Digistarttipaketti otettiin käyttöön kaikille aloittaville opiskelijoille HAMKissa

Miltä tuntuu aloittaa opinnot erilaisten sähköisten järjestelmien viidakossa? Ammattikorkeakouluissa oppiminen siirtyy yhä enemmän verkkoon ja opiskelijat kohtaavat heti opintojen alussa useita uusia sähköisiä järjestelmiä, välineitä ja menettelyjä. Niiden sujuva hallinta auttaa opiskelun aloittamista ja korkeakouluopintoihin kiinnittymistä. HAMKissa tätä alun digitaalisten järjestelmien infovyöryä helpottamaan kehitettiin ja otettiin käyttöön Moodle-alustalle rakennettu digistarttipaketti. Starttipaketin kehittämistyötä tehtiin eAMK-hankkeessa viiden ammattikorkeakoulun muodostamassa pilottiryhmässä (eAMK, 2019). Hankeen aikana kehitettiin viiteen pilottikorkeakouluun oma digistarttipaketti, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa erityisesti opintojen alkuvaihetta. Digistarttipaketti vahvistaa opiskelijan taitoa käyttää sähköisiä järjestelmiä ja mahdollistaa opiskeluun orientoitumisen jo ennen niiden varsinaista aloittamista. Tässä artikkelissa kuvataan starttipaketin kehittämistä HAMKissa osana eAMK-hanketta, starttipaketin käyttöönottoa ja pohditaan sen jatkokehittämisen näkökulmia.

Digikyvykkyys luo pohjan digistarttipaketin sisältöalueille

Viiden pilottikorkeakoulun digistarttipakettien kehittämistyön pohjana on digikyvykkyyden käsite, jota lähdettiin tutkimaan kahden oppimisen digikyvykkyyden viitekehyksen avulla. Ensinnäkin digikyvykkyyden määrittelyssä hyödynnettiin irlantilaista Digital Skills for Higher Education -viitekehystä (All Aboard, 2019) ja toiseksi korkeakoulutuksen digitalisaatiotavoitteisiin pohjautuvaa Europass-itsearviointikehikkoa (European Union, 2019). Näiden perusteella digistarttipakettien sisältöalueiksi valikoituivat kuusi digikyvykkyyden osa-aluetta, jotka ovat:

1. online-opiskelu ja -oppiminen,
2. välineet ja teknologiat,
3. identiteetti ja hyvinvointi,
4. viestintä ja yhteistyö,
5. tiedon hankinta, käyttö ja tuottaminen ja
6. sisällöntuotanto.

Lisäksi pilottikorkeakouluissa toteutettiin syksyllä 2017 kysely, jolla kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä omasta digikyvykkyydestään (Kopeli, 2018). Digikyvykkyyden viitekehykset ja kyselyt opiskelijoille loivat pohjan digistarttipakettien korkeakoulukohtaiselle kehittämiselle.

HAMKissa digistarttipaketin kehittämistyö eteni vaiheittain ja se sisälsi kaksi pilotointia. Niiden aikana pyydettiin palautetta sekä opiskelijoilta että ohjaajilta ja palautteiden perusteella kehitettiin digistarttipaketin sisältöä ja käytettävyyttä edelleen. Lopullisen muotonsa starttipaketti sai loppukeväästä 2019 ja se käännettiin myös englanniksi vieraskielisiä opiskelijoita varten. Syksyllä 2019 digistarttipaketti otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa kaikille aloittaville opiskelijoille HAMKissa. HAMKin digistarttipaketin sisältöalueet jaettiin kahteentoista osioon, jotka ovat nähtävillä kuviossa 1. Kuviossa esitellyt kellertävällä taustalla olevat osat on tarkoitettu erityisesti opintojen suunnittelun tueksi. Sinisellä taustalla olevat osat ovat varsinaisia digikyvykkyyden osa-alueita ja niissä opiskelijat tutustuvat HAMKissa käytettäviin digitaalisiin järjestelmiin ja alustoihin. HAMKissa digistarttipaketti pohjautuu vahvasti digitaalisiin osaamismerkkeihin. Kuviossa kolmiosymbolilla merkityt osa-alueet sisältävät tehtävän, jonka suoritettuaan opiskelija saa osaamismerkin.

Digistarttipaketti HAMKin opiskelijoiden silmin

Digistarttipaketti suunniteltiin osaksi opiskelijan oppimisen polun alkuvaihetta jo ennen varsinaisten opintojen alkamista. Tavoitteena oli se, että starttipaketti tavoittaisi kaikki aloittavat opiskelijat heti heidän aktivoituaan käyttäjätunnuksensa. Tässä onnistuttiin hyvin. Suomenkieliseen starttipakettiin kirjautuneena ovat lähes kaikki opiskelijat (1528 opiskelijaa). Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus rauhassa ja etukäteen ennen opintojen alkua tutustua digityövälineisiin ja järjestelmiin, jolloin opiskelijat olisivat valmiimpia aloittamaan varsinaiset opinnot. Tätä mieltä olivat myös itse opiskelijat. Syksyn 2019 suomenkielisen digistarttipaketin palautekyselyyn vastanneista opiskelijoista 82 prosenttia koki hyödyllisenä sen, että oli mahdollisuus päästä etukäteen tutustumaan starttipaketin kautta erilaisiin digitaalisiin järjestelmiin. HAMKin opiskelijat ovat myös aktiivisesti suorittaneet digistarttipaketin tehtäviä, mistä kertoo se, että opiskelijoista 70 prosenttia on suorittanut kaikki tai lähes kaikki vaaditut tehtävät. Opiskelijat kokivat starttipaketin sujuvoittavan opintojen alkua. Palautekyselyyn vastanneista 68 prosenttia oli sitä mieltä, että starttipaketti auttoi paljon tai melko paljon opintojen aloittamista (katso kuvio 2).

Digistarttipaketti kattoi hyvin opiskelijan digikyvykkyyden eri osa-alueet. HAMKin opiskelijat olivatkin pääosin tyytyväisiä digistarttipaketin sisältöön. Palautekyselyn mukaan starttipaketissa auttoivat eniten osio, joissa käsiteltiin opiskelijan digitaalisia peruspalveluja, oppimisalusta Moodlea ja opintojen suunnittelua. Siten digistarttipaketin sisältö kattoi opiskelijoiden mielestä hyvin juuri digitaalisiin työvälineisiin liittyvät asiat. Sitä vastoin jonkin verran toiveita tuli siitä, että digistarttipaketissa olisi tarkempaa tietoa kampuksista, oman koulutuksen henkilökunnasta ja opintojen sisällöistä. Lisäksi opiskelijat pitivät digistarttipaketin laajuutta erittäin kattavana. Osa opiskelijoista piti digistarttipakettia jopa liian laajana ja työllistävänä kokonaisuutena tehdä heti opintojen alussa.

Digistarttipaketin jatkokehittäminen

Onnistuneen digistartin avulla opintojen alkua on pystytty sujuvoittamaan niin opiskelijan kuin ohjaajienkin näkökulmista kaikissa pilottikorkeakouluissa. Palautekyselyt ovat antaneet positiivista ja rohkaisevaa palautetta, jonka perusteella se jää käyttöön myös HAMKissa osana opiskeluun orientoitumista. Sujuvan opintojen alun lisäksi digistarttipakettien vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että sen avulla jokainen opiskelija saa yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia käyttämään ja hyödyntämään digityövälineitä. Digistarttipaketin tarpeellisuus kävi ilmeiseksi myös siinä, että lähtökohtaisesti ammattikorkeakoulussa perustutkintoaan opiskeleville suunnatun digistarttipaketin kautta on huomattu vastaavanlaisia osaamistarpeita myös ylemmän ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla, joille starttipaketti tulee myös jatkossa käyttöön.

HAMKissa digistarttipaketin hyödyntäminen ja kehittämistyö jatkuvat edelleen. Digivälineiden nopean muutoksen takia jo pelkästään sen päivitystarve on ilmeinen, mutta digistarttipaketin kehittämistä tarvitaan myös muilla osa-alueilla. Kriittisesti on tarkasteltava ainakin seuraavia näkökulmia:

• digistarttipaketin sisältö ja laajuus,
• sen käytettävyys,
• integroituminen osaksi opiskelijan polkua ja
• vuorovaikutteisuuden määrä ja tapa.

HAMKissa jatkokehittäminen kohdistuu erityisesti kahteen jälkimmäiseen osa-alueeseen. Lukuvuoden 2019–2020 aikana on tarkoitus kehittää edelleen digiohjauksen polkua ja kuvata HAMKin sähköisten palveluiden palvelukokonaisuus. Millaisia tarpeita opiskelijoilla on opintojen aloittamisen jälkeen? Millaisilla ohjauksen tavoilla niitä parhaiten tuettaisiin? Toisaalta on tarkoitus kehittää edelleen vuorovaikutteisuutta. Orientaatiosta vastaavat ohjaajat, digityövälineiden opettajat ja tuutoriopiskelijat voivat kaikkia antaa oman panoksensa onnistuneeseen opiskelun aloittamiseen.