Kohtaamisia urapolulla – sosionomiopiskelijoiden uraohjauksen pilotti

Johdanto

Uraohjaus ei ole vain työnhakutaitojen kehittämistä ja ansioluettelon tekemistä – se on itseluottamuksen vahvistamista, ammatillisen identiteetin rakentamista ja työelämässä onnistumisen avainten löytämistä. Työelämätaitojen kehittämisessä merkittävässä asemassa on opintojen aikainen uraohjaus, jolla osaltaan varmistetaan sitä, että työelämään on saatavilla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa.

Maailman talousfoorumin mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan kognitiivisten taitojen lisäksi yhä enemmän teknologisia taitoja, vuorovaikutusosaamista ja tunneälyä sekä valmiuksia jatkuvaan oppimiseen (World Economic Forum, 2025). On keskeistä, että koulutus kehittää sekä opiskelijoiden substanssiosaamista että geneerisiä työelämätaitoja (Vuorinen ym., 2023) ja niin kutsuttuja pehmeitä taitoja (soft skills), kuten vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja sopeutumiskykyä (Dromberg, 2021; World Economic Forum, 2025).

Uraohjauksella on merkittävä rooli yksilöiden, työelämän ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Yksilöiden näkökulmasta uraohjaus tukee ammatillista kasvua ja työelämävalmiuksia sekä auttaa suunnittelemaan itselle sopivaa urapolkua (Juutilainen ym., 2021; OPH, 2024). Tulevaisuusorientoitunut uraohjaus auttaa opiskelijoita ennakoimaan työelämässä tapahtuvia muutoksia, tunnistamaan oma tilanteensa ja kehittymistarpeensa suhteessa muutoksiin sekä varmistamaan omat työllistymismahdollisuutensa (Juutilainen ym., 2021; Vuorinen ym., 2023). Uraohjauksen avulla voidaan tukea tulevaisuuden työntekijöiden elinikäisen oppimisen avaintaitoja (Vuorinen ym., 2023). Tämä on työelämän keskeinen onnistumistekijä muutoksiin sopeutumisessa ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Yhteiskunnan näkökulmasta uraohjauksella on merkittävä rooli työllisyyden edistämisessä ja taloudellisessa kasvussa.

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) on käynnissä Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä (Pitovoima) -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden uraohjauksen kehittäminen. Tässä artikkelissa kuvaamme hankkeessa toteutetun tehostetun uraohjauksen pilotoinnin ja sen loppuarvioinnin tulokset. Artikkelimme tavoitteena on tuoda esille uraohjauksen vaikutukset perustuen HAMKin korkeakouluopiskelijoiden kokemuksiin vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

• Miten tehostetun uraohjauksen pilotti vastasi opiskelijoiden odotuksiin ja tarpeisiin?
• Millaista hyötyä uraohjauksesta oli pilottiin osallistuville opiskelijoille?
• Mitkä tekijät tukevat uraohjauksen käytännön toteutuksen onnistumista?

Tausta

Sanastokeskuksen TEPA-termipankin mukaan uraohjauksella tarkoitetaan ohjausta, jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijan työelämään ja jatkuvaan oppimiseen liittyviä taitoja ja tavoitteita sekä ohjata opiskelijaa tekemään tavoitteisiinsa liittyviä valintoja ja suunnitelmia (Sanastokeskus, n.d.). Tuoreessa kirjallisuudessa uraohjaus kytkeytyy myös laajempaan ja kokonaisvaltaisempaan elämän suunnitteluun, toimijuuteen ja henkilökohtaiseen kasvuun (Juutilainen ym., 2021; OPH, 2024). Kansallisen urasuunnittelutaitojen viitekehyksen mukaan urasuunnittelutaitojen osa-alueet ovat itsetuntemus, osaamisidentiteetin rakentaminen, oma tulevaisuus ja muutoskyky, toimintaympäristön tunteminen, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä toimintaympäristön tulevaisuuden hahmottaminen (OPH, 2024).

Aiemman kirjallisuuden mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat toivovat ja tarvitsevat henkilökohtaista uraohjausta (Isosuo ym., 2020; Juutilainen ym., 2021; Kuurila, 2014) sekä käytännönläheistä ja kattavaa tietoa työelämän mahdollisuuksista (Kuurila, 2014). Korkeakouluissa opetus- ja ohjaushenkilöstöllä on keskeinen rooli uraohjauksen onnistumisessa, mutta Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa tehdyn katsauksen mukaan henkilöstö kokee osaamisessaan puutteita (Juutilainen ym. 2021). Korkeakouluopiskelijat ovat tuoneet esiin tyytymättömyyttä saamansa uraohjauksen riittävyyteen. Esimerkiksi TOTEEMI-hankkeessa toteutetussa kyselyssä lähes puolet 825 vastaajasta oli sitä mieltä, etteivät he olleet saaneet ammattikorkeakoulussaan riittävästi tietoa jatko-opintojen ja/tai työhaun eri mahdollisuuksista (Kasurinen, 2019).

Pitovoima-hankkeeseen liittyvän tehostetun uraohjauksen suunnittelun taustoittamiseksi toteutimme syksyllä 2023 sähköisen kyselyn, jolla selvitimme opiskelijoiden näkemyksiä uraohjauksen nykytilanteesta. Kysely oli kohdistettu HAMKin ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian opiskelijoille. Molemmat organisaatiot myönsivät tutkimusluvan tutkimuksen toteuttamiseen. Kyselyn kohdejoukkoa rajattiin alle 29-vuotiaisiin, loppuvaiheen opiskelijoihin valituilla koulutusaloilla. Kysely oli saatavilla vain suomen kielellä. Tässä julkaisussa raportoimme vain ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastauksista saatuja tuloksia. HAMKissa kysely lähetettiin 2 312 opiskelijalle, joista siihen vastasi 208 (9 %).

Kyselyyn vastanneista suurin osa (75 %) koki tietävänsä hyvin erilaiset työtehtävät, joihin heidän koulutuksensa pätevöittää. Useimmat toivoivat itselleen vakituista (67 %) kokoaikatyötä (77 %). Tulosten perusteella valtaosa (68 %) opiskelijoista arvioi opintojen vastaavan työelämässä tarvittavaa osaamista. Monet olivat tyytyväisiä myös oppilaitoksen tarjoamiin työelämäkontakteihin (55 %) ja työelämälähtöisiin opintoprojekteihin (68 %). Työpaikan etsimiseen tarjotun tuen arvioi hyväksi vain neljäsosa (26 %) ja vähäiseksi joka kolmas (32 %), mutta moni (42 %) ei osannut arvioida asiaa. Työnhakutaitojen tarjoaminen toteutui hyvin vain joka viidennen (22 %) mielestä ja yli puolet (51 %) oli siihen tyytymättömiä. Valmennus yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan oli 30 prosentin mielestä hyvää ja 38 prosentin mielestä heikkoa. Vastaajat pitivät erittäin tärkeänä sitä, että oppilaitos tarjoaa heille uraohjausta (M = 3,9 ja Mdn = 4 asteikolla 1–5). Uraohjausta oli saatu eniten harjoitteluohjaajilta työpaikoilla. Lisäksi sitä olivat antaneet vastuuopettajat, muut opettajat ja opinto-ohjaajat. Muiden kyselyssä mainittujen tahojen merkitys uraohjauksessa oli tulosten perusteella vähäinen.

Tehostetun uraohjauksen pilotointi

Pitovoima-hankkeen yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden uraohjauksen kehittäminen HAMKissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa toteutettiin tehostetun uraohjauksen pilotti sosiaalialan koulutuksessa. Tehostettu uraohjaus oli opinnollistettu kolmen opintopisteen kokonaisuudeksi ”Ammatillisen profiilin ja urapolun rakentaminen” (kuvio 1). Uraohjauksen pilotti toteutui vuoden mittaisena jaksona, joka sisälsi kampuksella ja elinkeinoyhtiö Linnan Kehitys Oy:n PARKKI Business Parkissa pidetyt kahdeksan tapaamista sekä osallistumisen kahteen rekrytointitapahtumaan. Tehostettuun uraohjaukseen sisältyi ryhmätapaamisia, harjoituksia ja kirjallisia tehtäviä, joita olivat ajantasainen ansioluettelo, sähköinen ammatillinen profiili, raportti rekrytointitapahtumista, oman urapolun kuvaus, työhaastatteluharjoitus sekä oman työntekijyyden ja yrittäjämäisen toiminnan kuvaus. Opiskelijoilla oli lisäksi mahdollisuus saada palautetta ja lisäohjausta yksilöllisesti Teams-tapaamisissa ohjaajan kanssa. Pilotin osaamistavoitteina oli, että opiskelija osaa 1) rakentaa henkilökohtaisen ammatillisen profiilin ja 2) arvioida ja kehittää omaa työllistymistä tukevaa osaamistaan. Tehostetun uraohjauksen päävastuullisena ohjaajana toimi Pitovoima-hankkeen asiantuntija, ja sen toteutuksessa olivat mukana sosiaalialan opinto-ohjaaja, Pitovoima-hankkeen toinen asiantuntija sekä työelämän asiantuntijavieraita.

Pilottiryhmään kuului 10 toisen vuoden sosionomiopiskelijaa, joiden ikä vaihteli 21–44 vuoden välillä. Osallistujilta kerätyn alkukartoituskyselyn mukaan opiskelijoilla oli työkokemusta neljästä kuukaudesta 20 vuoteen. Sosiaali- ja terveysalalla suurin osa oli työskennellyt alle vuoden, osa ei vielä lainkaan. Opintojen ohessa palkkatöitä oli tehnyt 70 prosenttia osallistujista. Sosionomikoulutus oli ollut kaikkien ensisijainen hakutoive, ja he olivat tyytyväisiä valintaansa. Lähes kaikilla opinnot olivat edenneet aikataulussa ja yhdellä viivästyneet vain vähän. Opiskelijoiden itsearviot omista opiskelutaidoista olivat kokonaisuudessaan hyvät.

Tehostetun uraohjauksen pilotin pedagoginen käsikirjoitus perustui hankeasiantuntijoiden ammatilliseen kokemukseen urasuunnittelutaitojen periaatteista ja osa-alueista, jotka ovat yhtenevät kansallisen urasuunnittelutaitojen viitekehyksen (OPH, 2024) kanssa. Uraohjauksen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden itsetuntemusta ja osaamisidentiteetin rakentumista, tulevaisuuden suunnittelutaitoja, muutoskykyä sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Valmennuksessa korostettiin opiskelijoiden aktiivista roolia oman uransa rakentamisessa.

Uraohjauksessa keskeistä oli opiskelijoiden sitoutuminen sovittuihin tavoitteisiin ja tehtäviin sekä aktiivinen osallistuminen valmennuskertoihin ja työhaastatteluharjoitukseen. Sisällöllisesti valmennus keskittyi muun muassa oman osaamisen sanoittamiseen ja erottautumiseen muista työnhakijoista, oman persoonan ilmentämiseen työnhakudokumenteissa, verkostoitumistaitoihin sekä ammatillisen itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistamiseen. Valmennuksessa korostettiin itsereflektion merkitystä sekä työelämässä vaadittavia taitoja, kuten ratkaisukeskeisyyttä, itsensä johtamista sekä dialogitaitoja. Uraohjaukseen sisältyvät tehtävät (kuvio 1) oli suunniteltu siten, että ne tukivat opiskelijan polkua itsetuntemuksesta oman osaamisen sanoittamisen kautta varsinaiseen työnhakuun. Tehtävissä opiskelijat pohtivat omaa persoonaansa suhteessa työminäänsä, omia odotuksiaan työelämältä, omaa (ura)polkuaan ja ennen kaikkea omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. Tämän lähestymistavan tarkoituksena oli vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämään ja tukea heidän ammatillista kehitystään.

Aineiston kerääminen ja analysointi

Pilotin loppuarvioinnissa Pitovoima-hankkeen toinen asiantuntija toteutti HAMKin myöntämän tutkimusluvan mukaisesti sähköisen kyselyn sekä yksilöhaastattelut, joihin osallistuivat kaikki pilottiryhmän opiskelijat (n = 10) annettuaan tietoon perustuvan suostumuksen osallistumisesta. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Opiskelijat arvioivat ensin osallistumisen vaikutusta kahdentoista kriteerin (kuvio 2) näkökulmasta, jotka hankeasiantuntijat valitsivat Pitovoima-hankkeen ja uraohjauksen kehittämisen tavoitteiden perusteella. Vaikutusta arvioitiin viisiportaisella Likert-asteikolla (1 = väheni merkittävästi, 2 = väheni jonkin verran, 3 = pysyi ennallaan, 4 = parani jonkin verran, 5 = parani merkittävästi). Lisäksi kyselyssä oli avoimet kysymykset uraohjauksen riittävyydestä, onnistuneista puolista ja kehittämisehdotuksista.

Puolistrukturoiduissa haastattelussa kysyttiin, millaisia odotuksia opiskelijalla oli ollut tehostetulle uraohjaukselle ja miten hyvin valmennus oli niihin vastannut, mitä uraohjaus oli heille erityisesti antanut ja mihin valmennuksessa olisi voinut keskittyä enemmän. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin reflektoimaan omaa työskentelyään valmennuksessa. Lopuksi opiskelijoilta kysyttiin näkemyksiä uraohjauksen juurruttamisesta pysyväksi toiminnaksi HAMKilla. Osallistujilla oli mahdollisuus valita haastattelun toteutus joko kampuksella tai etäyhteydellä. Kaikki haastattelut toteutettiin Teamsissa ja tallennettiin osallistujien suostumuksella. Haastattelut kesto vaihteli 12 minuutista 28 minuuttiin. Haastattelutallenteet kirjoitettiin auki ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulosten raportoinnissa esitetään analyysin tuloksia osallistujien suorien sitaattien avulla, joissa osallistujat on koodattu anonymiteetin säilyttämiseksi.

Pilotin loppuarvioinnin tulokset

Uraohjaukseen liittyvät odotukset ja toiveet

Haastatteluissa opiskelijat kuvasivat, miksi ja millaisin odotuksin he olivat lähteneet mukaan pilottiryhmään. Moni toi esiin, että ajatukset omasta tulevaisuuden urasta olivat vielä epäselviä. Myös tulevan ammatin erilaisiin uramahdollisuuteen kaivattiin näkökulmia. Opiskelijat kokivat myös, ettei työllistymiseen ja työuraan liittyviä aiheita käsitellä riittävästi opinnoissa.

”[Halusin saada] semmosta tiettyä selkeyttä, et mikä tää ala loppujen lopuks on tai mitä kaikkia työmahdollisuuksia tällä alalla voi olla.”

(O4)

”En ole ikinä ajatellut, että mitä mä tulevaisuudessa tuun tekemään tai mitä töitä mä haluan tehä. Kyllä sekin selkiytyi, että mitä työtä mä haluan tehä.”

(O2)

Uraohjauksen toivottiin lisäävän itsevarmuutta työnhakuun. Opiskelijat halusivat oppia tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja saada varmuutta omaan ammatilliseen kehitykseen. Konkreettisena toiveena moni mainitsi tuen ansioluettelon tekemiseen. Joillekin toiveena oli myös saada vinkkejä uraohjauksen toteuttamiseen osana tulevaa ammattiaan. Uraohjaukseen osallistumiseen oli kannustanut myös siitä saadut opintopisteet.

”Mä oon ollut tosi ehkä epävarma kuitenkin sen oman osaamisen kanssa ja lähteä hyppäämään askeleen vielä eteenpäin siihen, että oiskin oma urapolku.”

(O8)

”Mä halusin just ehkä sitä itsevarmuutta ja tietoa, että miten tehään se täydellinen CV. Ja just eväitä, että sit kun valmistun koulusta, on ehkä enemmän itsevarmuutta hakee näitä työpaikkoja.”

(O2)

Uraohjauksen sisällöt ja anti

Opiskelijat olivat kokeneet tehostetun uraohjauksen riittävänä, ja kyselyn perusteella se oli kehittänyt opiskelijoiden osaamista ja valmiuksia hyvin. Kaikkien arvioitujen kriteerien kohdalla mediaanit ja keskiarvot olivat viisiportaisella asteikolla vähintään 3 (kuvio 2).

Uraohjaus oli tarjonnut opiskelijoille päivitettyä käytännön tietoa työelämästä ja konkreettisia vinkkejä työnhaun tueksi. Sisältöjen ja tehtävien koettiin olleen monipuolisia ja hyödyllisiä. Opiskelijat korostivat erityisesti yksilöllisen ja rakentavan palautteen merkitystä.

”Opin ymmärtämään, että myös rekrytointi elää ajassa ja pitää miettiä, mitä työnantajat arvostavat juuri tänä päivänä.”

(kysely)

”Tehtävät pakottivat pohtimaan omaa uraa ja siihen liittyviä tekijöitä.”

(kysely)

”Vaikka en tykännyt siitä työhaastattelusta, se jännitti mua ihan hirveesti, mutta hyvä se oli silti tehä.”

(O3)

”Jatkuva palaute ohjauksen aikana auttoi reflektoimaan omaa osaamista ja kehittämisen kohteita.”

(kysely)

Osa opiskelijoista jäi kaipaamaan vielä selkeämpää kuvausta sosionomin mahdollisista tehtävistä, Kanta-Hämeen työnantajista sekä työllistymistä tukevasta verkostoitumisesta. Lisäksi toiveena mainittiin yrittäjyyden sekä mielenterveyden ja stressinhallinnan kattavampi käsittely.

”Vielä jäin hiukan kaipaamaan paikallisen työkentän tuntemista ja tehtävänimikkeisiin perehtymistä. Usein tuntuu, ettei ole ihan käsitystä vielä siitä, missä kaikkialla sosionomit voivat työskennellä.”

(kysely)

”Yleensä vaan sanotaan, että menkää vaikka johonkin messuille ja verkostoitukaa. Että voisi olla jotenkin keskustelua siitä, että mitä se verkostoituminen on, mitä se hyödyttää ja miten sitä kannattais lähestyä.”

(O7)

Opiskelijat kertoivat, että uraohjaus oli vahvistanut omaa ammatillista itseluottamusta, auttanut hahmottamaan paremmin omia vahvuuksia ja tavoitteita sekä selkeyttänyt ajatuksia omasta urapolusta. Osalla kokemus työelämästä oli vielä vähäistä, ja he kokivat saaneensa pilotissa kosketusta työnhakuun ja työemässä toimimiseen.

”Tärkein anti oli ehkä se oman itsevarmuuden vahvistaminen, mikä ihan selkeästi tuli mun mielestä tän uraohjauksen aikana, että mä sain vielä vähän lisää siihen omaan osaamiseen ja siihen, että pitää vaan uskoa itseensä.”

(O8)

”Oon tosi paljon just oppinut ittestä, ja uramahdollisuudet tai oma urapolku on tavallaan vähän selkiintynyt lisää.”

(O6)

”[Uraohjauksessa opin] miten työyhteisössä toimitaan, ja tietää ne semmoiset omat rajat ja mikä se oma rooli on siellä työyhteisössä.”

(O10)

Konkreettiset tuotokset, kuten ansioluettelo ja ammatillinen profiili, mainittiin tärkeänä antina. Opiskelijat kertoivat ymmärtäneensä asiakirjojen tärkeyden, mutta niiden tekemiseen oli ollut tarpeellista saada tukea. Erityisesti he kokivat tarvinneensa tukea oman osaamisen sanoittamiseen.

”Päästiin tekemään ja päivittään CV:tä ja ammatillisii profiilei, ja siis ammatillisesta profiilista mä en ees ollu aiemmin kuullu.”

(O5)

”Jotenkin ehkä se erottuminen ja just se sanoittaminen, että mitä osaa. Koska jotenkin tuntuu, että kyllähän mä nyt osaan vaikka mitä, mutta sen pukeminen sanoiksi sillai ytimekkäästi tuntuu niin vaikeelta.”

(O4)

Uraohjauksen käytännön toteutus

Kasvotusten toteutetuilla valmennuskerroilla oli opiskelijoiden mukaan arvoa, jota etäyhteyksillä ei voida saavuttaa. Livetapaamiset koettiin tärkeiksi, vaikka ne myös kuormittivat ylimääräisten ajomatkojen tai opiskelupäivän pitenemisen vuoksi. Tapaamisissa opiskelijoille oli ollut merkityksellistä vaihtelevat sisällöt ja toteutustavat, kokemusten ja osaamisten jakaminen sekä aito kohtaaminen ja hyvä ilmapiiri. Tärkeää opiskelijoille oli myös se, että ryhmässä kunnioitettiin ihmisten erilaisia tapoja osallistua sekä yksityisyyden rajoja.

”Mä koen, et se on tosi tärkeetä et sä oot siellä livenä, et sä pystyt keskittymään siihen itse asiaan.”

(O8)

”Ihmisten omien kokemusten jakaminen omasta urastaan on aina mielenkiintoista ja antoisaa.”

(kysely)

Ohjaajalla kuvattiin olevan suuri vaikutus uraohjauksen onnistumiseen. Opiskelijat arvostivat sitä, että ohjaaja on mukava, riittävän rento ja helposti lähestyttävä. Lisäksi tärkeänä nähtiin opiskelijan etenemisen ja sitoutumisen tukeminen. Uraohjauksen vastuuohjaajan lisäksi opiskelijat näkivät positiivisena, että uraohjauksessa on mukana monipuolisia vierailevia asiantuntijoita. Työnantajia tai esimerkiksi HAMKin alumneja ehdotettiin hyödynnettävän uraohjauksessa enemmän.

”Mun mielestä siellä oli mukavaa, siel oli huumorintajuiset ohjaajat. Mun mielest se on jo paljon. Jos ois semmosta hirveen jäykkänä tehtyä tietopläjäystä, niin ehkä se ei sitten niin innostais.”

(O1)

”Jos sais niitä työnantajia mukaan siihen jollain tavalla konkreettisesti.”

(O9)

Tehostetusta uraohjauksesta opiskelijat uskoivat olevan hyötyä varsin monenlaisille opiskelijoille, mutta erityisesti työuransa alussa oleville ja itselle sopivien tehtävien suhteen epävarmoille. Toisaalta uraohjauksen ajateltiin tukevan myös henkilöitä, joiden on pitkän työkokemuksen jälkeen vaikea hahmottaa uusia suuntia urallaan ja joiden työnhakuvalmiudet voivat vaatia päivitystä. Lisäksi uraohjauksen tärkeänä kohderyhmänä nähtiin maahanmuuttajat.

”[Suosittelisin uraohjausta] sellasille, joilla on vähän epävarmuuksia sen oman urapolun kanssa — tai sitten jos ei ole vaikka työelämästä hirveesti kokemusta.”

(O10)

”Tää ei ole mikään sellainen uraihmisten ohjaus vaan just uraohjaus.”

(O7)

”Mä veikkaan, että täst hyötyis melkeinpä kuka vaan.”

(O5)

Pohdinta

Tehostetun uraohjauksen pilotointi toi esiin, että opiskelijat kaipaavat selkeyttä uramahdollisuuksiinsa, tukea työnhakuun ja erityisesti oman osaamisensa sanoittamiseen. Erityisesti henkilökohtainen, vuorovaikutteinen ohjaus sekä asiantuntijavieraat koettiin pilotissa hyödyllisiksi, mutta lisätietoa toivottiin paikallisesta työelämästä, verkostoitumisesta ja yrittäjyydestä. Pilottiin osallistui kymmenen opiskelijaa samalta koulutusalalta, mikä heikentää tulosten yleistettävyyttä. Tulosten luotettavuutta kuitenkin vahvistaa aiemman tiedon yhteneväisyys. Tulokset ovat samansuuntaisia aiemman kirjallisuuden kanssa, jossa on korostettu henkilökohtaisen tuen tarvetta ja etenkin opinnoissaan tavoitteellisesti edenneet opiskelijat ovat kaivanneet tukea työelämäverkostojen luomiseen (Isosuo ym., 2020). Uraohjauksen työelämäyhteyksiä voisi tiivistää esimerkiksi mentoroinnin, työnantajavierailujen ja alumniverkostojen avulla.

Uraohjauksen konkreettisina ja tärkeinä tuotoksina opiskelijoille olivat ajantasaiset ja helposti muokattavat työnhakudokumentit. Pilotointi toi kuitenkin selkeästi esiin uraohjauksen kokonaisvaltaisuuden ja yhteyden henkilökohtaiseen kasvuun (OPH, 2024). Pilottiryhmässä tämä näkyi opiskelijoiden syvällisenä itsereflektointina liittyen omaan persoonaan, osaamiseen ja rooliin työelämässä. Pilottiryhmään osallistuminen oli vahvistanut opiskelijoiden ammatillista itseluottamusta, sekä työelämä- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Urasuunnitteluun ja työllistymiseen liittyvien taitojen on nähty olevan yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin, toimijuuteen ja omaan tulevaisuuteen liittyvään luottamukseen (Kasurinen, 2019).

Hankkeen aikana olemme havainneet, että uraohjauksella on vakiintuneempi asema toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakouluissa. Pilotoinnin tulokset osoittavat tarvetta ammattikorkeakoulun systemaattiselle opintojen aikaiselle uraohjausmallille. Aiemman kirjallisuuden perusteella ammattikorkeakoulun henkilöstön uraohjausosaamisessa voi olla puutteita (Juutilainen ym., 2021), joten on tärkeää varmistaa riittävä osaaminen opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen. Keskeistä on myös uraohjauksen selkeät roolit ja vastuualueet sekä uraohjauksen omistajuus eli sen kehittämisestä, koordinoinnista ja toteutuksesta vastaava tietty taho ammattikorkeakoulussa. Näin uraohjauksesta muodostuu johdonmukainen osa korkeakoulun toimintaa eikä se jää hajanaiseksi tai yksittäisten toimijoiden varaan. Sekä pilotoinnin tulosten että aiemman kirjallisuuden (Kuurila, 2014) mukaan on myös tärkeää, että uraohjaukseen osallistuu työelämän edustajia. Pilotoinnin perusteella näemme tärkeänä, että uraohjaukseen osallistuvilla asiantuntijoilla on kokemusta erityisesti rekrytoinnista ja mielellään myös esihenkilötyöstä.

Onnistunut uraohjaus tukee sosiaalista kestävää kehitystä ja oppilaitoksen yhteiskuntavastuuta vahvistamalla opiskelijoiden jatkuvia urapolkuja, työhyvinvointia ja aktiivista toimijuutta. Selkeä uraohjausmalli voi toimia myös ammattikorkeakoulun kilpailuetuna ja markkinointivalttina, sillä sen avulla voidaan lisätä opiskelijatyytyväisyyttä, tukea valmistuvien työllistymistä ja houkutella myös uusia hakijoita.