Kurkistus japanilaiseen kulttuuriin


Suomalaisten ja japanilaisten on helppo tehdä yhteistyötä, sillä molempien maiden kansalaiset jakavat samantyyppisen hiljaisuuden kulttuurin. Toisaalta kulttuureissamme on myös paljon eroavaisuuksia. Tässä artikkelissa kerromme viime vuoden marraskuussa tekemästämme opintomatkasta, jonka aikana tutustuimme japanilaiseen Tohoku Fukushin yliopistoon (TFU) ja sen opetuskulttuuriin. TFU sijaitsee Sendaissa, joka on noin miljoonan asukkaan kaupunki 360 km Tokiosta pohjoiseen. Opintomatka on osa HAMKin, Laurea-ammattikorkeakoulun ja TFUn yhteistyössä tekemää FinJap -kokeiluhanketta, jonka tavoitteena on selvittää ikääntyneiden ihmisten hoitojärjestelmien toimintaa Japanissa ja Suomessa. Matkaseurueessamme oli kolme opettajaa ja kuusi opiskelijaa HAMKista ja Laureasta.

Ennen matkaa saimme kuulla professori Hiroo Haginon esitelmän TFU:sta, josta hän oli Suomessa sapattivapaalla. Professori Haginon esitys auttoi meitä suomalaisia ymmärtämään paremmin yliopiston kulttuuria, opettamista ja oppimista. TFU:ssa on neljä tiedekuntaa, jotka ovat hyvinvointi, terveydenhuolto, koulutus ja johtaminen. Yliopiston toiminta rakentuu buddhalaiseen ajatukseen oppimisen ja käytännön tekemisen erottamattomasta yhteydestä, ”learning and practice are one and inseparable”. Ajatusmallin mukaan ikuisen oppimisen pyörä syntyy, kun ihminen ymmärtää teoreettisen oppimisen kautta käytännön totuuden, ja sitten hän tekee käytännössä niin kuin on oppinut, ja käytännön kautta oppii taas lisää. (Tohoku Fukushi University, 2016).

Vuorovaikutuksesta

Tutkimusten mukaan eri maiden kulttuurit, arvot ja oppilas-opettaja -suhteet heijastuvat maiden koulutuksiin (Hofstede & Hofstede, 2005). Japanissa opettajia kohtaan tunnetaan enemmän kunnioitusta kuin Suomessa. Opiskelijoiden erilaisen käyttäytymisen saattoi helposti huomata, kun koko japanilais-suomalainen ryhmä (kuva 1, kuva Tuan Don) teki yhteistyötä. Esimerkiksi tehtävänannon yhteydessä japanilaiset kuuntelivat opettajan ohjeita hiljaa keskeyttämättä häntä, kun taas suomalaiset opiskelijat esittivät kysymyksiä ja halusivat tarkennuksia tehtävän suorittamiseen jo ennen kuin tehtävänanto oli päättynyt. Suomalaiset opiskelijat huomasivat myös, että japanilaiset opettajat ottivat opiskelijoihin enemmän etäisyyttä kuin suomalaiset opettajat.

Yksi selittävä tekijä väärinymmärryksille oli varmasti kielitaidon puute, sillä englannin kielen osaaminen ei Japanissa ole yhtä hyvää kuin Suomessa. Yhteistyössä sanojen merkityksen erilaisuus korostui. Suomalaiset ovat suoria ja rehellisiä, joten meille sana ”yes” tarkoittaa sanaa ”kyllä”, kun taas japanilaisille ”yes” tarkoittaa ”kyllä, minä kuulen sinua” (Hofstede, 2005, s. 86). Onneksi meillä oli käytössä tulkki, joka osasi tehokkaasti tulkita ja tulkata puheitamme japanista englanniksi ja päinvastoin.

Vaikka yhteiskuntaan, kansallisuuteen ja sukupuoleen sidottu kulttuuri, jonka ihmiset omaksuvat varhaisista lapsuusvuosista lähtien, vaikuttaa ihmismieliin enemmän kuin koulussa opittu työkulttuuri tai töissä opittu organisaatiokulttuuri (Hofstede, 2011), ovat opiskelijat kuitenkin opiskelijoita niin Japanissa kuin Suomessa. He osaavat ottaa rennosti ja pitävät yhtä. Moni epäselvyys ja väärinymmärrys kuitattiin huumorintajulla ja ystävällisyydellä.

Kulttuurien eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista

Kulttuuri on ihmisten mielistä kumpuava sosiaalisten tapojen kirjoittamaton kirja (Hofstede & Hofstede, 2005). Tästä hyvänä esimerkkinä toimii niin suomalainen sauna kuin TFU:lla opetettava zen-meditaatio, joka on pakollinen kurssi jokaiselle ensimmäisen vuoden opiskelijalle. Meille järjestettiin oma zen-meditaation opetustuokio, jossa zen master kertoi meille meditaation tarkoituksesta ja tavoitteesta. Lyhyen teorian jälkeen saimme kokeilla meditoimista kampuksella olevassa meditaatioon pyhitetyssä talossa, jossa tuoksui vieno savu ja suitsukkeet. Saimme tarkat ohjeet, miten meditaatiosaliin pitää mennä, ja miten istua pyöreillä tyynyillä. Puolen tunnin meditaatiotuokio tuntui lyhyeltä. Meditoinnin jälkeen kokoonnuimme takaisin luentosaliin, jossa zen master vertasi japanilaista meditaatiota suomalaiseen saunomiseen. Toiminnoissa on kieltämättä yhtäläisyyksiä; molemmissa tavoitteena on rauhoittuminen ja mielen tyhjentäminen turhasta stressistä. Meditoinnissa keskitytään hengittämiseen, ja se onkin meille suomalaisille todennäköisesti helpompaa kuin paikallaan istuminen risti-istunnassa ja selkä suorana.

Pääsimme myös tutustumaan japanilaiseen teeseremoniaan kampuksella olevassa teehuoneessa (kuva 2). Yliopiston opiskelijoista koostuvan teekerhon jäsenet valmistivat ja tarjoilivat meille vihreää matcha-teetä, jota ennen saimme syödä sieviä makeisen tyyppisiä leivonnaisia. Kokemamme puolentoista tunnin mittainen teeseremonia oli pelkistetty esimerkki siitä, millainen on oikeaoppinen seremonia kaikkine rituaaleineen ja tarvikkeineen. Lisäksi ystävälliset kollegamme valottivat teeseremonian filosofiaa ja merkitystä meille tarkemmin. Teeseremoniassa harmonia, läheisyys ja kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan ovat tärkeitä. Seremonia on ennalta sovittu ja suunniteltu, ja se noudattaa aina samaa kaavaa ja tapaa esimerkiksi teen valmistuksessa. Yksinkertaisen teeseremonian kokeneena on helppo ymmärtää, että viisikin tuntia kestävä huolellisesti valmisteltu ja taiten tehty teeseremonia on tervetullut vastapaino nykypäivän stressaavalle ja hektiselle arjelle.

Kuva 1. Teehuone (kuva Pia Tamminen).

Työpäivät Japanissa ovat pitkiä sekä yliopistolla että liike-elämässä. On tavallista, että työpäivät yliopistolla jatkuvat seitsemään tai jopa kahdeksaan asti illalla. Kun me suomalaiset lähdimme kampukselta joskus viiden aikoihin, näimme opiskelijoiden syventyneen tietokoneidensa ääreen tai tekevän ryhmätöitä yliopiston opiskelijaravintolassa. Yhteisellä päivällisellä kuulimme tarinan eräästä nuoresta avioparista. Pariskunnan mies tekee toimistotyötä ja vaimo jäi kotiin, kun he saivat lapsen. Aviomies tekee pitkiä työpäiviä; hän lähtee kotoa noin kahdeksalta aamulla ja tulee takaisin kotiin kymmenen-yhdentoista aikaan illalla. Vaikka aviomies, lapsen isä, viettääkin viikonloppuisin paljon aikaa vaimonsa ja lapsensa kanssa, tuntee vaimo olonsa arki-iltaisin yksinäiseksi. Aviomies ei kuitenkaan voi lähteä töistä kotiin ennen kuin hänen esimiehensä on lähtenyt, ja koska esimies on työteliäs ja kunnianhimoinen, tekee hänen koko tiiminsä pitkää työpäivää.

Vanhukset Japanissa

Japani on paininut väestön vanhenemisen kanssa jo vuosia, ja maassa on käynnissä erilaisia aktiviteetteja väestömäärän kutistumisen estämiseksi ja syntyvyyden lisäämiseksi. Suomessa väestön ikärakenne ei ole vielä yhtä ongelmallinen, mutta ikärakenteen tervehdyttämiseksi tehdään meilläkin töitä. Vaikka Japani on korkean teknologian maa, emme nähneet robotteja, tekoälyä tai automaatiota tukemassa vanhusten hoitoa. Vierailimme julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, jotka tarjoavat vanhuksille päivätoimintaa, intervallihoitoa ja pitkäaikaishoitoa. Edistyksellisin näkemämme laite oli pöydällä oleva verenpainemittari, jonka sisään voi helposti pujottaa kätensä, ja kone hoiti automaattisesti verenpaineen mittaamisen. Saimme kuulla, että yksityinen vanhusten palvelutalo, jossa vierailimme, kehittää tietoteknisiä ratkaisuja, jotta päivitetty tieto olisi heti kaikkien sitä tarvitsevien tahojen käytössä.

Kaiken kaikkiaan japanilainen vanhusten hoito vaikutti ihmisläheiseltä ja kiireettömältä. Näimme koululaisia ja opiskelijoita tutustumassa, oppimassa ja auttelemassa vanhusten hoitoa paikoissa, joissa vierailimme. Yllättävää oli, että työntekijöillä näytti vanhustenhoidon lisäksi olevan aikaa myös heidän opastamiseensa. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli, kun meidät kutsuttiin mukaan jumppaamaan ikääntyvien kanssa. Yllätyimme, sillä jumppa vaati hyvää kuntoa ja tasapainoa kropalta ja ongelmanratkaisukykyä aivoilta. Vieressämme jumpannut mummo piti huolta, että hänen lähellään jumppaavat tekivät liikkeet oikein ja ohjauksen mukaan. Toinen kohokohta oli, kun vierailimme yksityisen vanhustenkodin päiväsalissa, jossa ikääntyvillä oli musiikkituokio. Heille ilmeisesti kerrottiin, että vierailijaryhmässä on suomalaisia, sillä saimme kuulla Finlandia-hymnin huuliharpulla soitettuna!

Opintomatkamme on osa laajempaa FinJap -kokeiluhanketta, jonka tavoitteena on selvittää ikääntyneiden ihmisten hoitojärjestelmien toimintaa Japanissa ja Suomessa ja tarkastella, miten maat ylläpitävät iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. FinJap hankkeessa on mukana kolme tahoa, Laurea-ammattikorkeakoulu, Tohoku Fukushin yliopisto ja HAMK. Hankkeessa mukana olevia opettajia ja opiskelijoita näkyy kuvassa 2 (kuva Tuan Doan). 

Kuva 2. Hankkeessa mukana olevat opettajat ja opiskelijat.

Artikkelin pääkuvassa meditaatiosali, kuva Taru Steedman.

Lähteet

Hofstede, G. & Hofstede, G. J. (2005). Cultures and Organizations, Software of the Mind. New York: McGraw-Hill.

Hofstede, G. (2011). Dimensionalizing Cultures: The Hofstede Model in Context. Online Readings in Psychology and Culture, 2(1), 3–26. https://doi.org/10.9707/2307-0919.1014

Tohoku Fukushi University (2016). With You, campus guidebook. Haettu 6.2.2019 osoitteesta https://www.tfu.ac.jp/en/s9n3gg00000031g7-att/s9n3gg00000031ip.pdf

Kirjoittajat

Pia Tamminen toimii tutkijayliopettajana HAMK Smart -tutkimusyksikössä.

Taru Steedman on toisen vuoden sairaanhoito-opiskelija Valkeakoskella.

Viittausohje:
Tamminen, P. & Steedman, T. (2019). Kurkistus japanilaiseen kulttuuriin. HAMK Unlimited Professional 27.3.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/hyvinvointi-ja-sote-ala/kurkistus-japanilaiseen-kulttuuriin

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

FinJap Services -hanke »

 

Print Friendly, PDF & Email

Tags:  Japani kulttuuri vanhukset

Bookmark and Share




Previous Post
Käytännön vinkkejä matkailutuotteiden ja -palveluiden suunnitteluun japanilaisille
Next Post
Kielitietoinen ohjausosaaminen saavutettavuuden edistäjänä Ohjaamoissa




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Käytännön vinkkejä matkailutuotteiden ja -palveluiden suunnitteluun japanilaisille
Japanilaisten matkailijoiden vierailumäärien kasvattaminen on Kanta-Hämeen matkailutoimijoiden toivelistalla. Kantahämäläinen...