeen Suomeen (OKM, 2022). Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut, ja Suomi tarvitsee osaavia tekijöitä, mutta kuitenkin vuosi valmistumisensa jälkeen vain vajaa puolet kv-opiskelijoista työllistyy Suomeen (Juusola ym., 2021). Perez-Encinas’n ym. (2020) mukaan pääasialliset opiskelumaan valintaan vaikuttavat tekijät ovat 1) koulutukselliset tekijät, joita ovat koulutuksen laatu, opiskelujärjestelyt, kv-oppimisympäristö, valmistumisen uramahdollisuudet, 2) sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset tekijät muun muassa sosiaalinen elämä, opiskelupaikkakunnan mahdollisuudet, maan ilmapiiri kv-osaajiin, sekä 3) taloudelliset tekijät, joita ovat muun muassa asumis- ja elämiskustannukset (Juusola ym., 2021).

Kansainvälisen osaajan kiinnittymistä Suomeen voi tarkastella useista eri näkökulmista. Työllistymisen lisäksi onnistuneeseen kiinnittymiseen liittyy useita psykologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat jääkö osaaja alueelle vai siirtyykö kenties jonnekin muualle. On myös huomioitava, että kiinnittymiseen ja sopeutumiseen liittyvät asiat limittyvät ja kietoutuvat toisiinsa ja alueelle jääminen on aina monen eri tekijän summa. (Montonen, 2017)

Tässä tutkimuksessa haemme vastausta kysymyksiin:

1. Mitkä tekijät vaikuttavat kansainvälisen opiskelijan opiskelupaikan valintaan?  
2. Miten korkeakoulu voi tukea kansanvälisen osaajan kiinnittymistä alueelle?

Selvitystyö on tehty Kokka kohti Kanta-Hämettä -hankkeessa, joka keskittyy alueemme oppilaitos- ja elinkeinoelämän toimijaverkostoon. Hankkeen tavoitteena on lisätä Kanta-Hämeen pitovoimaa ja houkuttavuutta kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Hankkeessa tehdyllä kartoituksella olemme selvittäneet työelämän edustajien ja HAMKin kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden ajatuksia siitä, mitä etua kv-osaajasta on yritykselle ja elinkeinoelämälle sekä miten saamme kv-osaajia kiinnitettyä Suomeen ja alueelle.

Tutkimusaineisto ja -menetelmät 

Tutkimusaineisto kerättiin Hämeen ammattikorkeakoulun kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta Webropol-kyselyllä. Teemahaastatteluun osallistujat olivat lukuvuoden 2021–2022 aikana HAMKissa kirjoilla olevia opiskelijoita (n=20) sekä HAMKista jo valmistuneita (n=4). Tällä hetkellä HAMKissa opiskelevista haastateltavista kahdeksan oli Suomessa asuvia aiemmin kotimaassaan koulutettuja opettajia, jotka hankkivat ammatillisen opettajan pätevyyttä ”Opettajaksi Suomeen” -hankkeen kautta. Haastateltavat olivat iältään 21–50-vuotiaita naisia ja miehiä, jotka olivat asuneet Suomessa 1–15 vuotta. Webropol-kysely lähetettiin lukuvuoden 2019 jälkeen valmistuneille kv-opiskelijoille ja lukuvuonna 2021 kirjoilla oleville kv-opiskelijoille. Haastatteluun ja kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. Opiskelijoita tiedotettiin tutkimuksesta, ja heiltä pyydettiin lupa aineiston tutkimukselliseen käyttöön.

Teemahaastattelu toteutettiin keväällä 2022 ja siihen osallistui 24 kv-opiskelijaa. Haastattelu toteutettiin joko suomeksi tai englanniksi. Haastattelussa haastateltavilta kysyttiin taustakysymyksinä vastaajien ikä, kansalaisuus ja koulutustausta. Haastattelukysymykset koskivat Suomeen tuloa: millaisia ajatuksia oli Suomesta, mikä toi haastateltavan Suomeen ja millaiset asiat ovat kenties yllättäneet. Seuraavaksi kysyttiin kysymyksiä opinnoista: mitä haastateltava opiskelee, miksi tullut juuri HAMKiin opiskelemaan ja miten opinnot sujuvat. Lopuksi kysyttiin kysymyksiä vapaa-ajan vietosta ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä siitä, millaiset asiat auttaisivat haastateltavaa jäämään Kanta-Hämeeseen. Haastateltavalta kysyttiin myös hänen suomen kielen taidostaan ja siitä, miten hän on lähestynyt suomalaisia yrityksiä. Aineisto anonymisoitiin ja litteroitiin ulkopuolisessa yrityksessä, minkä jälkeen aineisto käsiteltiin laadullisin menetelmin teemoittelemalla esiin nousseita asioita tutkimuskysymysten mukaisesti.

Webropol-kysely sisälsi 17 monivalintakysymystä ja kolme avointa kysymystä. Kysely oli sekä suomen- että englanninkielinen. Kyselyiden ymmärrettävyyden ja toimivuuden takaamiseksi ennen kyselyiden avaamista niitä testasi joukko kv-opiskelijoita. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse 891 opiskelijalle, joista kaikkia ei tavoitettu. Kyselyyn saimme 124 vastausta. Miehiä vastaajista oli 83 ja naisia 35. Vastaajista 33,9 prosenttia asuu Kanta-Hämeessä ja 49,2 prosenttia muualla Suomessa. Vastauksia saatiin eniten palvelualan (49,2 %) ja kauppa- ja yhteiskuntatieteiden alan (26,6 %) opiskelijoilta. Vastaajien taustatiedot on kuvattu taulukossa 1. Webropol-kyselyn aineistoa on käsitelty Excelissä ja SPSS-tilastokäsittelyohjelmalla, ja sen avovastauksia on analysoitu laadullisin menetelmin.

Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot.

		N 124	% 100
Sukupuoli	mies	83	66,9
	nainen	35	28,2
	joku muu	6	4,8
Asuinpaikka	Suomi, Kanta-Häme	42	33,9
	Muualla Suomessa	61	49,2
	Ulkomailla	21	16,9
Koulutusala	Palvelualat	61	49,2
	Kauppa ja yhteiskuntatiede	33	26,6
	Terveys- ja sosiaaliala	15	12,1
	Ammatillinen opettajankoulutus	10	8,1
	Muut alat	5	4,0

Tulokset

Tässä osiossa käsittelemme tuloksia tutkimuskysymysten mukaan, jotka olivat: 

1. Mitkä tekijät vaikuttavat kansainvälisen opiskelijan opiskelupaikan valintaan?
2. Miten korkeakoulu voi tukea kansanvälisen osaajan kiinnittymistä alueelle?

Kansainväliset opiskelijan opiskelupaikan valintaan vaikuttavat tekijät 

Yleisesti voidaan todeta, että Webropol-kyselyn tulokset vahvistivat haastatteluissa saatuja tuloksia. Mies- ja naisvastaajien vastauksissa ei ollut suurta eroa. Naiset ainoastaan kokivat, että heihin kohdistuu hieman vähemmän ennakkoluuloja kuin miehiin, mikä näkyy esimerkiksi rasismia, ystävällisyyttä ja tasapuolista kohtelua koskevassa kysymyksessä.

Kyselyssämme tiedustelimme kv-opiskelijan mielikuvaa Suomesta. Tulosten mukaan kv-opiskelijat antoivat korkeimmat arvosanat (Likert-asteikolla 1–5, 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä, vaihteluväli 4,65–4,25) Suomen luonnolle, turvallisuudelle, puhtaudelle, hyville opiskelumahdollisuuksille ja vapaudelle toimia itsenäisesti. Seuraavaksi eniten saivat pisteitä suomalaisten auttavaisuus ja ystävällisyys, hyvä palkkataso ja ihmisten tasapuolinen kohtelu (vaihteluväli 3,84–3,04). Sen sijaan ulkomaalaisen heikot työnsaantimahdollisuudet, rasistinen kohtelu ja kielitaidon puute nousivat vastauksissa selvästi esiin (2,02). (Taulukko 2) Ulkomailla asuvien kv-opiskelijoiden Suomeen liittyvät mielikuvat ovat pääosin hieman parempia kuin jo Suomessa asuvien kv-opiskelijoiden.

Taulukko 2. Kv-opiskelijoiden Suomeen liittyviä arvioita (N=124, Likert 1–5).

	Keskiarvo	Keskihajonta
Ulkomaalaisen on helppo saada työtä Suomessa.	2,02	1,210
Suomesta on helppo löytää oman alan töitä.	2,10	1,402
Suomessa ei ole rasismia.	2,61	1,430
Työpaikoilla puhutaan myös vieraita kieliä.	2,63	1,462
Suomessa on hyviä työmahdollisuuksia.	2,67	1,435
Suomessa kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.	3,04	1,346
Suomessa on hyvä palkkataso.	3,40	1,431
Suomalaiset ovat ystävällisiä.	3,55	1,284
Suomalaiset ovat auttavaisia.	3,84	1,303
Suomessa ihmisillä on vapaus toimia itsenäisesti.	4,25	1,253
Suomessa on hyviä opiskelumahdollisuuksia.	4,26	1,132
Suomessa on puhdasta.	4,60	0,719
Suomessa on turvallista asua.	4,65	0,755
Suomessa on kaunis luonto.	4,65	0,722

Teemahaastatteluissa vastaajat kuvasivat samantyyppisiä asioita; vastaajat kertoivat Suomen luonnosta ylistävästi:

“Mä oon käynyt Suomessa usein pienenä, mä tykkäsin hirveesti Suomen luonnosta ja ihmisistä ja että täällä on kaikki siistiä ja paljon virikkeitä, mä tykkäsin ihmisistä, että he ovat rehellisiä ja ystävällisiä ja oikein mukava kuva oli Suomesta.” (opiskelija, 38 v.) 

Teemahaastatteluissa varsinkin Suomessa jo pidempään asuneet kuvasivat myös kokemuksiaan rasismista. Eräs opiskelija kertoi kokemuksistaan Suomessa seuraavasti:

“Even in the bus, they say: “Hiljaa pakolaiset!” We came here as a professional, my wife is working. — I think it’s really sad that people look you the way your colour.” (opiskelija, 37 v.) 

Kyselyssä tiedustelimme myös kv-opiskelijan mielikuvaa HAMKista. Tulosten mukaan HAMKin vahvuusalueita ovat hakuprosessi, opinto-ohjaus, opintojen työelämävastaavuus, asiantunteva opetus ja tarjotut verkostoitumismahdollisuudet (vaihteluväli 4,21–3,18). Sen sijaan kv-opiskelijat kaipaavat lisää työnhakutaitoja ja työelämäkontakteja, suomen kielen ja yrittäjyysopintoja sekä verkostoitumista suomalaisten opiskelijoiden kanssa. (Taulukko 3) Vertailtaessa keskiarvoja koulutusalakohtaisesti on havaittavissa pieniä, mutta ei kovin merkittäviä eroja.

Taulukko 3. Mielikuvani HAMKista (N=124, Likert 1–5).

	Keskiarvo	Keskihajonta
Opiskelupaikan hakuprosessi on helppo.	4,21	1,014
HAMKissa tarjotaan selkeää opinto-ohjausta, jotta opintoni etenevät suunnitellusti.	3,78	1,180
Opinnot vastaavat työelämässä tarvittavaa osaamista.	3,56	1,345
HAMK tarjoaa asiantuntevaa opetusta.	3,49	1,328
HAMK tarjoaa tietoja ja taitoja oman osaamiseni esille tuomiseksi.	3,35	1,410
HAMK tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua alan toimijoiden kanssa.	3,20	1,608
HAMK tarjoaa työelämälähtöisiä opintoprojekteja.	3,18	1,608
HAMK tarjoaa työnhakutaitoja.	2,71	1,529
HAMK tarjoaa riittävästi suomen kielen opintoja, jotta voin työllistyä omalle alalleni.	2,64	1,569
HAMK tarjoaa hyvin yrittäjyysopintoja.	2,62	1,815
HAMK tarjoaa työelämäkontakteja.	2,62	1,606
HAMK tukee verkostoitumista suomalaisten opiskelijoiden kanssa.	2,52	1,645
HAMKissa tuetaan opiskelijoita työpaikan etsimisessä.	2,34	1,556

Teemahaastatteluissa korostui opiskelupaikan valintaan vaikuttaneen erityisesti se, että HAMKissa on mahdollista suorittaa opinnot kokonaan englannin kielellä. Haastateltavalla ei välttämättä ollut edes mielikuvia Suomesta, kuten seuraava opiskelija kuvaa:

“Sure, well to be honest, before I come, I didn’t know anything about Finland, and it was just an option in the list of Erasmus, it was actually the best option in the list that I had, so that was my goal because this is the only one that teaches like 100 % in English, so I said Finland.” (opiskelija, 33 v.) 

Miten korkeakoulu voi tukea kansanvälisen osaajan kiinnittymistä alueelle?

Tutkimustulosten mukaan, jotta kv-osaaja haluaisi ja/tai voisi kiinnittyä Kanta-Hämeeseen, tulisi hänelle löytyä työpaikka (mainintoja 89 kpl, 71,8 %). Tämä toisi henkilöiden kaipaamaa taloudellista turvallisuutta (46 mainintaa, 37,1 %). Myös sosiaalisten suhteiden (36 mainintaa, 29 %) ja harrastusmahdollisuuksien (35 mainintaa, 28,2 %) kehittäminen auttaisivat alueelle jäämistä. Eniten tärkeimpiä mainintoja saivat keskiarvon mukaan koulutusta vastaava työpaikka, jatko-opintomahdollisuus, suomen kielen osaaminen ja suomalaiset verkostot. (Taulukko 4)

Taulukko 4. Tekijät, jotka tukevat opiskelijan kiinnittymistä alueelle.

Valitse kolme tärkeintä asiaa, jotka tulisi toteutua, että jäisit asumaan Kanta-Hämeeseen (Hämeenlinna-Forssa-Riihimäki-seutu). (N=124, Arviointiasteikko 1–3: 1 = tärkein, 3 = kolmanneksi tärkein)	N	%	Keskiarvo	Keskihajonta
Koulutusta vastaava työpaikka	89	71,8	1,47	0,740
Jatko-opintomahdollisuus	23	18,5	2,00	0,853
Suomen kielen osaaminen	38	30,6	2,08	0,818
Suomalaiset verkostot	25	20,2	2,08	0,759
Ystävät	36	29,0	2,11	0,785
Mikä tahansa työpaikka	25	20,2	2,12	0,726
Taloudellinen turvallisuus	46	37,1	2,13	0,859
Asuinkumppanille/puolisolle työpaikka	28	22,6	2,21	0,630
Asunto	27	21,8	2,26	0,764
Harrastukset	35	28,2	2,46	0,657

Teemahaastatteluissa vastaajat kuvasivat samoja asioita. Työpaikan saaminen itselle ja kenties myös puolisolle koettiin tärkeimmäksi Kanta-Hämeessä pysymiseen vaikuttavista asioista. Työpaikan lisäksi tärkeäksi koettiin myös ystävät ja harrastukset. Haastateltavat kuvasivat suomalaisten ystävien löytämisen olevan hankalaa ja osittain lähes mahdotonta. Pienillä paikkakunnilla ei taas välttämättä ole juurikaan muita ulkomaalaisia. 

“And second is because in this region — there is few foreigners. So either I have to be friendly with the Finnish people or I have to be alone. So, it’s really hard to be friend… — Active. Or I need to get involved in some kind of sports or something.” (opiskelija, 27 v.) 

Suomalaisten kontaktien luominen koettiin tärkeäksi myös työpaikan löytymisen kannalta. Eräs haastateltava kuvasi asiaa seuraavasti:

“And then for work, — it would be good to have not maybe a tutor with the title that tells people what to do because sometimes it will feel bad if you have someone telling you what to do. But more for a friend, because I think there is a lot of things a foreigner should know when he is in the Finnish environment like at work, in the street, and you can see some people they don’t even know that you should keep to the right, go in that direction.” (opiskelija, 33 v.) 

Integroituminen suomalaiseen kulttuuriin koettiin haastavaksi sekä Webropol-kyselyn että myös teemahaastattelujen mukaan. Suomalaisten kontaktien puute haittasi vastaajien mukaan työ- ja harjoittelupaikkojen saamista, harrastusmahdollisuuksien löytämistä ja suomen kielen taidon karttumista. Tukea kaivattiin erityisesti siihen, miten suomalaisiin yrityksiin otetaan kontaktia ja millainen työkulttuuri yrityksissä on. Toisaalta haastatteluissa nousi esille myös se, että jo pelkkä ulkomaalaistausta voi hankaloittaa työ- tai harjoittelupaikan saamista, kuten seuraava opiskelija kuvaa:

“The background as a foreigner is always a minus thing to get a job in Finland. Just by seeing the name. A lot of experiences and studies from my friends and stuff, same stuff. One of the main things is being a foreigner itself. It’s a problem in Finland.” (valmistunut opiskelija, 42 v.) 

HAMKin tulisi kehittää toimintamalleja, joiden avulla opiskelijat ja valmistuneet voisivat paremmin hyödyntää toistensa osaamista. Vastaajista 75 prosenttia valitsi tämän vaihtoehdon. Seuraavaksi eniten valintoja sai työllistymismahdollisuuksista tiedon lisääminen, 72,6 prosenttia ja 60,5 prosenttia vastaajista valitsi suomen kielen taidon. Myös jatko-opintopaikan saamista ja alumnien tiedon hyödyntämistä (59,7 %) pidettiin merkittävinä. Suuri joukko valintoja liittyy sellaisiin toimintatapoihin, jotka edistävät työn hakemiseen ja suomalaiseen työhön ja työpaikkakulttuuriin liittyvää osaamista. (Taulukko 5)

Taulukko 5. Opiskelijoiden näkemyksiä ja toivomuksia siitä, millaiset toimintamallit hyödyttäisivät heitä eniten. Kysymykseen vastattiin valitsemalla sopivin vaihtoehto (kyllä, ei, en osaa sanoa).

Mitä pitäisi tehdä tai kehittää? Mitä opiskelijat toivovat? Valitse 3 tärkeintä.	%
Haluan hyödyntää muiden opiskelijoiden ja valmistuneiden kokemuksia itseni kehittämisessä.	75,0
Tarvitsen lisää tietoa, miten voin työllistyä Suomessa.	72,6
Tarvitsen lisää suomen kielen opintoja ennen kuin voin työllistyä Suomessa.	60,5
Haluan tehdä jatko-opintoja Suomessa.	59,7
Haluan kuulla alumnitarinoita opintojeni aikana enemmän.	59,7
Tarvitsen lisää osaamista, miten voin kuvata omaa osaamistani työnantajalle.	58,1
Tarvitsen lisää osaamista vuorovaikutustaitoihin.	56,5
Tarvitsen lisää osaamista työhakemuksen laatimiseen.	54,8
Tarvitsen lisää tietoa suomalaisesta työkulttuurista.	54,0
Tarvitsen lisää osaamista CV:n tekemiseen.	48,4
Olen saanut luotua hyvän tuki- ja ystäväverkoston Suomeen.	43,5
Olen kokenut, että alueeni huonot julkiset kulkuyhteydet tai auton puute ovat rajoittaneet työnhaku- tai työnsaantimahdollisuuksia.	37,9

Johtopäätökset ja suositukset

Tässä tutkimuksessa haimme vastausta siihen, mitkä tekijät vaikuttavat kansainvälisen opiskelijan opiskelupaikan valintaan ja miten korkeakoulu voisi tukea kansanvälisen osaajan kiinnittymistä alueelle.

Tulosten perusteella voimme todeta, että kansainvälisen opiskelijan opiskelupaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat pitkälti samoja mitä Perez-Encinasin ym. (2020) tutkimuksessa on tuotu esille. Koulutukselliset tekijät, lukuun ottamatta uramahdollisuuksia, ovat HAMKissa hyvällä mallilla. Korkeakouluna HAMKin tulisi kehittää niin yhteistyömalleja alueen eri toimijoiden kanssa kuin omaa uraohjaustaan sekä mahdollistaa jatko-opintopolkuja myös kv-osaajille, jotta heillä olisi mahdollisuus saada työkokemusta ennen YAMK-opintoihin hakeutumista. Opiskelijat pitivät tärkeimpinä alueelle kiinnittymistä tukevina asioina työtä ja jatko-opintoja.

Kaikkea korkeakoulu ei kuitenkaan voi tehdä yksin, vaan työhön tarvitaan kaikkien kv-osaajien kanssa toimijoiden vahvaa yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa. Sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset tekijät (Perez-Encinas ym., 2020) vaikuttavat opiskelupaikan valintaan. Suomeen liittyviin mielikuviin korkeakoulun on yksin haastava vaikuttaa, mutta sosiaalisiin tekijöihin HAMKin tulisi tulosten mukaan panostaa vielä enemmän. Kv-osaajat toivoivat enemmän kontakteja sekä suomalaisiin opiskelijoihin että myös alumneihin, kuin myös yrityksiin. Tutkimus osoitti myös, että harrastustoimintaa tukemalla on paremmat mahdollisuudet sekä luoda ystävyyssuhteita että kiinnittyä alueelle. Suomella ja suomalaisilla on vielä kehitettävää suhtautumisessaan kansainvälisiin henkilöihin. Valitettavan paljon tuloksissa näkyy rasismi, vaikkakin kv-osaajat kokevat, että kaikkia kohdellaan suhteellisen tasapuolisesti. Usein tietämättömyys toisesta kulttuurista luo pelkoa. Korkeakoulun tulisi panostaa ja luoda luontevia kohtaamisia eri kulttuureista tulevien kesken. Näitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset kulttuuri- ja kielikahvilat tai kulttuurivartti, missä pienen alustuksen avulla tutustutaan toiseen kulttuuriin tai opiskeluun.

Kuten Montonen (2017) tutkimuksessaan toteaa, alueelle jääminen on aina monen asian summa ja asiat limittyvät toisiinsa. Mustavalkoista reseptiä siitä, miten kansainväliset osaajat saadaan alueelle jäämään, on mahdotonta luoda. Tässäkin tutkimuksessa huomasimme, kuinka ulkomaalaiset nuoret, suomalaisten tavoin, arvostavat entistä enemmän työn ohella myös vapaa-aikaa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että elämä täyttyy sekä työssä että vapaa-aikana itselle tärkeällä ja merkityksellisellä tekemisellä. Kiinnittyminen suomalaisiin yhteisöihin ja paikallisten kavereiden ja harrastusporukoiden löytäminen onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta kansainväliset osaajat saadaan pidettyä alueella myös opintojen päätyttyä. On aiheellista pohtia, millä keinoilla voimme korkeakouluna helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista yhteisöihin ja suomalaiseen arkeen. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sitä, millaisten tekijöiden avulla kiinnittyminen alueelle on sujunut hyvin ja miten korkeakoulu on pystynyt tukemaan kansainvälisen osaajan pysymistä Kanta-Hämeessä valmistumisen jälkeen.

Kokka kohti Kanta-Hämettä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama, ja kansallinen koordinoija on Keski-Suomen Ely-keskus. Hanketta toteuttavat Koulutuskuntayhtymä Tavastia (hallinnoija), Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen Yrittäjät ja Lounais-Hämeen koulutus- kuntayhtymä. Hanke toteutuu ajalla 1.6.2021–31.5.2023. Hankkeen tavoitteena on maakunnan työelämän tietoisuuden lisääminen kansainvälisten osaajien keskuudessa samoin kuin kansainvälisten osaajien houkuttelevuuden lisääminen elinkeinoelämässä. Kanta-Hämeen oppilaitoksissa kouluttautuu useille eri aloille kansainvälisiä osaajia, jotka vahvistavat yrityksen kilpailukykyä ja voivat olla myös ratkaisu työvoimapulaan.