Lotta Linko & Tanja Matikainen
Korkeakouluissa työskentelee suuri joukko erilaisia asiantuntijoita erilaisissa rooleissa. Yksi asiantuntijatyötä tekevä ryhmä ovat ammattikorkeakoulujen laatuvastaavat. Laatuvastaavien tehtävät liittyvät pääsääntöisesti laatujärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mutta sen rinnalla on erilaisia tehtäviä laatutyön organisoinnin mukaisesti.
Selvitimme keväällä 2023 kyselyn avulla, millä tavalla laatutyö on eri ammattikorkeakouluissa organisoitunut. Kyselyyn vastasi 20 ammattikorkeakoulun laatuvastaavaa.
Laatutyöllä kytkös toiminnanohjaukseen, tietotuotantoon tai johonkin muuhun
Ammattikorkeakoululaki velvoittaa korkeakouluja ylläpitämään laatujärjestelmää. Laatujärjestelmien rakennetta ei laissa ole määritelty, joten ammattikorkeakouluilla on käytössään erilaisia laatujärjestelmiä. Kaikissa vastauksissa painotettiin, että laatu on ammattikorkeakouluissa osa kaikkea toimintaa, osa normaalia johtamisjärjestelmää ja jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuulla oman työnsä kautta.
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että laatutyö on hallinnollisesti organisoitu hyvinkin eri tavoin. Useimmissa ammattikorkeakouluissa erillisen laatuyksikön sijaan laatutyö on kytketty esim. strategiseen johtamiseen, kehittämisyksikköön, tiedonhallintaan, kestävään kehitykseen, toiminnanohjaukseen, TKI-toimintaan, hallintoon tai yhteisö-, suunnittelu- tai muihin palveluihin. Laadunhallinta tai laadunohjaus voi myös olla oma toimintonsa.
Ammattikorkeakoulun arjessa organisaatiokaavion laatikoita yhdistellään, ja käytännön laatutyötä toteutetaan erilaisin työ- tai kehittämisryhmin. Tyypillinen järjestely monessa ammattikorkeakoulussa on kattava laaturyhmä, jossa ovat edustettuina päätoiminnot, mukaan lukien opiskelijat. Toinen tavanomainen järjestäytyminen ovat yksiköiden ”laatulähettiläät” eli laatuyhteyshenkilöt. Heidän tehtävänään on toimia viestinviejinä kahteen suuntaan eli tuoda laatujärjestelmää osaksi arjen toimintaa – ja arjen toimintaa osaksi laatujärjestelmää. Laatuvastaavat toimivat usein korkeakoulun sisällä ydinprosesseihin eli koulutukseen ja tutkimukseen liittyvissä ryhmissä tai ovat mukana teemakohtaisissa tiimeissä.
Kyselyn tulosten mukaan koetaan hyvänä, että laatutyö on integroitunut toimintaan ja että operatiivinen vastuu laadusta on kaikissa linjaorganisaatioissa.
Laatuvastaavaksi tullaan erilaisia polkuja pitkin
Yleisesti ottaen laatuvastaavan tehtävänä on laatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen. Pääsääntöisesti laatuvastaavien toimenkuviin kuuluu myös muita kehittämistehtäviä korkeakoulun painotusten mukaisesti.
Noin puolet vastaajista toimii laatupäällikön nimikkeellä. Muita nimikkeitä ovat mm. laatukoordinaattori, laatuvastaava, laatusuunnittelija, laadunhallinnasta vastaava johtaja, palvelujohtaja, hallintojohtaja, tietoasiantuntija tai toiminta-arkkitehti.
Tällaiseen asiantuntijatehtävään ei ole vain yhtä urapolkua. Syynä on mm. se, että tehtävä on asemoitu eri tavoin eri korkeakouluissa, joten myös laatuvastaavan työnkuvaavn kuuluu hyvin monipuolisesti erilaisia tehtäviä. Laatuvastaavien koulutus- ja urataustat ovat hyvin erilaisia. Joukossa on niin humanististen tai kulttuurialojen, kasvatus-, valtio- ja kauppatieteiden osaajia kuin tekniikan korkeakoulutettuja. Kyselyssä ei kartoitettu vastaajien taustakoulutusta tai urapolkua.
Yhteinen nimittäjä on, että osaamista on kehitetty säännöllisesti mm. erilaisten koulutusten avulla. Oppimisen merkitys työssä ja toimintaympäristössä onkin korkeakoulukentällä keskeinen eetos.
Työn tukena AMK-laatuvastaavien verkosto
Myös verkostoissa toimiminen on yksi tapa kerryttää omaa osaamista. Ammattikorkeakoulujen laatuvastaavat toimivatkin erilaisissa verkostoissa niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella.
Yksi tärkeimmistä verkostoista on valtakunnallinen amk-laatutoimijoiden verkosto. Verkostossa työskennellään ajankohtaisten teemojen parissa, jaetaan kokemuksia ja hyviä käytänteitä ja ideoidaan yhdessä. Se koetaan arjen keinoksi kasvattaa osaamista ja ymmärtämistä jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Uudet jäsenet kokevat sen tärkeäksi perehdytyskanavaksi korkeakoulun laatutyön käytäntöihin. Tärkeää on myös vertaisuuden ja kuulumisen tunne, sillä laatuvastaavat tekevät työtä usein ilman samaa työtä tekevien tiimiä tai kollegoita.
Verkoston toiminta on muuttunut joustavasti tarpeen mukaan. Korona ja lisääntynyt etätyö aiheuttivat sen, että verkostolle perustettiin oma Teams-tiimi, joka täydentää kasvokkaisia tapaamisia. Vuoden 2023 aikana verkossa ja lähitapaamisissa on keskusteltu mm. korkeakoulujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, alumnitoiminnasta, auditoinneista, opintojaksopalautteista, prosessikuvauksista ja vertaisarvioinnista.
Tuoreen AMK-laatuverkoston verkkotapaamisen teemana oli ennakointi, ja tilaisuudessa puhuttiin paljon murroksellisesta toimintaympäristöstä ja tulevaisuustiedon tai skenaarioiden hyödyntämisestä päätöksenteossa. Tärkeäksi nähtiin ajattelun laajentaminen sekä systemaattinen, resursoitu ja tavoitteellinen toiminta. Tulevaisuustyöllä rakennetaan parempia aikoja, kunhan käytänteet ovat yhtenäisiä ja osaaminen kohdillaan. Tässäkin työssä jokaisen laatuvastaavan tukena on kollegoiden verkosto: yhteinen ymmärrys kasvaa, kun kaikille yhteistä asiaa tehdään yhdessä.
Kirjoittajat
Lotta Linko on HAMKin laatupäällikkö. Tanja Matikainen toimii LUT-yliopistossa suunnittelijana. He kuuluvat kumpikin ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien verkostoon.